Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

28.08.2006
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

MERIÖ: RAKENNETAAN LUOTTAMUSTA JA TURVALLISUUTTA YHDESSÄ

Kenraaliluutnantti Rauno Meriö:

- Aito naapuruus ja luottamus lisäävät turvallisuutta
- Yhteistyö ilma-, maa- ja merivalvonnassa sekä rikollisuuden torjunnassa ovat turvallisuustekijöitä
- Suomi uudelleen sillanrakentajaksi idän ja lännen välille
- Karjalasta demilitarisoitu vyöhyke
- Yhteistyö kaupassa, teollisuudessa ja liikenteessä on win-win



"Karjalan palautus on suomalaisten edunvalvontaa parhaimmillaan"

Kenraaliluutnantti Rauno Meriö teki näyttävän sotilasuran ja palveli viimeksi Ilmavoimien komentajana, josta hän jäi eläkkeelle 1987. Meriö on syntynyt Käkisalmella ja hän on pitkään toiminut aktiivisesti karjalaisessa kentässä, ensin Karjalan Liiton puheenjohtajana ja 2000-luvulla ProKarelian toisena puhemiehenä yhdessä KTM, Karelia Klubin puheenjohtaja Antero Siljolan kanssa. ProKarelian puhemiehenä on vuodesta 1999 alkaen toiminut professori Heikki A Reenpää.

Rauno Meriö on pidetty puhuja ja mukava keskustelukumppani, aiheena hyvin usein Karjalan palautus. Klubi-lehden päätoimittaja kävi hänen kanssaan pitkän keskustelun yhdessä Klubin sihteerin Raimo Partasen kanssa. Seuraavassa on poimintoja kenraalin ajatuksista kuulaana loppukesän iltana kesämökin rauhassa.

- Olen ollut Karjalan palautuskysymyksen kanssa tekemisissä 1980-luvun lopusta alkaen, jolloin olin Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtajana ja 1990-95 ollessani Liiton puheenjohtaja. Liittovaltuustoaikanani Jussi Virolainen oli hallituksen puheenjohtaja. Jussi ei lähtenyt palautusasiaa hoitamaan.

- 1990-luvun alussa lähestyimme Mauno Koivistoa kirjeellä. Ei siitä kirjeestä saatu minun mieleni mukaista, koska mukana oli niin paljon poliittisia henkilöitä, kansanedustajia ja ministeri Riitta Uosukainen. Kirje oli tavallaan aika vesitetty. Siitä voi kuitenkin lukea rivien välistä ajatuksen, että haluttaisiin Karjalan palautuskeskustelua ja että rajaa voitaisiin muuttaa. Eivät poliitikot olisi sitä varmastikaan allekirjoittaneet, jos olisi suoraan sanottu.

- Kun ei kuulunut minkäänlaista vastausta, kysyin Virolais-Jussilta, että julkistetaanko kirje. Jussi oli sitä mieltä, että no julkistetaan. Asia saikin kummasti siivet alle, kun se tuli julkiseen tietoisuuteen. Se aiheutti aikamoisen hämmingin Karjalan Liiton johdossa. Vain yksi hallituksen jäsen oli minun puolellani, Pauli Peltola Salon suunnasta. Kauko Sipponen oli empivä ja Jussi Virolainenkin mietiskeli. Muut olivat täysin vastaan ja minä olin nyt pilannut suhteet tasavallan presidenttiin tässä asiassa.

- Vähän ajan päästä tuli tieto, että meidät otetaan vastaan. Siellä sitten istuttiin ja kuunneltiin Koiviston yksinpuhelua. Vastaus oli aika epämääräinen. Olen lukenut, ettei hän olisi minua halunnut kutsua, mutta ei voinut poiskaan jättää liiton puheenjohtaja. Minulle jäi aika pyöreä kuva Koiviston puheesta, ei ollut selkeätä kantaa. Sen hän sanoi, ettei suhdanteiden mukaan voida mennä rajaa muuttamaan. Ei se voi olla sellaista pala palalta ostamista. Asia täytyy käydä kerran läpi ja sen jälkeen loppuvat murinat.

- Koin jollain lailla positiivisena Koiviston avauksen. Jälkeenpäin hän tavallaan muutti kantansa julkisuudessa. Hänhän puhui, että mitä me lisämaalla tehdään. Hänelle tarjoutui tilaisuus puhua Jeltsinin kanssa asiasta. Sen jälkeen petyin hänen lausumiinsa.

- Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lähdettiin puhumaan Karjalan palauttamisesta. Liittokokouksessa olivat esim. Heikki Mälkki ja Reino Auvinen käyttäneet tämänsuuntaisia puheenvuoroja. Liiton johto ei silloin vielä ollut kypsä siihen ja kestää aika kauan, ennen kuin asia kypsyy. Pertti Viinanen oli ollut ensimmäisessä kokouksessa vastaan, mutta tässä vaiheessa hänellä ei ollut lainkaan epäselvyyttä siinä, että Karjala pitäisi palauttaa. Viinanen on erinomaisen neuvottelukykyinen ja arvostan häntä kovasti. Hän oli silloin liittovaltuuston puheenjohtaja.

- Nimenomaan tähdättiin Karjalan palauttamiseen Tarton rauhan rajoissa. Kirjoittelin useampiakin kirjeitä ja kirjoituksia lehtiin ja puhuin näistä asioista. Tästä se käynnistyi ja palauttamiselle oli aika voimakas henki. Oli tietysti vastustustakin. Poliitikoista esim. Huuhtanen erosi, hän oli täysin vastaan. Mutta yleishenki oli palauttamisen puolesta.

- Sitten tuli Markku Laukkanen puheenjohtajaksi ja hän alkoi mennä tällaiseen rahankäyttösysteemiin, että kehitetään aluetta venäläisten hallussa. En ollut lainkaan sillä linjalla myöhemminkään.

- Minut olisi kuulema haluttu pitää puheenjohtajana, mutta halusin lähteä. Olin kyllästynyt matkustamiseen, koska välimatka oli pitkä. Melkein koko aika meni liiton taloudenhoitoon. Silloin liitto oli nenää myöten nesteessä, se oli uppoamistilassa. Sitten saatiin mukaan tämä edunvalvonta, mikä nostettiinkin yhtä vahvaksi. Liitosta tuli kulttuuri- ja edunvalvontajärjestö, mikä merkitsi palauttamiskysymyksen esillä pitämistä ja nimenomaan siihen keskittymistä.

- Karjalan kysymys –käsite kuulostaa siltä, että tuetaan ja pönkitetään nykytilannetta, se ei välttämättä sisällä palauttamista. Edunvalvonta tähtäsi nimenomaan Karjalan palauttamiseen eli karjalaisten edunvalvontaan.

- Kyllä palautus kuuluu ilman muuta Karjalan Liitolle, se on ydinkysymys. Olen sanonut, että Karjalan palautus alkoi hautojen kautta, sehän oli ensimmäinen sopimus Venäjän kanssa. Tottahan isien ja äitien, esi-isien ja –äitien jäännökset ja henget puhuvat, siinä maassahan ne ovat. Näen velvollisuudeksi heitä kohtaan, että tätä asiaa viedään eteenpäin ja otetaan rohkeasti esille.

- Tätä maata on puolustettu ase kädessä. Se tekee minusta palautusasian koko Suomen asiakasi. Venäläiset sanovat, että punaverellä vallattua maata ei luovuteta, mutta kyllä he ovat verta vuodattaneet lähinnä Suomen alueella.

- Meillä on juurimullat Karjalassa, sieltä me voimaa imemme. Monella suomalaisella, joka on siellä tapellut, on syvät muistot. He kyllä tietävät sen alueen arvon. Se on myös vanhaa kulttuurimaisemaa.

- Hyökkäykseen ryhtyminen loukkasi ihmisoikeuksia. Neuvostoliitto on ainoa, jota ei tästä hyökkäyksestä ole vielä tuomittu. Venäläisille pitäisi olla moraalisesti selvää, että on tehty loukkaus, joka pitää jollakin tavalla sovittaa tai oikaista. Tästä asiasta pitää joka tilanteessa muistuttaa, ottaa se esille maltillisesti ja vaikka huumorilla.

- On joko suurta tietämättömyyttä tai pelkuruutta puhua, etteivät Karjalan maat ole suomalaisten maita. Pitäisi rehellisesti sanoa, että raja on nyt pakosta vedetty tuohon kohtaan. Karjala on mitä syvintä suomalaisaluetta. Ei ole mitään syytä suomalaisten luopua omistaan. Se on kuin piikki lihassa, joka tuntuu niin kauan, kunnes asia hoidetaan.

- Ns. sotasyylliset olivat sijaiskärsijöitä. Poliitikot tekivät heistä sellaisia. Kyllä sellaisen tulkinnan voi tehdä, että me tunnustamme syyllisyytemme, kun pidämme tuomiot voimassa. Nyt pitäisi todeta, että heistä tehtiin syyllisiä poliittisella päätöksellä olosuhteiden pakosta, mutta nyt heidät pitää vapauttaa tästä syyllisyydestä.

Keskustelussa Rauno Meriön kanssa on huumori aina mukana, tässä yksi esimerkki. Keski-Suomalaisen pakinoitsija oli kirjoittanut evakkokarjalaisista, että aina kun ne menevät kotiin Karjalaan, joka kivennurkassa ne itkeä tihruttavat, mutta Pohjanmaalla on sentään itsehillintää, ei lähtiessä itketä. Siihen Meriökin totesi: - Miekin olen neljä kertaa lähtenyt Pohjanmaalta, enkä kertaakaan ole itkenyt.

- Karjalan palautus on kannattava hanke. Sinne tulisi kilpajuoksu. Esim. Viipuri, Käkisalmi, Sortavala ja Kurkijoki nousisivat hetkessä. Sinne voi rakentaa turismia, mutta ennen kaikkea kauppaa, teollisuutta ja liikennettä. Palautus vaikuttaisi oleellisesti Pietarin talouselämää kohentavasti. Pietari on meitä lähellä oleva suuri kasvukeskus, se pitäisi käyttää hyväksi. Kyllä palautus olisi win-win, hyödyttäisi molempia. Todellinen ystävyys alkaisi siinä vaiheessa syntyä, vaikka vaikeuksiakin tietysti olisi.

- Entisen kansliapäällikkö Aholan sanoja lainaten Suomen puolustusbudjettia on kahden vuoden aikana kiristetty enemmän kuin koskaan sotien jälkeen. Kajanderin hallituksella oli aikanaan ehkä yhtä suuret supistukset. Suomen ja Venäjän välisen rajan paikalla ei turvallisuuden kannalta ole olennaista merkitystä. Olennaista on, miten kumpikin maa suhtautuu rajaan.

- Aidosti hyvien naapuruussuhteiden ja luottamuksen rakentaminen lisäisi turvallisuutta. Ilma-, maa- ja merivalvonta sekä rikollisuuden torjunta ovat turvallisuustekijöitä, joissa meillä pitäisi olla hyvin vahva yhteistoiminta Venäjän kanssa. Kyse ei ole mistään sotilasliittosopimuksista, vaan turvallisuutta lisäävästä reaaliaikaisesta tietojen vaihdosta ja yhteistoiminnasta. Tämä olisi tekijä, joka laukaisisi jännitteitä ja loisi pohjaa Karjalan palauttamiselle.

- Suomea on pidetty sillanrakentajana idän ja lännen välille. Se tarjoaisi poliitikoille paljon vaikutusmahdollisuutta, jos viestit kulkisivat Suomen kautta. Ehkä olemme menettäneet siinä asiassa etsikkoaikaamme. ETYK:n aikana yritimme Karjalan palautusta ja keskustelimme Neuvostoliiton suurlähetystössä toista tuntia. Se oli myönteinen tapaaminen.

- Palautusaloitteen tulee tulla Suomen puolelta. Siinä voi olla mukana taloudellista ja poliittista kaupankäyntiä. Globalisaatio saattaisi tarjota hyviä mahdollisuuksia.

- Olen puhunut Karjalasta demilitarisoituna vyöhykkeenä Ahvenanmaan tapaan. Silloin palautusta koettaisiin vielä vähemmän uhkana Pietarille. Venäläiset itsekin ovat vähentäneet alueelta sotavoimiaan.

Mirjam Meriö tiivistää keskustelun käytännön tasolle: - Meidän täytyy uskaltaa puhua venäläisten kanssa, olla rohkeita.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].