Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

24.08.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

VENÄJÄLLÄ KARJALASTA KESKUSTELTIIN AVOIMESTI 1990-LUVUN ALUSSA

- Burbulis keskusteli uudella tavalla Karjalastakin
- Derjabin: Karjalan kysymyksestä keskusteltiin avomielisesti
- Rostropovitsh: Suomi saa vielä Karjalan takaisin
- media käsitteli Karjala-kysymystä
- tutkijat keskustelivat rajakysymyksestä

Venäjällä Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuksesta on keskusteltu avoimesti eri tasoilla 1990-luvun alussa. Esim. Helsingin Sanomien lehtiartikkeleista selviää hyvin, miksi varapääministeri Gennadi Burbuliksen viestit ennen hänen vierailuaan Suomessa 1992 tulkittiin neuvotteluavauksiksi Karjalasta. Presidentti Mauno Koivisto on tulkinnut viestejä täysin omalla tavallaan. Muutama esimerkki valaisee asiaa.

++ Burbulis tiesi, että Suomessa keskustellaan luovutetun Karjalan kohtalosta ja rajasta eikä hän kieltänyt ongelman olemassaoloa. Hän halusi kuitenkin käsitellä sitä varovaisesti ja mieluummin huomenna kuin tänään. Ajatuksia asiasta venäläisillä on, mutta ne vaativat kypsyttelyä.
Huoneen uusi isäntä (Burbulis) keskustelee vapautuneesti markkinataloudesta, neuvostojärjestelmän umpikujasta ja vaikkapa Karjalan tulevaisuudesta tavalla, jota ei aiemmin olisi huoneessa suvaittu ++ HS 14.01.1992

++ Burbulis ei halua vielä keskustella Karjalasta
Suomeen vierailulle ensi sunnuntaina tuleva Venäjän varapääministeri Gennadi Burbulis ei vielä ole halukas keskustelemaan Karjalan palauttamisesta. "Minusta tuntuu, että tätä ongelmaa ei saa nyt sytyttää eikä jouduttaa eikä dramatisoida. Vuoden 1947 rajaratkaisu on voimassa myös nyt", Burbulis vastasi kysymykseen, onko Venäjällä halua oikaista Neuvostoliiton Suomelle tekemät vääryydet ja palauttaa luovutetut alueet ++ HS 14.01.1992.

++ Rajakeskustelussa ei kannata hätiköidä
Suomessa keskustellaan sodassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kohtalosta eli Karjalan Kannaksesta, Laatokan Karjalasta, Sallasta ja Petsamosta. Venäjällä on tuomittu alusta alkaen pätemättömäksi ja laittomaksi ns. Molotovin-Ribbentropin sopimus. Onko Venäjällä halua oikaista Neuvostoliiton Suomelle tekemät vääryydet ja palauttaa luovutetut alueet?

"Minusta (Burbulis) tuntuu, että tätä ongelmaa ei saa nyt sytyttää eikä jouduttaa eikä dramatisoida. Vuoden 1947 rajaratkaisu on voimassa myös nyt. Se voisi olla jatkuvasti voimassa, jos me voisimme esittää toisillemme tämän ongelman ratkaisua toisella tavalla. Tarkoitan niiden periaatteiden merkittävää muuttamista, jotka koskevat toimintaa raja-alueilla.Tarkoitan avoimia rajoja, joihin nyt koko Eurooppa pyrkii."

"Olisi hätiköityä asettaa nyt tiukasti ja mielenosoituksellisesti kysymys rajoista ja keskustella siitä, kun otetaan huomioon, että on olemassa tietty tarve edetä vaiheittain ja eri keinoin ratkaistaessa tällaista asiaa”. ++ HS 14.01.1992

Venäjän mediassa Karjalan palautus on ollut toistuvasti esillä. ++ Samalla lehti (Izvestija) ennakoi, että Suomen hallituksen päätös katsoa Pariisin rauhansopimuksen jotkin pykälät rauenneiksi antaa pontta vaatia mm. Karjalan palauttamista Suomelle.

”Sotilasartiklojen kumoaminen antaa maan määrätyille piireille aiheen vaatia Pariisin rauhansopimuksen muidenkin kohtien uudelleentarkastelua", Shmyganovski kirjoittaa ja lisää Max Jakobsonin ennustavan, että kysymys Karjalan ja muiden luovutettujen alueiden palautuksesta on nouseva esiin uudelleen ja uudelleen. ++ HS 27.09.1990

++ ”Kummankin presidentin kanta (Jeltsin ja Koivisto) on, että rajakysymystä ja aluevaatimuksia maittemme välisissä suhteissa ei ole olemassa. Toinen kysymys on se, että maittemme väliset rajat voitaisiin tehdä entistä läpinäkyvämmiksi", Jeltsin sanoi viitaten kaatuneiden muistosopimukseen ++ HS 12.07.1992

Venäjän ensimmäisen Suomen suurlähettilään Juri Derjabinin muistelmakirjasta "Omalla nimellä" (Otava 1997) tulee esille Koiviston kielteinen kanta. ++ Sivulla 239 Derjabin kirjoittaa: "Karjalan kysymyksestä keskusteltiin avomielisesti - Mauno Koiviston aloitteesta. Suomen presidentti korosti heti alkuun, että valtioiden välisissä suhteissa tätä kysymystä ei ole. Se on ratkaistu yksiselitteisesti rauhansopimuksella, ja on selvää, että rajojen on pysyttävä siinä, missä ne nyt ovat. Koivisto lausui myös, että Etyk-kehityksen myötä on ilmaantunut mahdollisuus keskustella rajojen siirtelystä, mutta se ei ole Suomen etujen mukaista.” ++

Derjabin kirjoittaa edelleen: ++ "Kajotessaan Karjalan kysymyksestä käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun Koivisto sanoi, että hallitus ei voinut puuttua siihen, koska vaikutus voisi olla päinvastainen. Hän pyysi Jeltsiniä suhtautumaan tyynesti tunnepitoisiin puheisiin Karjalasta ++ HS 20.08.06.

++ Komsomolskaja Pravda: "Vaikka presidentti Koivisto vakuutti Jeltsinille kesän vierailulla, ettei kysymys Karjalan alueista koskaan enää nouse esiin maittemme suhteissa, on aivan selvää, että suomalaisten 50-vuotinen vaikeneminen johtuu käytännön syistä eikä huonosta muistista", lehti kirjoitti. ++ HS 06.12.1992

++ "Suomi saa vielä Karjalan takaisin" Mestarisellisti Rostropovitsh lausui Lappeenrannassa profeetallisia sanoja.

(Kapellimestari Valeri) Gergijevin mielipide oli naulan kantaan osunut, sillä vasta suurlähettiläs Juri Derjabinin poistuttua pääsimme käsiksi ylivoimaisesti tärkeimpään asiaan, joka tuli esille illan kuluessa: Karjalan palauttamiseen. Suurlähettiläältä saarna jäi valitettavasti kuulematta, mutta varmaan hän oli kuullut sen jo aikaisemminkin.

"Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän pitää palauttaa Karjala, ja olen yhtä varma siitä, että se vielä palautetaankin", Rostropovitsh julisti.

"Vaikken itse ollut kuin kaksitoistavuotias sodan päättyessä, tunnen voimakasta syyllisyyttä ja häpeää liikkuessani täällä suomalaisessa tynkä-Karjalassa, joka on ottanut minut niin suurenmoisen ystävällisesti ja sydämellisesti vastaan”.

"Venäjän kansan omatunto on kuitenkin 70-vuotisesta kommunistihallinnosta huolimatta turmeltumaton, ja sen ääni muodostuu vielä niin voimakkaaksi, että menneet vääryydet on pakko oikaista. Japani saa takaisin saarensa, Suomi Karjalansa."

Rostropovitshin sanoja oli mukava kuunella sen takia, että hänen mahdottoman tuntuiset ennustuksensa ovat toteutuneet ennenkin. ++ HS 05.09.1992

++ Otsikon "Suomi on täynnä toivoa ..." saanut [Karjalan Liiton puheenjohtajan, kenraaliluutnantti Rauno] Meriön kuusisivuinen haastattelu on informatiivinen. Meriön mielipiteet on kirjoitettu viileän asiallisesti ottamatta kantaa puolesta tai vastaan.
Eho Planetin kirjoittajat Voitto Leskinen ja Aleksandr Surikov Tassin Helsingin-toimistosta toteavat, että keskustelu Karjalasta on noussut valtioiden väliselle tasolle sen jälkeen, kun Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Juri Derjabin riisui tabut rajakysymyksestä Helsingin Sanomien haastattelussa. ++ HS 09.04.1992

++ Tutkija Sergei Blagovolin: Suomen ei pitäisi ahdistella Moskovaa Karjalan palauttamisella

"Suomalaisten ei pitäisi olla liian tiukkoina vaatimuksissaan Karjalan palauttamisesta. Nyt pitäisi miettiä, milloin ja miksi tällaista esitetään", tutkija Sergei Blagovolin neuvoo. Blagovolin työskentelee Maailman talouden ja kansainvälisten suhteiden instituutissa Moskovassa. Hän pohti torstaina Ulkopoliittisen instituutin 30-vuotisjuhlaseminaarissa Neuvostoliiton sotilaallisen aseman ja asenteiden muutosta.” ++ HS 27.09.1991

++ Lakkautetun Neuvostoliiton kommunistipuolueen pari entistä virkailijaa on käynyt kirjalliseen hyökkäykseen Suomessa ja Venäjällä herännyttä Karjala- ja rajakeskustelua vastaan.
Moskovassa viikonvaihteessa kahdessa aikakauslehdessä julkaistuissa kirjoituksissa he arvostelevat paitsi suomalaisia ja Petroskoin karjalaisia keskustelijoita myös Venäjän aiempaa varapääministeriä valtiosihteeri Gennadi Burbulista siitä, että tämän mielestä rajakysymys on olemassa.

Venäjällä on rajakysymyksistä kovin monenlaista mieltä ilmassa. Riippumaton sanomalehti Nezavisimaja Gazeta julkaisi viikonloppuna kansanedustaja Aleksei Surkovin pitkän kirjoituksen, jossa tämä ehdotti neljän pohjoisen saaren luovuttamista korvauksetta takaisin Japanille. Hän perusteli esitystään sillä, että saaret oli riistetty Japanilta laittomasti. Hän puhui oikeudenmukaisuudesta, jonka toteuttaminen on tullut vapaan Venäjän historialliseksi velvollisuudeksi.

Surkovin mielestä venäläisten velvollisuudeksi on jäänyt pyytää anteeksi muilta Stalinin rikoksia. Hän muistuttaa myös, että on hankala kieltää muilta kansoilta oikeutta vaatia omia alueitaan takaisin hetkellä, jolloin venäläiset puhuvat Krimistä. ++ HS 19.05.1992

++ Asianlaita ei ole aivan näin. Tämä ilmenee Venäjän ensimmäisen Suomen suurlähettilään Juri Derjabinin muistelmakirjasta "Omalla nimellä" (Otava 1997).

Sivulla 239 Derjabin kirjoittaa: "Karjalan kysymyksestä keskusteltiin avomielisesti - Mauno Koiviston aloitteesta. Suomen presidentti korosti heti alkuun, että valtioiden välisissä suhteissa tätä kysymystä ei ole. Se on ratkaistu yksiselitteisesti rauhansopimuksella, ja on selvää, että rajojen on pysyttävä siinä, missä ne nyt ovat. Koivisto lausui myös, että Etyk-kehityksen myötä on ilmaantunut mahdollisuus keskustella rajojen siirtelystä, mutta se ei ole Suomen etujen mukaista."

Derjabin kirjoittaa edelleen: "Kajotessaan Karjalan kysymyksestä käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun Koivisto sanoi, että hallitus ei voinut puuttua siihen, koska vaikutus voisi olla päinvastainen. Hän pyysi Jeltsiniä suhtautumaan tyynesti tunnepitoisiin puheisiin Karjalasta. ++ HS 15.09.1991

Jo edelliset sitaatit osoittavat, että Suomen presidentti Mauno Koivisto on tehnyt parhaansa estääkseen Karjala-keskustelun uudistuneen Venäjän kanssa. Venäjän osittain kaaottisessa 1990-luvun alkutilanteessa eivät Koiviston voimakkat toppuuttelut ole varmasti motivoineet asian edelleen kehittämiseen. On isänmaallisilla venäläisillä ollut ihmettelemistä Suomen johdon suhtautumisessa.

Varapääministeri Burbuliksen neuvo vuonna 1992 oli, ettei rajakysymyksessä kannata hätäillä. Nyt tästä ajasta on kulunut 15 vuotta. Tuumaus- ja fundeerausaika ovat kuluneet, on aika ryhtyä toimiin pakkoluvutettujen alueitten palautuksen vaikutusten selvittämisessä ja ns. sotasyyllisyystuomioiden purkamisessa.

Lisätiedot:
Pro Karelia ry
Attn: Veikko Saksi
toimitus@prokarelia.net

Karelia Klubi OnlineKarelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti.

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].