[02] Karjalan palautus

VENÄJÄLLE HAASTE KARJALAN KIINTEISTÖISTÄ

Asianajaja Kari Silvennoinen on aloittanut juridiset toimenpiteet pakkoluovutetuilla alueilla olevan suomalaisomistuksen palauttamiseksi. Hänen toimeksiannostaan haastemies on toimittanut torstaina 29.06.2006 Venäjän suurlähetystölle haasteen muodossa vaatimuksen kolmen kiinteistönomistajan osalta omistusoikeuden palauttamiseksi ja oikean omistajan merkitsemiseksi kiinteistörekisteriin.

Haasteeseen sisältyy vaatimus, että Venäjän tulee poistaa kaikki sellaiset seikat, jotka estävät kiinteistöjen oikeita omistajia hyödyntämästä omaisuuttaan ja nauttimasta siitä.

Kari Silvennoinen valitsi ensimmäiseksi haettavat kohteet ensisijaisesti omistusoikeuden selkeyden pohjalta. Haettavissa kohteissa on kussakin vain yksi omistaja. Nyt haettavia kohteita ovat iso teollisuustontti Viipurissa, tila Sortavalan maalaiskunnassa ja kolme saman omistajan tilaa Terijoella.

Hakemuksessa Venäjälle annetaan kolme viikkoa aikaa vastata haasteeseen eli 21.07.2006 saakka. Jos vastaus on kielteinen tai vastausta ei tule, asianajaja lähettää valituksen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelle 24.07.2006. Valitus on jo kirjoitettu valmiiksi.

Kiinnostus omien maiden takaisin hakemiseen on ollut hyvä, hakemuksia on Silvennoiselle tullut kuukaudessa jo yli 60 kappaletta. Pakkoluovutettu alue on hyvin esillä, sillä pohjoisin kiinteistö sijaitsee Jäämeren rannalla, yksi on Petsamonjoen varrella, kaksi Sallassa ja loput Karjalassa.

Asianajajan avustajalla on ollut kiireinen aika hakea kiinteistöihin liittyviä asiakirjoja Kansallisarkistosta. Seuraava haastelähetys Venäjälle on tarkoitus toimittaa syyskuussa.

Asianajaja Silvennoinen kertoo nopeuttaneensa alkuperäistä aikatauluaan luettuaan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan omituisia lausuntoja Moskovassa kesäkuussa. Asianajaja ei yhdy ulkoministerin käsitykseen pakkoluovutetuille alueille jääneen omaisuuden omistusoikeudesta. Silvennoisen mukaan omistusoikeuden siirto edellyttää määrämuotoista luovutusta tai pakkolunastuksen kautta laillista menettelyä ja täyttä korvausta. Tästä lähtee myös länsimainen oikeusjärjestys.

Pakkoluovutettujen alueitten kiinteistöjen omistajat eivät ole vapaaehtoisesti luovuttaneet omistusoikeuttaan. Pakkolunastusta ei asianajajan mukaan ole tapahtunut, koska esim. II korvauslaissa korvausten lähtökohtana oli se, että omaisuus jäi luovutetulle alueelle. Valtio toimi siten eräänlaisena vakuutusyhtiönä.

Silvennoinen on perehtynyt mm. Veikko Vennamon ja Johannes Virolaisen kirjoituksiin. Niistäkin korvauslakien periaate selviää hyvin: korvauksia on maksettu yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kyseessä on siten lähinnä sosiaali- ja elinkeinotuki tai vahingonkorvauksen tyyppinen suoritus.

Asianajaja Kari Silvennoisen lisäksi Aluepalautus ry on toimittanut Venäjän presidentille ja duumalle 159 hakemusta, joihin sisältyy 280 tilaa, kiinteistöjen palauttamiseksi. Venäjältä ei näihin hakemuksiin ole tullut muuta vastausta kuin normaali kuittaus kirjatun lähetyksen vastaanottamisesta.

Toukokuussa 2006 rekisteröity Suomen Karjalan Pakolaiset ry on myös kiinteistöjen palautusasialla. Se on lähettämässä omia hakemuksiaan Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen tulevan syksyn aikana. Yhdistys on antanut maaliskuussa 2006 asianajaja Markku Fredmanille Asianajotoimisto Fredman & Månssonista toimeksiannon selvittää karjalaisten omistusoikeuskysymystä.

Suomessa on siten jo kolme tahoa, jotka ovat määrätietoisesti lähteneet hakemaan omistusoikeuden täyttä palautusta Venäjältä. Tämä menettely on linjassa Euroopan Neuvoston 25.01.2006 tekemän päätöksen kanssa, jossa tuomittiin totalitarististen kommunistihallintojen rikokset.

Kiinteistöjen omistusoikeuksien palauttamishankkeet ovat voimistuneet myös Keski-Euroopassa. Hankkeisiin liittyvien tietojen koordinointia on ryhtynyt edistämään saksalaisen ILOG:n ja ProKarelian käynnistämä ProJusticia-projekti. Se kerää tietoa oikeustapauksista.

ProJustician pääsihteeri Alexandra Mareschi kertoo, että parhaillaan selvitetään erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on omistukseen liittyvien oikeudenkäyntien käynnistäminen Yhdysvalloissa. Tämä mahdollisuus tuli selvästi esille mm. tunnetussa Maria Altmanin tapauksessa, jossa natsien takavarikoimien huippu-arvokkaiden taulujen omistusoikeus siirtyi USA:n korkeimman oikeuden päätöksellä takaisin alkuperäiselle omistajasuvulle.

Kari Silvennoinen täyttää tänään 01.07.2006 pyöreät 50 vuotta. Tähän saakka matalaa profiilia pitänyt asianajaja on lyhyessä ajassa tullut näkyvästi esille evakkojen eli kotimaan pakolaisten omistuskysymyksessä. Myös Venäjän tiedotusvälineissä hänen toimintaansa on kiinnitetty merkittävää huomiota.

Keskustelu Karjalasta varsinaisesti alkoi Venäjällä joulukuussa 2004 NTV-televisiokanavan Karjalan palautus –dokumentista. Voimakkaimmillaan keskustelu oli maaliskuussa 2005, kun ProKarelia julkaisi Karjalan palautus –kirjan. Kirjan tekijää, kauppat. maisteri Veikko Saksia, haastateltiin useisiin tiedotusvälineisiin ja Internetissä tunteet kävivät kuumina. Asianajaja Silvennoisen ulostulo aiheutti seuraavan vahvan piikin keskusteluun.

Venäjän ulkoministeri ja eräät korkeat poliitikot ovat aktiivisesti osallistuneet keskusteluun. Merkille pantavaa on, että Suomen poliittinen eliitti vaikenee. Tilanne on outo. Suomessa erityisesti valtiojohto ei palautuskysymykseen uskalla ottaa minkäänlaista aktiivista kantaa. Suomettuneisuuden ote pitää edelleen kuristavasti kiinni omistaan. Asia ei ole Venäjällä tabu. Se on tabu vain suomalaisen poliittisen eliitin piirissä.

Totalitarismin uhreja oli Euroopassa noin 30 miljoonaa ainakin 15 eri maassa. Suomessakin uhreja on ollut noin puoli miljoonaa. Uhrit ja heidän jälkeläisensä muodostavat todella merkittävän ihmisjoukon, jonka ihmisoikeudet ovat vielä järjestämättä.

Suomella on EU-puheenjohtajamaana erinomainen tilaisuus ottaa tämä omistuskysymys esille. Samalla on luonteva tilaisuus ottaa pakkoluovutettujen alueitten palautus esille. Aluepalautus toimii Itämeren yhteistyön aitona käynnistäjänä. Se toimii myös Euroopan ja Venäjän win-win -pohjaisen integraatiokehityksen ensimmäisinä positiivisina askelina. Mitä Suomen valtionjohto vielä odottaa?

Lisätietoa:
ProJusticia
Aluepalautus ry
AA Silvennoisen haastattelu, Karelia Klubi 12
Suomen Karjalan Pakolaiset, Karelia Klubi 12
Maria Altmanin tapaus, Karelia Klubi 10
Ulkoministeri Tuomioja sosialisoi, ProKarelia

Kommentoi tätä artikkelia
Nimesi tai nimimerkkisi: Sähköpostiosoitteesi (ei pakollinen): Otsikko: Kommentti: Kommentin saa julkaista Kommentti on vain Pro Karelia -toimitukselle
Kirjoita tämä vahvistuskoodi alla olevaan sarakkeeseen.