Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karelia is a part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

28.07.2003
»  DON’T SAY ”RUSSIAN” OR IT WILL BE DELETED

16.06.2003
»  THOUSANDS OF KARELIANS DEMONSTRATE

05.03.2003
»  HERITAGE OF HORROR

04.02.2003
»  AN INTERNATIONAL INVESTMENT AREA IN OCCUPIED KARELIA COULD BOOST RUSSIA INTO GROWTH

04.02.2003
»  EURO COULD MAKE RUSSIA WANT TO RETURN KARELIA TO FINLAND

18.12.2002
»  KARELIA COULD BE EUROPE’S MOST LUCRATIVE INVESTMENT AREA

15.12.2002
»  DID BRITAIN SPONSOR ETHNIC CLEANSING?

25.09.2002
»  HERITAGE OF HORROR – 50 YEARS AFTER STALIN

12.08.2002
»  WILL THE KUUSAA MANOR SURVIVE THE YEAR 2002? (Photos)

13.06.2002
»  A COMMENT ON THE ARTICLE BY MINISTER JAKOBSON

21.05.2002
»  THE PRESENT KARELIA IS A DEAD END

18.01.2002
»  WHAT KOROBITSYNO - ALL DOWN HILL?

23.11.2001
»  BENEFITS OF RETURN TO RUSSIA

22.11.2001
»  KARELIA IS PART OF FINLAND, CURRENTLY UNDER RUSSIAN OCCUPATION

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto




Include your email address to our Media, Political or Karelian list. You'll get information of the Karelian issue - mainly in Finnish.

Copyright 2008-2016 © Pro Karelia ry. You can copy the articles. Please mention the source of the article - Pro Karelia ry, www.prokarelia.net

  The personal registers of Pro Karelia

24.09.2007
Markus Lehtipuu

KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991

Viime aikoina vellonut keskustelu vuosien 1991 ja 1992 Karjalan palautusmahdollisuuksista on ollut äärimmäisen kiinnostavaa ja samalla paljastavaa silloisten ja nykyistenkin poliitikkojen asenteista, rehellisyydestä ja tavoitteista.

Sen sijaan ei ole keskustelu siitä, olivatko vuodet 1991 tai 1992 jotenkin otollisempia palautusta ajatellen kuin lähitulevaisuus. Palautus olisi kannattanut myös 1991, jolloin nyt kokonainen Suomi olisi nykyistäkin vauraampi ja ennen kaikkea kokonaan irtautunut nolosta suomettuneisuudesta ja itsepetoksellisuudesta, joka kiusaa suomalaisia edelleenkin. Tie tähän päivään olisi kuitenkin ollut hyvin raskas. Menneisyyttä ei enää voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa.

Karjala-keskustelussa väitetään, että Karjalaa ei kannattaisi palauttaa, koska siellä asuu ihmisiä tai tiet ja rakennukset ovat huonossa kunnossa. Tällaiset väitteet ovat päätyneet jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituksiin. Niistä puuttuu humaanisuuden ohella omakohtainen tieto, sen sijaan asennetta ja ennakkoluuloja riittää muillekin jaettavaksi.

Itse tutkin Karjalaa empiirisesti aktiivisimmin vuosina 2000–2005, jolloin kävin kaikissa pakkoluovutetuissa pitäjissä ja jokaisessa nykyään asutussa kylässä. Lyhyt kokonaiskuva on siis mahdollinen. Tämä tieto on äärimmäisen oleellista koko Karjala-keskustelussa.

Neuvostoliitto anasti Suomen tunnustettuja ja laillisia alueita jo 1940, ja näiden alueiden tuhot kirjattiin useaan kirjaan jatkosodan aikana. Kaikesta huolimatta suomalaiset jälleenrakensivat lähes koko Karjalan sodan aikana 1941–44. Tämän jälkeen Karjala eristettiin kokonaan yli 10 vuodeksi ja edelleen suurimmalta osaltaan jonnekin vuoden 1989 tienoolle.

Neuvostoliiton ominaisuus oli se, että valtio omisti kaiken. Jo talvisodan jälkeen yksipuoluediktatuuri perusti satoja kolhooseja ja sovhooseja Karjalaan.

Neuvostoliiton kaatumisen yhteydessä 1991 Karjalan palautuksesta vihjailtiin Suomen suuntaan, Koivisto haikaili Suur-Venäjää ja väheksyi suomalaisten omia ihmisoikeuksia. Mitä sitten tapahtui?

Vuonna 1992 oikeastaan kaikki kommunistivallan aikaiset rakenteet olivat edelleen pystyssä. Palautus olisi kaatanut ne suomalaisten syliin. Sadat kolhoosit ja sovhoosit olivat täynnä lehmiä, kylissä oli lapsia, kouluja ja työpaikkoja. Tukikohdat olivat täynnä upseereita, sotilaita ja kalustoa. Teollisuuslaitokset turputtivat savua ja pioneerileirit odottivat lapsia taas kesän koittaessa.

Kun siirrytään ajassa 10 vuotta eteenpäin, huomataan, että lähes koko valtionomaisuus on lakannut olemasta. Yksi kerrallaan navetat ovat tyhjenneet, osa vasta viime vuosina. Pioneerileireistä on kymmenet hylätty ja rikottu.

Teollisuuslaitoksia on suljettu niin paljon, että esimerkiksi kaikki 450 Suomen aikana rakennettua tehdasta on nyt tyhjillään. Vaikka Karjalassa on edelleen sotilaita, ainakin 16 sotilaallista kohdetta on tyhjennetty. Niiden historiaa ei löydy mistään, joten empiirisen tarkastelun perusteella osa näistä on lakkautettu 1998, osa vasta 2003. Karjalan kylissä on edelleen lapsia, mutta eniten kesäisin. He tulevat enimmäkseen Pietarista. Kouluja on, mutta suuri osa on lakkautettu ja monessa kylässä on enää vanhuksia. Kokonaan hylättyjä kerrostaloja on jo paikoin.

Karjalaan on kuitenkin rakennettu paljon vuoden 1992 jälkeen. Näistä rakennuksista ylivoimainen enemmistö on yksityisessä omistuksessa. On pietarilaisten datsoja, yksityisiä kauppoja tai pietarilaisten firmojen haarakonttoreita. Teitä on laitettu kuntoon viime aikoina Impilahdella ja eri puolilla Kannasta. Viipurin ohitustie on valmis. Myös itse Viipuri on hieman kohentunut.

Yksityinen omaisuus ei millään tavalla sitoudu valtioon. Suomalaiset omistavat maata ja rakennuksia Viron Saaremaalla, mutta Saaremaa ei silti siirry Suomen valtion alueeksi. Kiinalaiset hallitsevat vähittäiskauppaa Kaakkois-Aasiassa, intialaiset Itä-Afrikassa ja muun muassa korealaiset Kaliforniassa. Silti Thaimaa ei kuulu Kiinalle, Kenia ei siirry Intian osaksi eikä Korea esitä aluevaatimuksia USA:lle.

Tästä eteenpäin Karjala on enimmäkseen yksittäisten ihmisten hallussa – pietarilaiset tulevat sinne viikonlopuksi ja firmat myyvät tavaraa. Venäjän Federaatio pitää alueella miehitystä, kuten jokainen valtio pitää hallussaan olevalla alueella. Jos raja siirtyy, silloin siirtyvät myös rajavartiosto, armeija ja miliisi vartioimaan ja hallinnoimaan kulloinkin Venäjän valtion hallussa olevaa aluetta. Venäjä on jo nyt siirtänyt Karjalasta ainakin 16 eri tukikohdan upseerit, sotilaat ja kaluston muualle. Aika on otollinen Karjalan palautusta varten.

Entä öljysatamat? Uuraan sataman omistaa Lukoil, joka myös omistaa Suomessa toimivan Teboilin. Kyllä Lukoil saa omistaa öljysataman myös Suomen alueella, jos se on sellaisen itselleen rakentanut. Koiviston sataman omistaa Transneft. Venäjä on pyrkinyt ostamaan öljysatamia muutamasta EU:n alueella olevasta valtiosta. Sellainen ei ole onnistunut. Karjalan palautus toisi yhden ratkaisun Venäjän tarpeisiin: se omistaisi öljysatamia EU:n sisämarkkinoilla.




^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Karjalan ja Petsamon palautus -kirja on julkaistu 14.10.2010 Tarton rauhan 90-vuotispäivänä.

Kirja käsittelee Suomen, Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kannalta keskeisiä, vielä avoimia kysymyksiä: sotaan syyllisyys, sotasyyllisyys, evakkojen omaisuuden restituutio ja pakkoluovutettujen alueitten palautus.

Tilaa kirja Karelia Klubi Kaupasta, sähköposti tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.









Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Please transfer to Kansalaisvetoomus Internet site. This is an apply for the return of Karelia. It's not a membership form.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalan satakielen Laps' olen Karjalan [4.9 MB mp3-file].