Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karelia is a part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

18.12.2013
»  FINNOPHOBIA REPLACES FINLANDIZATION

19.03.2013
»  KARELIA - STOLEN TERRITORY

02.11.2012
»  CURRENT INTERPRETATIONS OF THE AGGRESSION BY THE SU AGAINST FINLAND

18.02.2009
»  FINLAND: RIGHT TO RETURN AND RIGHT TO RESTITUTION

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto




Include your email address to our Media, Political or Karelian list. You'll get information of the Karelian issue - mainly in Finnish.

Copyright 2008-2018 © Pro Karelia ry. You can copy the articles. Please mention the source of the article - Pro Karelia ry, www.prokarelia.net

  The personal registers of Pro Karelia

28.01.2019
Veikko Saksi

RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ





Toimittaja Lasse Koskisen artikkeli

Tämä toimittaja Lasse Koskisen artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Karjalan Kuvalehti, Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry ja YouTube-palvelu.


Kuva: Junayhteys Ruskealaan?

Junayhteys Ruskealaan

Venäjä Karjalan tasavalta ja maan rautatielaitos ovat tehneet periaatepäätöksen junayhteyden avaamisesta Pietarista Viipurin ja Sortavalan kautta Ruskealaan.

Reitti on tarkoitus avata vuoden 2019 toukokuussa. Ruskealan kaivosmuseoalue on viime vuosina kohonnut yhdeksi suomalaisten kotiseutumatkailijoiden suosikkikohteista.

Tulisiko lisää matkustajia?

Toisiko Ruskealan junayhteys lisää matkustajia?
Karjalan tasavallan hallinto toivoo suomalaisten matkailijoiden löytävän tämän junayhteyden Ruskealan kaivoksille ja lisäävän entisestään matkailijamääriä.

Uuden reitin toinen pää on Viipurissa, joten aluehallinto toivoo myös paikallismatkailun virkistyvän, kun Laatokan Karjalan nykyinen väestö pääsee junalla Sortavalan kautta tutustumaan Viipuriin.

Suomalaiset kävijät kotiseutumatkalaisia

Ruskealaan liikennöintiä hoitavaan junaan on kaavailtu viittä vaunua, joihin mahtuu vajaat 350 istumapaikkaa. Junassa on myös ravintolavaunu.

Junayhteyden taloussuunnitelmasta ja ratojen kunnosta reitillä ei ole annettu tarkempia tietoja. On oletettavaa, että junayhteys Ruskealaan ei tule olemaan ainakaan aluksi kannattava, joten Karjalan tasavallan tukea tarvitaan alkupanostuksena.

Kotiseutumatkoja tehdään linja-autoilla

Junien liikkumisaikatauluista ei myöskään ole vielä annettu tietoja.

Suomalaismatkailijat vierailevat Ruskealan museokaivoksilla nyt linja-autoilla kotiseutumatkojen yhteydessä, joten nähtäväksi jää, miten paljon suomalaiset mahdollisesti tulevat junayhteyttä käyttämään.

Ruskealan kaivosalue on suomalaisille lähinnä poikkeamispaikka.

järvenä

Ruskealan kaivosalueella on avokaivanto, joka on muuttunut pieneksi järveksi, jolla liikkumiseen vuokrataan rannassa veneitä. Järven pääsee näkemään myös ilmasta käsin valjaiden varassa köysirataa pitkin.

Museojärveä kiertää kunnostettu, noin puolentoista kilometrin pituinen kävelypolku, jonka varrella on näköalatasanteita.

Reitti poikkeaa myös tunnelimaisessa kaivannossa. Opas kulkee seurueiden mukana ja kertoo suomeksi alueesta. Alueella on myös ravintolapalveluita ja matkamuistomyymälöitä.

Ruskealan kaivoalue avattiin jo 1700-luvulla

Ruskealan kaivosalue avattiin vuonna 1764. Suomen aikana Ruskealassa toimi Ruskealan Marmori Oy.

Sen toiminta keskittyi pääasiassa kalkkikiven louhintaan ja jalostamiseen. Vanhoja polttomasuuneja on nähtävinä vielä alueella.

Kalkkikiveä tarvittiin puujalostusteollisuudessa ja tämän kiviaineksen suuria asiakkaita olivat Pitkäranta Oy ja Antrean raakasokeritehdas.

Marmoristaan kuuluisa

Aiemmin Ruskeala tuli tunnetuksi myös marmoristaan, jota käytettiin rakennuskivenä. Marmori on pääosin valkean ja harmaan yhdistelmää.

Tätä kiveä on nähtävissä nykyisen museojärven seinämissä. Marmoria toimitettiin aikoinaan sekä Venäjän että Suomen puolelle.

Helsingissä muun muassa Yleisradion vanha Fabianinkadun toimitalon ulkoseinät ovat Ruskealan marmoria.

Nyt enää pienimuotoista kivenlouhintaa

Kaivostoiminta Ruskealassa on enää pienimuotoista kivenlouhintaa. Ruskealan marmoria on edelleen saatavissa rakennustoimintaan ja marmorille on Suomessa maahantuoja.

Alueella käy nykyisin vajaat 90 000 matkailijaa vuodessa. Pääosa heistä on venäläisiä. Alue on Laatokan Karjalan toiseksi suosituin matkailukohde Laatokan Valamon luostarisaaren jälkeen.





^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 





Karjalan ja Petsamon palautus -kirja on julkaistu 14.10.2010 Tarton rauhan 90-vuotispäivänä.

Kirja käsittelee Suomen, Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kannalta keskeisiä, vielä avoimia kysymyksiä: sotaan syyllisyys, sotasyyllisyys, evakkojen omaisuuden restituutio ja pakkoluovutettujen alueitten palautus.

Tilaa kirja Karelia Klubi Kaupasta, sähköposti tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.









Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Please transfer to Kansalaisvetoomus Internet site. This is an apply for the return of Karelia. It's not a membership form.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalan satakielen Laps' olen Karjalan [4.9 MB mp3-file].