Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karelia is a part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

18.12.2013
»  FINNOPHOBIA REPLACES FINLANDIZATION

19.03.2013
»  KARELIA - STOLEN TERRITORY

02.11.2012
»  CURRENT INTERPRETATIONS OF THE AGGRESSION BY THE SU AGAINST FINLAND

18.02.2009
»  FINLAND: RIGHT TO RETURN AND RIGHT TO RESTITUTION

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto




Include your email address to our Media, Political or Karelian list. You'll get information of the Karelian issue - mainly in Finnish.

Copyright 2008-2018 © Pro Karelia ry. You can copy the articles. Please mention the source of the article - Pro Karelia ry, www.prokarelia.net

  The personal registers of Pro Karelia

19.06.2018
Veikko Saksi

NEUVOSTOLIITON KAATUNEITTEN HAUTAAMINEN

Tämä artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry, Karjalan Kuvalehti ja YouTube.


Kuva: Kuollut venäläinen sotilas. www.flickr.com

Eräs neuvostokenraali kommentoi viime sotien tulosta: "Vallattiin sen verran maata, että saatiin kaatuneet haudatuiksi".

Tämän on kertonut mm. Sotilasaikakauslehdessä 11/2017 kenraaliluutnantti, entinen ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Neuvostoliitossa tai Venäjällä ei ole läheskään kaikkia sotilaita haudattu millään lailla. Heitä ei edes otettu vastaan, koska heitä oli "liian paljon".

Asiasta Suomessa kertoo kirkkonummelalainen sotahistorian tutkija Sune Sahlstedt haastattelussaan www.seura.fi/asiat/historia/sittenkin-kotimultiin.

Esikuntaportaissa kuviteltiin, että kenttäsairaalat hoitavat kaatuneet. Mutta niihin tuotiin niin paljon haavoittuneita, ettei esim. lääkäreitä voitu määrätä heidän kannaltaan toissijaisiin tehtäviin eli pesemään kaatuneita, pukemaan heitä puhtaisiin vaatteisiin ja laittamaan arkkuun.

Ei myöskään taisteleva yksikköä voitu irrottaa hautaamaan kaatuneitaan.

Päämajan komento-osasto määräsi, että pappien piti etulinjan taakse perustaa hautausmaita. Myös luvattiin, että hautaukset voidaan tarvittaessa toimittaa lyhyen kaavan mukaisesti.

Mutta ”Papit tiesivät kokemuksesta, ettei hautausmaiden perustaminen käynyt helposti, vaan edellytti monien eri siviiliviranomaisten lupaa".

Tämän tilanteen hoiti Kokkolan kirkkoherra Johannes Sillanpää, joka ilmoitti, että kaatuneet kuljetetaan kotiin haudattaviksi.

Vasta 24.01.1940 Päämajan komentotoimiston johtaja käski perustaa kaatuneiden evakuointikeskuksia.

Sodan alkuviikkoina kirkkoherran oli henkilökohtaisesti vietävä suruviesti omaisille. Se oli raskas tehtävä.

Ryhmä Talvela noudatti ylipäällikkö Mannerheimin käskyä, siis jo sellaisia vihollisten hautaamiseen liittyviä määräyksiä, jotka tulivat Geneven sopimukseen vasta vuonna 1949", kertoo Sahlstedt.

Suomalainen järjestelmä on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Kaikille sankarivainajille oli sotilasarvon katsomatta järjestettävä sankarihautajaiset, joten siitä tuli kansallinen surujuhla.

Suomessa satojen tuhansien ihmisten elämää kosketti kuolema. Leskiksi jäi noin 30 000 naista ja orvoiksi noin 50 000 lasta.

Sotien 1939-1945 tietokannassa on lähes 95 000 suomalaista ja Suomessa palvellutta ulkolaista. Tietokanta ei ole aivan täydellinen, mutta se on silti hyvin kattava. www.kronos.narc.fi/menehtyneet

Vuonna 2015 Seppo Hynnä lopetti esityksensä lainaamalla J V Snellmanin sanoja: "Kansa, joka unohtaa kaatuneet soturinsa, unohtaa oikeuksistaan ensimmäisen - vapautensa".

Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960, tätä on tutkinut Heidi Ilona Mustajoki pro gradussaan vuonna 2010.

Ruotsista tuli noin 8 000 vapaaehtoista. Tanskasta noin 1 000, Unkarista 350 ja Yhdysvalloista noin 300 vapaaehtoista.

Saksalaisia sotilaita kaatui Suomen rintamilla II maailmansodan aikana noin 15 000. Venäjän avauduttua osa heistä (noin 8 000 kaatunutta) siirrettiin etelässä Helsinki-Honkanummen ja pohjoisessa Norvajärven hautausmaille.

Omien kaatuneitten lisäksi Suomen armeijan tuli haudata myös kymmeniätuhansia kaatuneita vihollisia. "Kaikki papit eivät määräystä hyväksyneet", sanoo Salhstedt. Neuvostoliittohan kävi sotaa mm. hävittääkseen kristinuskon.

Neuvostoliitossa oli tapana entisen pankkirosvon Josif Stalinin aikana vankileirityövoiman avulla rakentaa teitä. Tällainen tie oli mm. Luiden tie, Magadanista Ust-Neraan.

Siellä tuhannet ruumiit jätettiin tien alle eräänlaiseksi pohjustukseksi. Näin kertoo Mauri Nieminen kirjassaan Porotohtorin matkassa, osa 2.

Kun naiskosmonautti Valentina Tersekova vaati selitystä sodassa kuolleelle isälleen. Asia oli hankala. Vladimir Tersekov oli kaatunut talvisodassa, eikä sitä haluttu muistella lainkaan.

Mutta pitihän naiskosmonautti palkita, joten hänen isänsä sai muistokiven (nykyään muistomerkin) Murheen ristin lähelle.

Venäjällä Boris Jeltsinin presidenttikaudella laadittiin jo 1992 kaatuneiden muiston vaalimiseksi valtiosopimus.

Nikita Hruštšov puhui talvisodassa noin 1 miljoonasta kuolleesta, paleltuneesta ym. rivistä pois joutuneesta sotilaasta. Jatkosodassa hänen mukaansa luku oli suunnilleen sama.

Kukaan ei voi sanoa, kuinka paljon Neuvostoliitossa kuoli puna-armeijalaisia. Stalinin ei välittänyt uhreista tai niiden määrästä.

Vuonna 2014 Ilta-Sanomat kertoi, että "Venäjä yrittää edelleen salata kansalaisiltaan Ukrainan sodassa kuolleiden taistelijoiden hautaukset". Joten maan tapa pysyy!





^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Karjalan ja Petsamon palautus -kirja on julkaistu 14.10.2010 Tarton rauhan 90-vuotispäivänä.

Kirja käsittelee Suomen, Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kannalta keskeisiä, vielä avoimia kysymyksiä: sotaan syyllisyys, sotasyyllisyys, evakkojen omaisuuden restituutio ja pakkoluovutettujen alueitten palautus.

Tilaa kirja Karelia Klubi Kaupasta, sähköposti tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.









Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Please transfer to Kansalaisvetoomus Internet site. This is an apply for the return of Karelia. It's not a membership form.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalan satakielen Laps' olen Karjalan [4.9 MB mp3-file].