KANSAINVÄLISIÄ JA SUOMEN SOPIMUKSIA

Haagin sopimus 18.10.1907

Itsenäisyysjulistus 04.12.1917

NL päätös Suomen tunnustamisesta 22.12.1917

Tarton rauhansopimus 14.10.1920

Kv-Sodanhylkäämissopimus 27.08.1928

Hyökkäämättömyyssopimus 21.01.1932

Hyökkäämättömyyssopimuksen jatkosopimus 07.04.1934

Molotov-Ribbentrop -sopimus 23.08.1939

Molotov-Ribbentrop -sopimuksen lisäpöytäkirja 23.08.1939

Kansainliiton päätös 14.12.1939 (e)

Moskovan rauhansopimus 12.03.1940

Korvauslaki 09.08.1940

Atlantin julistus (en) 14.08.1941

Hangon palautuksen julistus 06.12.1941

Karjalan palautuslaki 1941, 06.12.1941

Moskovan välirauhansopimus 19.09.1944

Maanhankintalaki selitettynä 05.05.1945 (15MB)

Pariisin rauhansopimus 10.02.1947

Yhteistyö- ja avunantosopimus 06.04.1948

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 10.12.48

Geneven sopimus 12.08.1949

Euroopan ihmisoikeussopimus (+lisäpöytäkirjat) 05.10.1950

Porkkalan palautuslaki 1956, 08.06.1956

Lähialueyhteistyösopimus 20.01.1992

Naapuruussopimus 22.01.1992

LISÄKSI:

Lainhuudatuslaki 1930


LÄHIALUEYHTEISTYÖSOPIMUS 20.01.1992


Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välinen SOPIMUS yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella

Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus, joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi

ottaen huomioon maidensa kansojen hyvän ja luottamuksellisen naapuruussuhteen, pyrkimyksenään vastakin kehittää yhteisen rajansa molemmin puolin kumpaakin osapuolta hyödyttävää yhteistyötä,

vakuuttuneina siitä, että lähialueyhteistyö avaa merkittäviä mahdollisuuksia Murmanskin alueen, Karjalan tasavallan ja Pietarin sekä Leningradin alueen kehittämiseen samoin kuin Suomen ja Venäjän monimuotoisen kanssakäymisen laajentamiseen,

tarkoituksenaan rohkaista alueellisten viranomaisten yhteistyötä ja kehittää lähialueyhteistyön uusia muotoja,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Sopimuspuolet kehittävät ja laajentavat yhteistyötään Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa sekä Pietarissa ja Leningradin alueella tarkoituksessa edistää näiden alueiden tasapainoista kehitystä ottaen huomioon molempien sopimuspuolten edut.

2 artikla

Yhteistyötä harjoitetaan erityisesti seuraavilla aloilla: keskinäisen kaupan edistäminen, taloudellinen kehitys, luonnonvarojen hyväksikäyttö, maatalouden ja elintarviketuotannon kehittäminen, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen, tiedonvaihdon parantaminen, ympäristönsuojelu ja ydinvoimaloiden turvallisuuden parantaminen, hallinnon kehittäminen, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, tutkimus ja tuotekehittely, matkailu, koulutus, kulttuuri, ystävyyskaupunki- ja ystävyyskuntatoiminta, urheilu sekä nuorison yhteydet. Yhteistyötä voidaan harjoittaa myös muilla yhteisesti sovittavilla aloilla.

Yhteistyö voi käsittää selvitysten ja tutkimusten tekemistä, hankkeiden valmistelua ja toteutusta, koulutusta, teknistä apua, yhteisyritysten perustamista sekä muita yhteisesti sovittavia yhteistyömuotoja.

Yhteistyön toteuttamista varten laaditaan tarvittaessa yhteistyöohjelmia, jotka sisältävät yhteistyön yleiset suuntaviivat ja joissa laajennetaan yhteistyötä uusille aloille tai määritellään uusia toimintamuotoja.

3 artikla

Sopimuspuolet perustavat lähialueyhteistyön kehittämisryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida yhteistyön toteutusta, laatia yhteistyöohjelmia ja päättää tämän sopimuksen liitteiden tarkistuksista.

Kumpikin sopimuspuoli nimittää lähialueyhteistyön kehittämisryhmän oman osapuolen jäsenet, joista ne ilmoittavat toisilleen 30 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

Yhteistyön toteuttamisesta vastaavat edellä 2 artiklassa mainittujen yhteistyöalojen toimivaltaiset viranomaiset, jotka voivat olla suorassa yhteydessä ja sopia keskenään tämän sopimuksen toteuttamista koskevista kysymyksistä toimivaltansa ja käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Toimivaltaiset viranomaiset yksilöidään sopimuksen liitteessä 1.

4 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään kahdenvälistä yhteistyötä alueellisella ja paikallisella tasolla. Sopimuspuolet ovat 3 artiklan mukaisesti yhteydessä keskenään varmistaakseen, että alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on tarpeellisiksi katsottavat edellytykset tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistyöhön.

Alueelliset ja paikalliset viranomaiset, laitokset, yritykset ja yhteisöt voivat olla suoraan yhteydessä keskenään tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistyön hankekohtaiseen toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä oman maan lainsäädännön ja muiden määräysten puitteissa. Alueelliset ja paikalliset viranomaiset, jotka yksilöidään sopimuksen liitteessä 2, voivat sopia toimivaltansa ja käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa yhteistyön hankekohtaisesta toteuttamisesta.

5 artikla

Sopimuspuolet pyrkivät lainsäädäntönsä ja määräystensä puitteissa helpottamaan tämän sopimuksen nojalla tapahtuvan yhteistyön valmisteluun ja sen toteuttamiseen liittyviä muodollisuuksia.

6 artikla

Sopimuspuolet myötävaikuttavat tässä sopimuksessa tarkoitettujen hankkeiden toteutukseen yhteisesti. Suomen tasavallan hallitus sitoutuu osallistumaan yhteistyön kustannuksiin tähän tarkoitukseen kunakin varainhoitovuonna varattujen määrärahojen puitteissa. Venäjän federaation hallitus sitoutuu kaikin tavoin helpottamaan hankkeiden toteuttamista ja erityisesti parantamaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä tämän sopimuksen tarkoittamilla yhteistyöalueilla.

Yhteishankkeiden rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä samoin kuin oikeudesta käyttää (vuokraus-, konsessio- tai muilla ehdoin) maa-alueita tai luonnonvaroja sopimuksen tarkoittamilla yhteistyöalueilla sovitaan erikseen.

Ne hankkeet, jotka toteutetaan tämän sopimuksen perusteella samoin kuin niissä työskentelevä suomalainen henkilöstö ja niihin liittyvät toimitukset ja palvelukset vapautetaan kokonaan tai osittain veroista, tulleista ja muista maksuista tämän sopimuksen tarkoittamilla yhteistyöalueilla, niin kuin kussakin tapauksessa erikseen sovitaan.

7 artikla

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

8 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että voimaantulon oikeudelliset edellytykset on täytetty.

Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sitä kirjallisesti. Sopimus lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua kirjallisen irtisanomisilmoituksen saamisesta.

Sopimuksen voimassaolon lakkaaminen ei vaikuta sen nojalla aloitettuihin hankkeisiin, jotka saatetaan loppuun, kuten niistä on sovittu.

Tehty Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.



Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS