Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

24.08.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KOIVISTO ESTI PALAUTUKSEN KÄSITTELYN

- Koivisto vastaa vain osittain Kainuun Sanomien väitteeseen
- Koivisto itse esti palautuksen käsittelyn
- tehtiinkö talousratkaisut yhden miehen mutu-menetelmällä?
- palautus esillä kaikilla tasoilla Suomen ja Venäjän välillä
- miksi Suomi on yhä sotasyyllinen?

Presidentti Mauno Koivisto on Helsingin Sanomille 23.08.2007 antamassaan haastattelussa jyrkästi kieltänyt Neuvostoliiton ja Venäjän tarjoukset rajatarkistuksista: ++ Mitään tarjousta ei Neuvostoliiton tai sen jälkeen Venäjän taholta tehty rajan tarkistuksista, eikä Suomen puolelta esitetty. Mitään työryhmiä ei minun toimestani asetettu, enkä tiedä, että sellaisia olisi muidenkaan toimesta asetettu. Asiassa ei ole perää ++ HS 24.08.2007.

Koiviston jyrkkä esilletulo Karjalan palautusasiassa johtuu Kainuun Sanomien artikkelista 15.08.07. Artikkelissa puhutaan epävirallisista viesteistä, ei tarjouksesta. ++ Suomen ulkopoliittinen johto sai vuoden 1991 lopulla Venäjän presidentin Boris Jeltsinin hallinnosta epävirallisluontoisia viestejä Karjalan-kysymyksen ratkaisemisesta. Jopa alemman tason diplomaattikontakteissa Karjalan palauttamista pidettiin suorana jatkona Baltian maiden itsenäistymiselle ++.

Lehden artikkelissa uutta oli väite salaisesta asiantuntijaryhmästä, joka laski palautettavan alueen infrastruktuurin arvoa ja kunnostuksen kustannuksia. Koiviston vastaus ei siten näytä antavan selvitystä siihen, tuliko Jeltsinin hallinnosta epävirallisluontoisia viestejä palautuskysymyksestä.

Myös presidentti Tarja Halonen on MTV3:n mukaan yllättynyt näistä väitteistä: ++ Presidentti Tarja Halonen totesi tänään, että väitetty Karjalan palautustarjous ei ole koskaan tullut esiin niissä keskusteluissa, joita hän kävi presidentti Mauno Koiviston ja presidentti Martti Ahtisaaren kanssa heidän presidenttikausiensa aikana ++ MTV3 22.08.2007. Virallista tarjousta ei tehty ja miksi Koivisto olisi kertonut epävirallisista viesteistä Haloselle?

Karjalan palautuskysymys on tuotu esille kahden asiaan torjuvasti suhtautuvan presidentin toimesta. Suomen eduskunta ja kansa ovat oikeutettuja tutustumaan niihin selvityksiin, joiden pohjalta päätökset negatiivisesta suhtautumisesta on tehty.

Ei 45 000 km2 maa-alueen hallinta ja hyödyntäminen ole yhdentekevä asia. Pakkoluovutettu alue on 13.3 % Suomen nykyisestä pinta-alasta ja se oli noin 0.22 % Neuvostoliiton pinta-alasta. Lisäksi suomalaiset yhä kansainvälisten sopimusten mukaisesti omistavat alueen kiinteistöt, vaikka eivät Venäjän hallinnan vuoksi voi niitä hyödyntää.

Koiviston ulostulo asiassa antaa nyt poliitikoille ja talousasiantuntijoille erinomaisen pohjan ryhtyä keskustelemaan palautuksen investoinneista ja tuotoista sekä muista vahvoista positiivisista vaikutuksista. Voi olla melkoinen ongelma osoittaa, että 45 000 km2 (josta Karjala noin 25 000 km2) luonnonkaunista aluetta järvineen ja metsineen 5 miljoonan asukkaan metropolin läheisyydessä ja jäävapaalla yhteydellä on arvoton rasite.

Koiviston kielteinen suhtautuminen Karjalan palautukseen on muokannut vahvasti suomalaisten mieliä ja vaikutukset erityisesti poliittisella taholla näkyvät yhä vahvoina.

Helsingin Sanomien lehtiarkiston selaaminen vuosilta 1990-92 osoittaa kiistattomasti asian olleet esillä Suomen ja Venäjän välillä useampaankin kertaan, myös presidentti Boris Jeltsinin ja Koiviston välillä. Myös silloinen varapääministeri Gennadi Burbulis on antanut Karjalaan liittyviä lausuntoja.

Arkisto tuo esille Koiviston vahvan panoksen sille, ettei Karjalan palautusasiaa otettaisi käsittelyyn. Häntä on tässä asiassa säestänyt mm. silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.

Koivisto näyttää keskeiseksi syyksi nostaneen palautuksen kalleuden Suomelle. Tämä peruste on täysin kestämätön. Eihän mitään suuria investointeja katsota vain kustannusten valossa. Jos mikään asiantuntijaryhmä ei ole palautuksen investointeja ja tuottoja selvittänyt, millä perusteella Koivisto on päätynyt kielteiseen väitteeseensä? Tehtiinkö erittäin suuret taloudelliset päätökset Koiviston aikana vain yhden miehen mutu-periaatteella?

Koivisto on myöhemmin mm. SDP:n eläkeläisjärjestö Wanhojen Toverien tilaisuudessa tuonut esille palautuksen taustalla olevan syvän pelkonsa: ++ Kysytään: haluatko Karjalan takaisin vai ei? Pitäisi kysyä: haluatko Karjalan takaisin, jos se merkitsee sotaa?” "Suomi ei tarvitse lisää maata. Emmehän kykene pitämään edes nyky-Suomea kokonaan asuttuna” ++ HS 25.03.05 Keski-Uusimaata siteeraten.

Koiviston aikainen ulkoministeri Väyrynen on tuonnut kantansa esille toteamalle, ettei Suomi ota Karjalan-kysymystä esille nykyisessä tilanteessa. ++ Näköpiirissä ei ole merkkejä siitä, että Venäjä tai Neuvostoliitto olisi valmis keskustelemaan rajoista. Kun valmiutta ei näytä olevan, on parempi, että maltamme mielemme ja Suomen ulkopoliittinen johto ei tätä kysymystä nosta esille. Ei tähän tilanteeseen oikein hyvin sovi, että me rupeamme vaatimaan heiltä alueita. Kyllä keskustelut täytyy käydä toisella tavalla ja toisella tasolla ++ HS 15.09.1991.

Mikä on tämä toinen tapa ja taso? Toteutuneiden päätösten pohjalta katsottuna se on ollut 21.01.1992 solmittu Naapuruussopimus Lähialueyhteistyösopimus. Jälkimmäisen perusteella Suomi on yksipuolisesti ja vastikkeettomasti panostanut Venäjän hyväksi lähes miljardi euroa. Miksi?

Miten Venäjä olisi voinut pakottaa Koiviston neuvottelemaan Karjalasta? Suurlähettiläs Juri Derjabinin muistelmakirjan mukaan (sivu 239): ++ Karjalan kysymyksestä keskusteltiin avomielisesti - Mauno Koiviston aloitteesta. Suomen presidentti korosti heti alkuun, että valtioiden välisissä suhteissa tätä kysymystä ei ole ++ HS, Mielipide 20.08.2006. Keskustelijoiden roolit näyttävät menneen sekaisin.

Presidentti Urho Kekkosen aikana tilanne oli toinen. ++ Olen tehnyt kaikkeni rajantarkistuksen hyväksi”, Kekkonen sanoi Karjalan Liiton lähetystölle 1967 ++ HS 06.10.1991.

Uhrin tulee olla aktiivinen rikoksen korjaamisessa, väärintekijä harvoin oma-aloitteisesti lähtee pakottamaan uhria hyväksymään asian korjaamisen. Ei ihme, että dosentti Martti Siirala on puhunut Suomen taudista.

Nykyisen Suomen hallituksella ja presidentillä on edelleen mahdollisuus lähteä korjaamaan tehtyjä virheitä. Kiireellisintä on käynnistää perusteellinen selvitys aluepalautuksen vaikutuksista. Samalla on käynnistettävä selvitys ns. sotasyyllisten tuomioiden purkamisesta. Vai onko Suomi nykyisenkin valtiojohdon käsityksen mukaan sotiin syyllinen, kuten Pariisin rauhansopimus 1947 väittää?

Tällainen ajatus on ristiriidassa presidentti Tarja Halosen Pariisin puheen kanssa. Siinä hän helmi-maaliskuun vaihteessa 2005 vahvisti, että Suomi kävi erillissotaa ja oli sotiin syytön.

Lisätiedot:
Pro Karelia ry
Attn: Veikko Saksi
Email

Karelia Klubi OnlineKarelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti.

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].