Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

15.03.2016 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS JATKUU

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

24.08.2006
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA EUROOPAN JA VENÄJÄN INTEGRAATION KATALYYTTINÄ

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten menetystä ja palautusta on tarkasteltu esim. historiallisena, moraalisena, eettisenä, valtioiden välisenä, ihmisoikeudellisena, esineoikeudellisena, poliittisena, sosiologisena, psykologisena, kansantaloudellisena, liiketaloudellisena, emotionaalisena, teologisena, ihmisyyteen liittyvänä yms. kysymyksenä.

Poliittisten päättäjien kannalta ehkä mielenkiintoisimman näkökulman tarjoaa tarkastelu, millaisia emergenttisiä vaikutuksia Euroopan ja Venäjän välisessä integraatiokehityksessä seuraisi palautuksen toimiessa katalyyttinä. Ennen seurausten arviointia on lähtökohtatilanne keskeisimpine ongelmineen tarpeen hahmottaa ainakin pääpiirteisesti.

Karjalan palautuksen tausta ja nykytila

Suomen osalta viime sotien menetykset olivat lähes musertavat: noin 95 000 kuollutta, 240 000 haavoittunutta, kaikkiaan 800 000 evakuointia, 80 000 sotalasta, 50 000 sotaorpoa, 30 000 sotaleskeä, tämän hetken kansantalouden rasitukseksi laskettuna noin 90 mrd. euron sotakorvaukset, 12 % maa-alueen ja siellä olevan työn, elinkeinon, liiketoiminnan ja kulttuurin menetys, ns. sotasyyllisten ja asekätkijöiden tuomitsemisen häpeä, valvontakomissio ja NL:n painostuksen aika, suomettumisen kausi.

Venäjä pitää ratifioimiensa kansainvälisten sopimusten vastaisesti yhä suomalaisten omistamia maita hallussaan, eikä päästä omistajia juurilleen ja hyödyntämään omistustaan. Tämä ihmisoikeusloukkauksen jatkuminen ja selvittämättömät asiat ylläpitävät luottamuksen puutetta Venäjään. Näihin asioihin on Euroopan Neuvosto ottanut kantaa päätöksessään 25.01.2006 tuomitessaan totalitarististen kommunistihallintojen rikokset.

Erikoisinta on poliittisen Suomen täysi lamaannus palautusasian hoitamisessa. Valtiojohto ei lainkaan aja omien kansalaistensa oikeuksia. Palautuksesta ei uskalleta edes keskustella. Karjala kuuluu vaiettujen asioitten listalle. Kuitenkin useimmat poliitikot ovat kahden kesken myönteisiä asialle.

Kotimainen media on auennut Karjala-keskustelulle joulukuusta 2003 alkaen. Nyt aihe pääsee otsikoihin, kun esillä on jotain uutta. Venäjän mediassa aihetta on käsitelty laajasti Karjalan palautus –kirjan ilmestymisestä lähtien maaliskuussa 2005. Asia on ollut vaihtelevasti esillä eri puolilla maailmaa. CIA:n Factbook on yksi kiinnostava esimerkki tästä.

Suomalaiset alkavat enenevästi tunnistaa Karjala-kysymyksen ja valtaosa väestöstä olisi valmis keskustelemaan siitä. Karjalainen kansa on petetty niin monta kertaa, ettei se oikein rohkene uskoa, että asiasta saa puhua.

Karjala on pääosin rappiolla. Noin 1 300 kylästä yli 1 000 on tyhjillään. Alueella on kehitetty lähinnä öljylogistisia laitteistoja. Koska alueella olevan omaisuuden omistusasema on riidanalainen, osa rahoittajista karttaa alueelle sijoittamista.

Kokonaistilanne maailmassa on sota-ajoista muuttunut radikaalisti. Karjalan kysymys ei enää ole karjalaisten nostalginen haave, vaan sen ratkaisemiseksi tulee rakentaa win-win –pohjainen suunnitelma globaali blokkiutuminen huomioon ottaen. Jäljempänä esitetään yksi suunnitelma, joka perustuu historian, luottamuskysymyksen, blokkiutumisen sekä Euroopan ja Venäjän vahvuuksiin ja heikkouksiin.

Eurooppa ja Venäjä globalisaation puristuksessa

SITRA:n yliasiamies Esko Aho linjaa Suomen Kuvalehdessä 11.08.2006 EU-maiden tulevaisuutta. Hänen mielestään Suomen EU-puheenjohtajakaudella pitäisi keskittyä olennaiseen eli Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Suomen valtionjohto korostaa Euroopan ja Venäjän suhteiden erityisen suurta merkitystä. Miten tätä erityissuhdetta pitäisi vaalia, siitä ei näytä olevan yksimielisyyttä. Pitäisikö koko muun Euroopan suomettua ja linjata yhteistyö Suomen esimerkille? Pitäisikö perustan olla tasapuolisessa yhteistyössä vai Venäjän tukemisessa? Vai pitäisikö merkittävänä perustana olla Euroopan Neuvoston päätös?

SITRA julkisti 08.09.2005 raportin Suomen mahdollisuuksista Venäjällä. Raportti antoi niistä erittäin ruusuisen kuvan, mutta missä ovat todelliset sijoittajat? Venäjän teollinen infrastruktuuri on hyvin kriittisessä tilassa. Imperialistiset vaatimukset hallita maailman suurinta valtiota ja pyrkiä saavuttamaan USA:n huikea teknologisen ja "avaruussodan" taso syövät resursseja. Demografinen kehitys on kriittinen. Demokratia ei ole länsimaista mallia. Aluekohtaiset elintasoerot ovat huikeat.

Venäjän pääongelmaksi voitaneen arvioida historiasta ja länsimaisesti katsoen syvästä demokratiavajeesta sekä edellä mainituista seikoista johtuva luottamuksen puute. Erityisinä vahvuuksina Venäjällä ovat raaka-aineet ja energia.

Euroopan pääongelmaksi voitaneen määrittää hajanainen kokonaisuus, jossa monet itsekkäästi etujaan ajavat kansallisvaltiot kilpailevat keskenään. Yksinkertaistettuna Euroopalla on hallinnassaan teknologia, know-how ja management, mutta siltä puuttuvat raaka-aineet ja energia.

Euroopan ja Venäjän kilpailukyky blokkiutuvan globalisaation puristuksessa riippuu siitä, kuinka hyvin ne kykenevät löytämään keskinäisen yhteistyön, joka johtaa kestävän integraatiokehityksen alkuun. Erikseen kumpikaan ei tule pärjäämään esim. USA:n ja Kiinan kehitykselle. Jotta Euroopan ja Venäjän kilpailukyky saavutettaisiin, on perusongelmat kyettävä ratkaisemaan ja yhteiset edut löytämään.

Palautus kehittää luottamuspääomaa

Tämän monitahoisen ongelma-yhtälön ratkaisemisen liikkeelle saaminen edellyttää molemmilta osapuolilta tahtoa ja nykyisen umpikujaan johtavan tilanteen oivaltamista. Käynnistysmoottorina toimivan hankkeen tulee olla niin merkittävä, että se perinpohjin herättää osapuolet ja muut maat oivaltamaan sekä uuden ajan alkamisen että uudenlaisen etenemistien.

Erittäin rakentava lähtöprojekti muodostuu siitä, että Eurooppa tarjoaa Venäjälle win-win –pohjaista hanketta, joka suoraan pureutuu vaikeimpaan psykologiseen esteeseen, luottamuksen puutteeseen, ja samalla tarjoaa vastapainoksi laajan yhteistyöpohjan ja poliittisen vakauden. Hankkeen tulee olla osoitus eurooppalaisille siitä, että hankkeita voidaan tehdä myös yhteiseksi eduksi.

Lähtöhankkeessa Venäjä palauttaa neuvotteluteitse Tarton rauhan rajat eli Karjalan ja muut pakkoluovutetut alueet sekä sopii Suomen kanssa sodan aggressioiden seuraukset. Poliittisesti on vaikea kuvitella positiivisempaa signaalia Venäjän eduksi. Poliittinen asetelma muuttuu täysin uudeksi ja sillä voidaan arvioida olevan välitön vaikutus Venäjän globaalien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Palautus on monipuolisesti luottamusta herättävä toimenpide. Asenneilmasto muuttuu. Mutta samalla muuttuu myös Venäjän asema. Palautus merkitsee, että jotain hyvin merkittävää on tapahtunut Venäjän politiikassa. Luottamuksen asteittainen palautuminen lisää voimakkaasti kansainvälistä rahoitusta ja investointeja Venäjälle. Luottamus on kaiken liiketoiminnan ja muun yhteistoiminnan perusta ja sideaines.

Karjalan palautus on emergentti ja holistinen tapahtuma

Suomella on osaamista laittaa palautettu alue nopeasti kuntoon. Koska Suomen luottoluokitus on hyvä, ei ole mitään ongelmaa saada kaikki alueelle tarvittavat hankkeet rahoitettua kansainvälisellä pääomalla. Sitä on tarjolla 70 kertaa enemmän kuin on tällaisia selkeitä aluekehittämiskohteita.

Karjalan kunnostaminen nostaa itäisen Suomen heti jaloilleen. Suomen taloudessa ovat suuret riskit lähellä toteutumista. Palautus antaa kansantaloudelle elintärkeän taloudellisen kasvuruiskeen ja toimii vahvana kasvuveturina. Rakennusaika merkitsee 400 - 500 000 miestyövuotta. Pysyviä työpaikkoja syntyy 150 – 200 000. Lähimarkkinat kaksinkertaistuvat.

Palautus antaa voimakkaan kasvusysäyksen ja kasvupohjan myös Pietarille, Petroskoille ja Petsamon lähialueelle. Suuri teollisuus- ja kauppakeskittymä Pietarin kupeessa palvelee molempia maita ja työllistää merkittävästi venäläistä väestöä. Kannaksen ja Petsamon logistiikkakeskukset palvelevat globaalia kauppaa. Karjala on kiinnostava ja turvallinen portti Venäjälle, josta on vain askel Venäjän puolelle, kun investoinnit sinne ovat riittävän turvallisia.

Kasvu ja liiketoiminnan kehitys alkavat nopeasti säteillä Itämeren talousalueelle. Baltic Rim –alue kokee mittavan yhteistoiminnan edut. Itämeri saa mahdollisuuden pelastua öljykatastrofilta.

Kun palautuksen jälkeinen yhteistyö rakennetaan oikein ja Venäjä jatkaa luottamusta herättävien toimenpiteitten toteuttamista, syntyy vääjäämättä hedelmällinen ja aito yhteistoiminta Euroopan ja Venäjän välillä. Muodostuu kestävän integraatiokehityksen ensimmäinen vaihe.

Ensimmäisen hankkeen menestyksellinen toteutus poikii uusia yhteishankkeita eri puolille Venäjän raja-alueita, joista kehitys laajenee sisämaan kasvukeskuksiin.

Karjalan palautus onkin vahvasti emergentti ja holistinen ilmiö, josta syntyy kokonaan uusi toiminnan ja yhteistyön taso. Syntyvä tulos ylittää voimakkaasti osatekijöiden yhteenlasketun summan. Varsinainen emergenssi syntyy kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ja ihmisten vahvasta panoksesta. Keskeinen tekijä on se, että toiminta organisoituu alhaalta ylöspäin markkinaehtoisesti.

Palautus on katalyytti

Tässä skenaariossa Karjalan palautus on katalyytti, joka käynnistää voimaperäisen myönteisen kehityksen suurimpien yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Koska Eurooppa ja Venäjä välttämättä tarvitsevat toisiaan, ei ole kovin realistista suunnitella kehityshankkeita vain omasta näkökulmasta. Pelkät omat eväät eivät riitä globaalissa kilpailussa. Tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistoimintaa, sillä perinteisin keinoin syömme mahdollisuuksien pääomaamme yhä pienemmäksi vuosi vuodelta.

Eikö Eurooppa ja Venäjä voisi käynnistää yhteistoimintansa ilman rajamuutosta? Eikö Karjalaa voisi vuokrata Suomelle tai eikö Suomi voisi lahjoittaa lähialuerahoina toisenkin miljardi euroa ja EU useita miljardeja?

Viime vuosikymmen on osoittanut, ettei aito laaja yhteistyö käynnisty, koska sen tärkein perusta eli luottamus puuttuu. Sama koskee kaikenlaisia väliaikaisratkaisuja pakkoluovutettujen alueitten kohdalla. Niitä on kokeiltu jo yli 60 vuotta. Niin kauan kuin viime sotien johdosta yhä jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ja ihmisyyden syvien arvojen loukkaaminen jatkuvat, on todellista luottamusta turha yrittää poliittisilla puheilla ja vakuutteluilla hankkia. Tarvitaan aitoja tekoja.

Aluepalautus on Euroopan Neuvostolle, jossa Venäjä on jäsenenä, selvä signaali siitä, että Venäjä itse tahtoo korjata Neuvostoliiton aggressioita ja rikoksia. Tämä johtanee siihen, ettei totalitarististen kommunistihallintojen rikosten tuomitseminen toteudu samoin kuin saksalaisten kymmeniä vuosia jatkunut natsien rikosten anteeksipyytely ja maksaminen.

Ei ole kenenkään etu jäädä kommunistihallintojen rikosten poteroihin, vaan saada aikaan selvitykset ja sovinto ja toteuttaa myönteisesti kehittyvää yhteistyötä uudelta luottamuspohjalta ja win-win -periaatteella.

+

Veikko Saksi, kauppat. maisteri, päätoimittaja, ProKarelia
Alustus Siitosten sukuseuran kokoontumisessa 19.08.2006 Hauholla

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Karjalan takaisin saamisesta

Sanotaan, että venäläiset arvostavat lujana pysyviä vastaneuvottelijoita. Sellainen saattaa kutittaa suurta karhua ja hyvä niin. Suomalaisten vellihousuinen pyyteettömyys Karjala-asiassa on myrkkyä palautushankkeelle eikä rakenna saati palvele kummankaan maan etua.
Itäinen naapuri on vaikea ja arvaamaton, mutta se kuulee ja näkee länteen. Pimeys ei tule Afrikasta – se tulee Venäjältä. Mutta se tulee myös sen suomettuneesta luoteisnaapurista. Me suomalaiset emme ainakaan voi menettää mitään Karjala-vaatimuksissamme. Tuskinpa siitä meitä sotilaallisesti rankaistaan.
Pitäkäämme siis peiliä suttuisen karhun naaman edessä. Se voi hyvinkin ruveta siitä tokenemaan ja kaunistumaan omaksi parhaakseen – enää ryssimättä.

Artto Lauri [2009-06-09 14:49:52]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].