Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

04.09.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

SEPPINEN: "NKP:N POLITBYROO LÄHETTI KAUTTANI VIESTEJÄ KARJALASTA"

” ... kuitenkin vielä Neuvostoliiton aikana elokuun lopussa 1991 sain kutsun lounaalle, jossa minulle välitettiin tieto, että NKP:n keskuskomitea haluaisi keskustella Karjalan asiasta Suomen kanssa”. ... ”Liettuan pääministeri Kazimiera Prunskiene otti Karjalan kanssani esille jo kesällä 1990 ja sanoi, että kun Baltian maat ovat itsenäistyneet, sitten tulee luovutetun Karjalan vuoro”.



Valt. tohtori Jukka Seppinen


Keskustelu Neuvostoliiton ja Venäjän viesteistä Karjalan palauttamiseksi on aaltoillut Suomessa voimakkaasti Kainuun Sanomien julkaistua 25.08.2007 artikkelin, jossa se kertoi Venäjän lähettäneen viestejä valmiudestaan keskustella asiasta. Lehden mukan presidentti Mauno Koivisto asetti työryhmän selvittämään palautuksen kustannuksia. Koivisto piti kustannuksia liian korkeina ja tyrmäsi viestit.

Koivisto kieltää ehdottomasti saaneensa tarjousta palautusneuvotteluista tai asettaneensa työryhmää. Myös (pääministeri) Esko Aho ja (ulkoministeri) Paavo Väyrynen, kieltävät kuulleensa tarjouksesta tai työryhmästä.

Asiaan liittyvissä kannanotoissa on systemaattisesti ja tahallisesti sotkettu keskenään neuvotteluviestit ja viralliset tarjoukset sekä kauppahinta, kustannukset ja investointien tuottavuus. Mikään taho ei tiettävästi ole väittänyt Venäjän antaneen virallista tarjousta aluepalautuksesta.

On tarpeen kysyä henkilöltä, joka itse on ollut välittämässä palautukseen liittyviä viestejä Suomen valtionjohdolle. Valt. tohtori, tutkija Jukka Seppinen on yksi viestien saajista.

- Haluan kertoa ja samalla kirjata, miten Karjalan asia sijoittui Neuvostoliiton heikkenemisen murrokseen. Ollessani ulkoasiainministeriössä työssä neuvostoliittolaiset saivat käsityksen, että suhtaudun Karjalan asiaan myönteisesti korkean esimieheni presidentti Urho Kekkosen tapaan. Hoidin 1970-luvulla ulkoministeriön poliittisella osastolla Suomen poliittisia neuvostosuhteita. Silloin olin tietenkin heihin yhteydessä ja tein töitä heidän kanssaan. He tuntevat minut ja minä heidät. He sanovat: ”Me tunnemme Jukka Seppisen”, ”Мы знаем Юкку Сеппинена”.

- Venäläiset olivat arvioineet tilannetta Koiviston aikana. Tulkitsen asian niin, että he halusivat keskustelukontaktin nimenomaan henkilöön, joka suhtautuu varmasti myönteisesti tähän asiaan. Sen vuoksi venäläiset avasivat keskustelun kanssani heinäkuussa 1990, kun olin Kotkan kaupungin palveluksessa kansainvälisessä Ruotsinsalmi–projektissa pääsihteerinä.

- Ruotsinsalmi 200-vuotta tapahtumasarjaan osallistuivat mm. Ruotsin kuningaspari Kaarle VI Kustaa ja Sylvia, Mauno Koivisto puolisoineen, pääministeri Harri Holkeri, Venäjän Federaation ulkoministeri Vladimir M. Vinogradov, Virosta pääministeri Edgar Savisaar ja ulkoministeri Lennart Meri, Liettuan pääministeri Kazimiera Prunskiene sekä korkeita edustajia ja ministereitä Baltian maista, Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista. Tämä oli ensimmäinen tilaisuus, jossa kaikki Itämeren maat esiintyivät omine kansallisine tunnuksineen.

- Venäjä esiintyi siis Venäjän Federaationa, eikä Neuvostoliitto ollut läsnä. Paikalla oli kuitenkin useita neuvostodiplomaatteja, joista eräs otti Karjala-kysymyksen esille kanssani. Sen jälkeen oli joitakin keskustelukertoja myönteisessä hengessä.

- Elokuussa 1991 heti presidentti Mihail Gorbatshoviin kohdistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen sain kutsun lounaalle, jonka aikana minulle välitettiin tieto korkealla diplomaattisella tasolla, että NKP:n keskuskomitea haluaisi keskustella luovutetusta Karjalasta Suomen kanssa.

- Luovutettu Karjala oli Baltian maiden itsenäisyysprosessien kanssa samalla linjalla, koska sen liittäminen Neuvostoliiitoon oli identtinen ja perustui samaan salaiseen Molotov-Ribbentrop –lisäpöytäkirjaan. Pääministeri Kazimiera Prunskiene otti myös oma-aloitteisesti Karjalan kanssani esille ja sanoi, että kun Baltian maat ovat itsenäistyneet, sitten tulee Karjalan vuoro.

- Jo kesällä 1990 NKP:n politbyroo oli käsitellyt myönteisessä hengessä Baltian maiden itsenäistymistä. Samat historialliset perusteet sopivat luovutettuun Karjalaan. Saamani viestit vahvistivat, että politbyroossa oli käsitelty Karjalan asiaa myönteisessä hengessä.

- Nämä viestit vein eteenpäin Karjalan Liitolle ja valtionjohdolle. Liiton silloinen puheenjohtaja Rauno Meriö ja valtioneuvos Johannes Virolainen tapasivat presidentti Koiviston. Kirjoitin myös ulkoministeri Paavo Väyryselle ja presidentti Koivistolle. Tällä lailla vastasin yhteistyökumppanieni toiveisiin, kun sain viestit.

- Asemani ei mahdollistanut enempää kuin minkä tein, mutta yhteistyöverkostoni toimi tässä asiassa. Jos Suomi syksyllä 1991 olisi ottanut tämän tilaisuuden onkeensa ja ilmoittanut vaikkapa salaisen diplomatian kautta, että olemme kiinnostuneita Karjalasta, olisi keskusteluissa voitu katsoa, miten päästäisiin eteenpäin.

- Neuvostoliittolaiset ja venäläiset odottivat myönteistä palautetta Suomelta, jotta he olisivat voineet käsitellä asiaa eteenpäin. On selvää, että yksittäisiä vastustajia oli, mutta siitä huolimatta Moskovan päälinja oli tuolloin saada myös luovutetun Karjalan asia pois päiväjärjestyksestä. Naapuruussopimusneuvottelut syksyllä 1991 olivat yleissopimuksen tekoa varten. Yksityiskohdat, kuten luovutetun Karjalan asema, olisi vaatinut erilliset neuvottelut, mitkä siis tuolloin olivat täysin mahdollisia.

- Täsmällisemmät tiedot viestien muista lähettäjistä pidän omassa kassakaapissani. Minua lähestyneet tahot olivat vaikutusvaltaisia, ja viestit tulivat suoraan NKP:n keskuskomitealta.

- Kun Neuvostoliitto romahti ja Boris Jeltsin oli noussut presidentiksi, kaikki Koiviston muistelmissa olevat tiedot menevät kokemuspiirini ulkopuolelle. En ollut silloin enää ulkoministeriössä, enkä tiedä tarkasti, oliko kirjallista viestejä, vai tapahtuiko kaikki suullisten viestien perusteella.

- Työryhmäkysymyksestä en ole tiennyt, mutta siihen oli niin paljon painetta, että Koiviston reagointi oli ilmeinen.

- Minun konktaktini eivät kertoneet muuta kuin siitä, että Moskovassa oli poliittista tahtoa keskustella asiasta. Mitään ennakkoehtoja neuvotteluille luovutetusta Karjalasta ei esitetty.

- Kanavani Suomessa kohdistuivat lähinnä Karjalan Liittoon. Virolainen ja Meriö toimivat, minkä mm. Meriö on vahvistanut Suomenmaassa.

- Viestejä on kaikkiaan (minullekin) tullut eri tahoilta ja pidän aivan selvänä, että Neuvostoliitto viimeisinä kuukausinaan halusi selvittää tämän asian. Sama politiikka jatkui vielä Venäjän Federaation alkuaikoina tammikuusta 1992 jonkin aikaa.

- Voisin kuvitella, että virallisen Suomen asenne aiheutti hämmennystä ja pettymystäkin Venäjällä.

- Presidentti Martti Ahtisaaren myönteinen suhtautuminen on tunnettua. Karjalan Liitto ryhtyi jatkamaan tätä aktiivista linjaa. Tein liitolle analyysin ja suunnitelman toimenpide-ehdotuksineen (Jukka Seppinen, Kohti Karjalaa: pakkoluovutettu Karjala tänään ja huomenna. Karjalan kirjapaino 1998, ISBN 952-5200-09-4). Se johti seminaariin eduskunnan suuren valiokunnan huoneessa toukokuussa 1998. Tämä ei olisi ollut mahdollista, ellei poliittinen johto olisi suhtautunut asiaan positiivisesti.

- Seminaarista kului yli viisi vuotta, ja sitten vasta julkaisin seuraavan Karjala-aiheisen kirjan, jonka nimi on Menetetty Karjala? Karjala Suomen politiikassa 1940 – 2000 (ISBN 952-5591-73-5).

- Karjalan asian tunnettuus on lisääntynyt kaikkialla EU:n piirissä. Voimakas kansalaiskeskustelu johti siihen, että Euroopassa on eri tahoilla arvioitu asiaa ja sen realistisuutta. Sitä pidetään vaikeana, mutta ei mahdottomana asiana. En jaksa uskoa, että yksikään yksittäinen EU:n jäsenmaa ryhtyisi vastustamaan Suomen ja Venäjän välisiä neuvotteluja luovutetusta Karjalasta.

- Yhdysvallat ei koskaan hyväksynyt Baltian maiden valloittamista. Teheranin huippukokouksessa presidentti Theodor Roosevelt vaati 01.12.1943 Viipuria Suomelle. Sen jälkeenkin Yhdysvalloilla on ollut uskoakseni perusmyönteinen suhtautuminen asiaan.

- Venäjä on nyt niin vahva, että se voi vakavasti harkita neuvotteluja. Ei voida väittää, että Venäjän heikkoutta käytettäisiin hyväksi. Suomen tulee kuitenkin olla aktiivinen.

- Kainuun Sanomien avaus oli erinomainen. Riippumatta reaktioiden sisällöstä, valtionjohtoa ja Koivistoa myöten on reagoitu. Se on myönteistä riippumatta yksittäisten sanojen sisällöstä. Reagointi osoittaa, että asia on vakavasti myös Suomen valtionjohdon tietoisuudessa, vaikka siitä onkin vaikea puhua. Presidentti Tarja Halonen toimi hyvin asiallisesti ja vastuullisesti. Hän sanoi, että Koiviston työryhmää koskeva asia oli hänelle uusi, eikä hän ryhtynyt väittämään muuta.

- Minulla on selvä henkilökohtainen visio Karjalan asiassa. On tapahtunut uutta kehitystä. Voidaan tunnustaa, että Venäjä on noussut selkeästi suurvaltatasolle, vaikka neuvostoimperiumin supervaltatasoa on Venäjän ehkä moninapaiseksi muodostuneessa maailmassa mahdotonta tavoittaa. EU:n lisäksi monet muut maat, kuten Kiina, Japani ja Intia, ovat vahvistuneet.

- Vahvan Venäjän oloissa luovutetun Karjalan asia itsessään on suhteellisesti nykyään poliittisesti pienempi merkitykseltään kuin aiemmin. Alue on selvästi pääosin hyödytön Venäjälle. Se on tyhjiö ja kiviriippa, joka hiertää aina Suomen ja Venäjän välisiä suhteita puhuttiin siitä tai ei. Ratkaisu Karjala-kysymyksessä voisi löytyä selkeitten intressien pohjalta. Voin tunnustaa Venäjän intressin rannikkoalueeseen ja energian kuljetusreittiin. Se on maantieteellisesti kapea Kannaksen ja Suomenlahden osa.

- Venäjällä näyttää olevan siten käytännön intressejä vain rannikko-alueeseen ja energian kuljetusreittiin. Suomen kannalta on muodostettavissa kansallisen edun mukainen ajatus, että itäisen Suomen kehityksen kulmakivi, Viipurin talous- ja kulttuurialue rakennetaan uudelleen. Keskuksena tulee olemaan Viipuri. Lisäksi mukaan tulee Laatokan Karjala, jolloin itäinen Suomi palaa vahvalle kehitysuralle sodista alkaneen jatkuvan taantuman jälkeen. Kummankaan osapuolet perusintressit eivät ole ristiriidassa. Sen jälkeen katsotaan, miten Suomelle kompensoitaisiin Venäjälle jäävä Karjalankannaksen alue Laatokan pohjoispuolelta.

- Tällaisen lähtökohtaisen intressianalyysin pohjalta voidaan löytää yhteistoimintatapa, jolla löydämme kosketuskohtia venäläiseen yhteiskuntaan. Tätä kautta löytyy läheisyyttä Venäjän ja EU:n kesken ja sitä kautta kehitetään käytännön kumppanuutta. Puhun tätä asiaa tällä hetkellä tutkijana, enkä edusta minkään muun tahon kantaa asiassa.

- Linjani on aina ollut, että luovutettu Karjala on osa Suomea, sitä vahvistava elementti. Ei Porkkalankaan osalta kukaan enää katso rahaa, vaan kaikki ovat nykyään tyytyväisiä.

Tohtori Jukka Seppinen on ensimmäinen suomalainen, joka omalla nimellään kertoo, että hän on saanut selkeitä viestejä jo Neuvostoliiton politbyroolta Karjalan asiasta. Hän myös antaa yhden korkea-arvoisen viestintuojan nimen. Kuka kertoo seuraavan?

Lisätiedot:
Email
Veikko Saksi


Karelia Klubi OnlineKarelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti.

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].