Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.09.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

TOTUUDEN PARADOKSI: TOTUUS ON SUURIN LOUKKAUS

- Totuus pelotaa
- Häkämies kertoi totuuden USA:ssa
- Venäjä on valtava win-win -haaste
- Miksi pitäisi valehdella?
- Neuvostoliitto oli paradoksi ja valhe
- Venäjä menossa pelottavaan suuntaan
- Pitääkö valehdella kaikissa asioissa, vai vain joissakin?
- Karjalan Liitosta on tehty paradoksi
- Johtajuus ohittaa valtionjohdon

Totuus pelottaa

Suomalaisen politiikan kentässä on syntynyt kummallinen totuuden paradoksi. Sen voisi kiteyttää lyhyesti toteamukseen, että totuus on suurin loukkaus, kuten joku viisas on lausunut. On ollut aivan kauhistuttavaa, että joku on puhunut totta. Sellaista eivät tämän yhteiskunnan elitistiset valtarakenteet oikein tahdo kestää.

Viime päivinä tämä paradoksi on tullut erityisen vahvasti esille siinä, lähettivätkö Neuvostoliitto ja Venäjä Karjalan palautusneuvotteluviestejä Suomen valtionjohdolle vai ei. Toinen on puolustusministeri Jyri Häkämiehen USA-puheen [puhe suomeksi] synnyttämä kauhistelu siitä, että Suomen kolme suurinta turvallisuuspoliittista haastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

Häkämies kertoi totuuden USA:ssa

Häkämies kertoi USA:ssa ilmiselvän totuuden, jonka jokainen historiaa ja tämän päivän tilannetta tunteva kansalainen ymmärtää. Venäjä on ikiajoista alkaen ollut Suomen suurin haaste. Se oli haaste suomalaisille jo tuhat vuotta sitten yritäessään valloittaa suomalaisten asuttamaa Karjalan aluetta.

Venäjä on ollut suurin haaste ja suurin uhka. Ei pidä unohtaa esim. Venäjä-Saksan salaista etupiirisopimusta eli Molotov-Ribbentrop –sopimusta etupiirijaosta elokuussa 1939. Ei pidä unohtaa Mainilan laukauksia tai Stalinin suunnitelmia koko Suomen valloittamiseksi.

Tällä hetkellä Venäjä ei uhkaa Suomen puolustuksellista turvallisuutta, mutta kylläkin kaupallista ja teollista. Venäjän olosuhteet ovat edelleen niin epävarmat, että puhdistetun ulkokuoren alla kytee suuri jännite. Milloin ja miten se purkautuu, ei ole tiedossa. Se purkautuu sitten, kun sen aika tulee. Aivan kuin Karjalan palautuskysymyskin on alkanut purkautua, kun sen oikea aika on tullut.

Venäjä on valtava win-win -haaste

Venäjä on Suomelle tänä päivänä suurin haaste niin turvallisuuspoliittisesti kuin muillakin sektoreilla. Haaste se on jo siinä mielessä, että yhteistyömahdollisuudet ja win-win –pohjainen valtava teollis-kaupallinen potentiaali on olemassa, mutta miten tätä haastetta kyetään hyödyntämään. Siinä on molemmille maille kymmenien, ehkä satojen miljardien eurojen kysymys. Avainsana tähän haasteeseen on luottamus.

Totuus on meille paradoksi. Wikipedia määrittele käsitteen seuraavasti: ”Paradoksi on näennäisesti tosi väite, joka tuntuu johtavan loogiseen ritiriitaan tai järjenvastaiseen tilanteeseen”.

Miksi pitäisi valehdella?

Suomessa näitä Venäjän uhka ja Karjalan palautuskielteisyys –paradokseja on useita. Nykypolvelle voi herätä kysymys, miten sellaiset on edes saatu aikaiseksi? Miksi tällaisissa tärkeissä asioissa on pitänyt ja yhä pitäisi valehdella? Miksi nimenomaan ulkomailla ja diplomatiassa pitäisi valehdella? Mitä kunniakasta on siinä, että sanotaan toista ja tarkoitetaan toista?

Miksi pitäisi valehdella, ettei 45 000 km2 omaa maata kiinnosta? Tai että on yhdentekevää, toteutuvatko suomalaisten ihmisoikeudet? Tai pakkoluovutettu Karjala onkin venäläisten maata? Valheella on lyhyet jäljet.

Voitaneen sanoa, että Suomessa on ollut ja yhä on kanonisoituja paradokseja enemmän kuin riittävästi. Tämä tilanne syntyy, kun poliittinen eliitti päättää, mitä asiaa on pidettävä ehdottomana totuutena. Kanonisoitu paradoksi syntyy siitä, kun ilmiselvissä tapauksissa pidetään kanonisoidusta totuudesta kiinni.

Yksi selvimmistä esimerkeistä kanonisoidusta paradoksista on sotakorvausten siunauksellisuus. Olisi varmasti ollut huikeasti siunauksellisempaa, jos se nykyrasitteena hyökkäjävaltiolle toimitettu 60 mrd. euron lahjoitus olisi erittäin tiukassa tilanteessa saatu käyttää oman teollisuuden parantamiseen.

Neuvostoliitto oli paradoksi ja valhe

Koko Neuvostoliitto oli jälkikäteen tarkasteltuna paradoksi ja suuri valhe, johon sopii suomalainen sananlasku: ”moni kakku päältä kaunis, silkkoa sisältä”. Se kuorrutettiin korulauseilla, vahvoilla rauhanpuheilla ja nimismiehen riistatilastojen tasoisilla tilastoilla kauniiksi kansanparatiisiksi. Sisältä se oli kuitenkin raudanluja diktatuuri ja kommunistinen fasismi, joka ei sietänyt demokratiaa tai poikkeamia päivän liturgiasta.

Euroopan Neuvosto tuomitessaan 26.01.2006 totalitarististen kommunistihallintojen rikokset toi samalla esille niitä järkyttäviä toimenpiteitä, joita nämä hallinnot olivat tehneet. Siististi lueteltujen hirmutöiden luettelo oli uskomaton. Eikä siinä kuitenkaan vielä menty kunnolla yksilöiden kärsimyksiin ja tuskaan.

Miksi meidän pitäisi yhä valehdella, että Neuvostoliitto oli rauhaa rakastava valtio, joka ei mitenkään uhannut meitä?

Venäjä menossa pelottavaan suuntaan

Nykyistä Venäjää siirretään kohti tätä järjestelmää. Venäjän varustelu kiihtyy. Stalinin kunniaa palautetaan. KGB:n seuraaja FSB voimistuu koko ajan. Valtion huippuvirat miehitetään yhä enemmän FSB:n edustajilla. Venäjällä vastustajia murhataan.

Onko tämä sellaista rauhanomaista kehitystä, josta Suomen puolustusministerin pitäisi maailmalla sanoa, että sula hyvyys ja rakkaus vallitsee naapurimaassamme, ei minkäänlaisia uhkanäkymiä?

Mihin sellainen yhteiskunta on menossa, joka ei siedä totuutta, vaan tekee päätöksen tietoisen valheen varassa? Se menee kohti itsetuhoa. Poikkeuksellisen räikeä esimerkki tietoisesti väärän tiedon pohjalta tehdystä päätöksestä on puolustuksen maamiinojen hävittäminen. Suomalaiset politiikot umpisuomettuivat kylmän sodan aikana niin perusteellisesti, ettei se tauti ole läheskään kaikista vielä lähtenyt.

On surkuhupaisaa lukea 1990-luvun alun ulkopoliittisen johtomme kiertelyä siitä, ettei Karjalasta saatu Venäjältä tarjousta – kun puhe on eri tahojen kautta tulleista viesteistä eli diplomaattisista tunnusteluista. Se on normaali tie arkaluontoisessa asiassa.

Pitääkö valehdella kaikissa asioissa, vai vain joissakin?

Jos meillä politiikassa pitää valehdella, niin pitääkö valehdella kaikissa asioissa, vain vain jossain valituissa? Mistä kansalaiset voivat tietää, että nyt valehdellaan tai nyt puhutaankin totta? Millaisen luottamuksen voimme asettaa sellaisiin valtiomiehiin ja –naisiin? Voimme vain epäillä, ettei mikään muukaan puhe ole ollut totta. Mistä erotamme totuuden ja valheen toisistaan?

Karjala-viestien osalta todisteiden ketju on jo aukoton. Luulisi olevan valtiojohdollekin helpompaa tunnustaa tilanne kuin yhä yrittää vaikenemalla ylläpitää valhetta. Miten me voimme luottaa, että ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen nyt puhuu totta tai SITRA:n yliasiamies Esko Ahon puheet eivät ole samanlaista liturgiaa kuin SITRA:n Venäjän uusi strategia –raportin julkistamispuheet? Itse Karjala-viesteistä hän ei liene sanonut mitään.

Tai miten voimme luottaa mihinkään presidentti Mauno Koiviston esittämään? Onko kyse Bernsteinin muistihäiriöstä vai vielä vakavammasta eli tahallisesta väärän tiedon antamisesta?

Nykyinen presidenttimme ja pääministerimme joutuvat totuuden kanssa tiukkaan tilanteeseen. Molempien mielestä ministeri Häkämies poikkesi kaidalta polulta. He siten kehottavat omaa ministeriään valehtelemaan. Kovin ontuvalta kuulostaa selitys, ettei presidentin kansliapäällikkö ehtinyt viikossa kunnolla lukea Häkämiehen puhetta, saati sitten toimittaa sitä presidentille. Onko se ilmoitus nyt totta, vai pitääkö se tulkita poliittisena selittelynä?

Karjalan Liitosta on tehty paradoksi

Karjala-kysymyksen osalta paradoksien eräänlainen huippu on kuitenkin saavutettu Karjalan Liiton puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen toimesta. Kuka meistä enää muistaa, miten monta kertaa hänen puheestaan on saatu käsitys siitä, että hän ja liitto edistävät Karjalan palautusta Tarton rauhan rajoissa ja miten monta kertaa liitto onkin hänen johdollaan keskittynyt kulttuuriin, lähialueyhteistyöhön ja Pohjoiseen ulottuvuuteen?

Olisikohan aika siirtää liitonkin johtaminen totuuden tielle? Tänä päivänä palautus ei kuulu sen toimintapiiriin. Älköön siis puheenjohtajakaan sooloilko korkeamman elimen päätöstä vastaan. Nykytilanne on häpeäksi arvokkaalle liitolle ja sen kunnianarvoisaan ikään ehtineille jäsenille.

Johtajuus ohittaa valtionjohdon

Nämä paradoksit osoittavat, että henkinen ja arvojohtajuus on siirtynyt pois valtionjohdolta. Se on lipsahtanut muutamalle ministerille ja yhdelle puolueelle. Milloin toiset puolueet havaitsevat, että tämä maa tarvitsee rehellisiä politiikkoja?

Lisätiedot:
Email
Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

ProJusticia



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].