Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

26.08.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN KANONISOITU TOTUUS MURENEMASSA

- kanonisoitu totuus murrosvaiheessa
- Kekkonen oli kiukkuinen palautuskeskustelusta
- Lipponen ei huolinut Karjalaa, vaikka tarjottaisiin
- Kainuun Sanomat puhuu viestistä, Koivisto tarjouksesta
- Venäjän varovainen tunnustelu osoittautui viisaudeksi
- Seppisen mukaan Paasiokin kävi estelemässä
- kuinka monta viestiä Venäjä laittoikaan?
- aiotaanko Koiviston Karjala-paperitkin salata?
- poliittinen Karjala-ikkuna oli raollaan 1990-luvun alussa
- meidän on itse avattava win-win -palautusikkuna

Karjalan palautuksen ympärille on poliittisessa elämässä kehitetty tiukka kanonisoidun totuuden muuri. Sen kulmakivenä on vaikeneminen. Tällä hetkellä Suomessa eletään murrosvaihetta, jossa media ja kansalaiset ovat enenevästi alkaneet vaatia asioitten avointa esille tuomista ja läpinäkyvyyttä.

Presidentti Urho Kekkonen vaati kiukkuisesti, ettei palautuksesta saa julkisuudessa puhua, vaikka hän sitä itse aktiivisesti ajoi. ++ Ne [palautuspuheet] saivat vihdoin dramaattisen, jopa nolon lopun 22. syyskuuta 1967. Kekkonen suorastaan ajoi [Karjalan] Liiton edustajat ulos vastaanotoltaan. Hän kuitenkin samalla kertaa ilmaisi avoimesti, mitä oli itärajan tarkistuksen hyväksi valtiollisella tasolla tehnyt. ... "Olen tehnyt kaikkeni rajantarkistuksen hyväksi”. ++ HS-Pääkirjoitus 06.10.1991.

Presidentti Mauno Koiviston linja oli palautuksen suhteen täysin toinen kuin Kekkosella: ++ Koivisto ei ole [200 hengen kansalaisvaltuuskunnan] vetoomukseen ainakaan vielä vastannut. Hän on ollut hyvin haluton puuttumaan koko Karjalan asiaan. Presidentti on tähdentänyt, että Karjala on menetetty kahdessa sodassa ja kolmessa rauhassa. ++ HS 06.02.1991. Totuuden kanonisoiminen ja vaikeneminen kuitenkin jatkuivat tehokkaasti.

Kanonisointi ei loppunut tähän vaiheeseen: ++ Pääministeri Paavo Lipponen totesi elokuun [1995] alkupuolen lehtihaastattelussa, että Suomi ei ole kiinnostunut vastaanottamaan Neuvostoliitolle viime sodassa pakkoluovutettuja alueita vaikka niitä tarjottaisiin. Karjala on Lipposelle vain musta aukko, joka söisi miljardeja markkoja. Siksi hän piti - epäpsykologisesti - keskustelua aihepiiristä pelkkänä ajan haaskauksena. ++ HS 03.09.1995.

Suomella on siten ollut pääministeri, joka jo etukäteen kieltäytyi ottamasta vastaan maalta pakolla vietyjä alueita, yhteensä 45 000 km2. Tähän samaan kieltäymyksen ja oman edun vastaisen toiminnan henkeen näyttävät myös presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen kasvaneen.

Kainuun Sanomien artikkeli 15.08.2007 (ks.juttu aiheesta) Venäjän epävirallisista viesteistä vuonna 1991 neuvotella pakkoluovutetun Karjalan palauttamisesta on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Lehden mukaan Koivisto hylkäsi venäläisten viestit ja Karjalan palauttamistavoitteet.

Keskustelussa ei ole vielä päästy asian ytimeen. Lehti puhuu epävirallisista viesteistä ja Koivisto kieltää saaneensa tarjousta Karjalan palauttamisesta: ++ Mitään tarjousta ei Neuvostoliiton tai sen jälkeen Venäjän taholta tehty rajan tarkistuksista, eikä Suomen puolelta esitetty. Mitään työryhmiä ei minun toimestani asetettu, enkä tiedä, että sellaisia olisi muidenkaan toimesta asetettu. Asiassa ei ole perää ++ HS 24.08.2007.

On luonnollista olettaa, että Venäjä ensin tunnusteli epävirallisesti asiaa, ennen kuin ryhtyi tekemään virallista tarjousta tai esittämään neuvottelua. Olisipa maailmalla ollut ihmettelemistä, jos venäläiset olisivat avoimesti tarjonneet Karjalaa ja muita pakkoluovutettuja alueita takaisin arvioiden tekevänsä maailmanhistoriallisestikin ainutlaatuisen hyvän teon ja Koivisto olisi jyrkästi kieltänyt Suomen haluavan 45 000 km2 omaa aluettaan takaisin. Venäläisten varovaisuus osoittautui viisaudeksi.

Tältä pohjalta ei voida pitää ihmeenä, jos venäläinen osapuoli närkästyi ja alkoi sen jälkeen kieltää Karjalan kysymyksen olemassaolonkin. Miksi Venäjä väkisin ottaisi asian esille, kun Suomen valtionjohto ei ole asiasta kiinnostunut?

Tohtori Jukka Seppisen Menetetty Karjala? –kirjan mukaan Koivisto mm. jätti kokonaan vastaamatta presidentti Boris Jeltsinin kirjalliseen pyyntöön käynnistää neuvottelut aluekysymyksistä.

Jeltsinin kysellessä toisen kerran asiasta Koivisto lähetti ulkoministeri Pertti Paasion vakuuttamaan, ettei Suomella ole mitään vaatimuksia Venäjää kohtaan. Paasio oli Harri Holkerin hallituksessa ulkoministerinä 01.02.89 - 26.04.91.

Ajankohtien ja henkilöiden tarkastelu laittaa miettimään, kuinka monta ja minkälaisia viestejä Venäjältä on tullutkaan Karjalan palauttamiskeskusteluiksi.

Jos Kainuun Sanomien viesti olisi väärä, olisi Jukka Seppisenkin viesti väärä. Entä kuinka väärä olisi Suomen Moskovan nykyisen suurlähettilään Harry Heleniuksen esitys Karjalan Liiton seminaarissa, jossa hän mm. muisteli, että suomalainen virkamiesvaltuuskunta tutki rajoja ja rajakysymystä. Lopulta Suomi päätyi ratkaisuun olla nostamatta rajoja eli Tarton rauhan rajan palauttamista neuvottelupöytään.

Mistä tällainen kanonisointi ja vaikeneminen voivat johtua? Yhden selityksen antaa seuraava lainaus: ++ Lopulta Izvestijan nimimerkki Tarkkailija päätti panna pisteen Karjalan palautushankkeille ilmaisten kirjoituksessaan 13. heinäkuuta 1956 Neuvostoliiton arvovallan olevan vaarassa, jos Karjala-keskustelu Suomessa jatkuisi sopimattomaan suuntaan. ... Izvestijan tiukkaan kirjoitukseen pohdiskelu Karjalasta sillä kertaa loppui. ++ HS-Pääkirjoitus 06.10.1991.

Neuvostoliiton reaktiot pitkälti sanelivat, mistä voitiin puhua ja mistä piti vaieta. Ellei naapurimaan kantaa tiedetty, kysyttiin ns. kotiryssältä tai varmuuden vuoksi toteutettiin itsesensuuria. Suomettumisen kausi oli hyvin konkreettinen. Se näyttää osittain muuttuneena jatkuvan sukupolven perintönä.

Halonen ja Vanhanen ovat jatkaneet Koiviston linjalla unohtaen tässä asiassa suomalaisten ihmisoikeudet ja maan edun. Suomessa ei ole Karjala-kysymystä, eikä mitään rajavaatimuksia Venäjälle. Sen verran poikkeamaa Koiviston linjasta on tullut, että nykyinen valtionjohto on valmis keskustelemaan asiasta, jos Venäjä tekee aloitteen. Kovin on passiivista omien kansalaisten ihmisoikeuksien ajaminen, kun Koiviston ja Lipposen kieltäytämisten jälkeenkin jäädään odottelemaan toisen osapuolen aloitetta.

Suomesta täytyy presidentin kanslian ja muista arkistoista löytyä näihin asioihin liittyvää materiaalia. Vai onko koko Suomea erittäin monipuolisesti koskettavaan kysymykseen liittyvä aineisto mahdollisesti Koiviston yksityisarkistossa?

On mahdollista, että Halonen presidenttinä julistaa tämänkin aineiston salaiseksi, kuten hän on julistanut pankkikriisiin liittyvän 06.05.1992 pidetyn oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden eli ns. Koiviston konklaavin aineiston (ks. salauspäätös). Lienee melkoinen harvinaisuus, että tällaisen seminaarin aineisto julistetaan salaiseksi.

Myös Venäjän arkistot aikanaan tulevat avautumaan, tosin siihen saattaa mennä aikaa. Karjala-kysymyksen lisäksi niistä löytyy varmasti mielenkiintoista aineistoa Neuvostoliiton ajalta.

Nyt elämme murroskautta, jossa muutos on tapahtumassa. Mediamme on jo valtaosin lopettanut itsesensuurin. Venäjään kohdistetaan hyvinkin kriittistä arviointia. Kansalaiset ovat enenevästi heräämässä havaitsemaan, miten asioita hoidetaan.

Kuinka kauan – Quousque tandem – meidän tulee vielä odottaa, että poliittiset johtajamme alkavat noudattaa tämän päivän yhteiskunnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden moodia? Yhteiskunnan muutos on tosiasia, miksi politiikot pelkäävät muuttaakseen kanonisoidun totuuden esim. Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten sekä ns. sotasyyllisyyden osalta totuudenmukaiseksi?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli hyvä ohje: ++ Suomi ei voi loputtomiin ummistaa silmiään omalta rajakysymykseltään Venäjän kanssa luovutettujen alueiden osalta. Presidentti Mauno Koiviston päätös palauttaa voimaan Tarton rauhaan perustuva Viron, Latvian ja Liettuan tunnustaminen sisältää ajatuksen, että Suomi toteaa myös omalta osaltaan Ribbentrop-sopimuksen täyden laittomuuden ja alkaa puhua omissa suhteissaan ei vain Baltian vaan myös Venäjän kanssa Tarton rauhan ajoista. ++ HS 06.09.1991.

Poliittinen ikkuna itään oli selvästi raollaan 1990-luvun alussa palautuskeskustelun käynnistämiseksi. Nyt meidän oma tehtävämme on avata se ikkuna win-win –pohjaisella palautusohjelmalla yhdessä EU:n, ETYK:n, EN:n, YK:n ja Yhdysvaltain kanssa. Atlantin julistuksen ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatteet on saatettava voimaan myös Suomen osalta.

Lisätiedot:
Email
Attn: Veikko Saksi

Karelia Klubi OnlineKarelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti.

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].