Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

19.09.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

JORMA HELLEVAARA UUDISTI KARJALAN OSTOTARJOUKSENSA

Karjalan palautuskeskusteluissa on Kainuun Sanomien 15.07.2007 artikkelin jälkeen käsitelty Karjalan takaisinostamisen kalleutta. Tässä keskustelussa on paljolti unohdettu, että suomalaiset yhä omistavat Karjalan maat. Samoin on unohdettu, ettei mittava investointi tarkoita samaa kuin kallis investointi.

Uutisoinnissa ei ole viitattu mielenkiintoiseen episodiin, jonka liikkeenharjoittaja Jorma Hellevaara teki marraskuussa 1998. Hän lähetti Venäjän presidentti Boris Jeltsinille kirjeen, jossa tarjoutui ostamaan 2.5 mrd. markalla (vajaa 420 milj. eurolla rahanarvon muutosta laskematta) Karjalan takaisin.



Kuva: Jorma Hellevaara tyttärensä Siru Barberin kanssa.

Seura-lehti uutisoi näyttävästi Hellevaaran tarjouksen. Sitä käsiteltiin Seuran ja Ilta-Sanomien lisäksi mm. Aftonbladetissa ja Euroword Baltic & Nordic News Service uutisoi marraskuussa 1998 asiasta. Venäjän valtionjohto ei reagoinut millään lailla tarjoukseen, ilmeisesti muistaen presidentti Mauno Koiviston tiukan vastustuksen Karjalan kysymyksen esille nostamisessa. Myöskään Suomen valtionjohto ei reagoinut asiaan.

Tarjoustaan Jorma Hellevaara perusteli mm. sillä, että on aika itse ryhtyä toimenpiteisiin, kun Suomen valtionjohto ei tee asiassa mitään (Aftonbladet). Ilta-Sanomille hän mainitsi, ettei se mitenkään kuulu valtiolle, jos hän ostaa kesämökkitontin ulkomailta ja Karjala on vain vähän suurempi tontti.

Nyt Jorma Hellevaara on uudistanut tarjouksensa, mutta ei enää Venäjälle, vaan Karjalan kiinteistöt omistaville suomalaisille suvuille.

Mitä ajatuksia Hellevaaralla on Karjalan palautuksesta tai sen ostamisesta venäläisiltä?

- Kun valtionjohto oli hiljaa asiasta, eikä mitään tapahtunut, kirjoitin presidentti Martti Ahtisaarelle kirjeen 04.06.1999, jossa kysyin, onko oikeudenmukaisuus toteutunut pakkoluovutettujen alueitten osalta. Kirje meni tiedoksi pääministerille, hallituksen ja eduskunnan jäsenille, STT:lle, Reutersille ja muille tiedotusvälineille. Kirjeestä on kopio tämän jutun lopussa.

- Ahtisaari oli juuri tehnyt valtiomiestekoja Kosovon kriisissä. Toivoin hänen ryhtyvän ajamaan karjalaisten ja kaikkien suomalaisten asiaa –
pakkoluovutettujen alueitten palautusta. Hän oli puhunut kauniisti karjalaisten kesäjuhlilla, mutta asia ei näyttänyt edistyvän. Luulen, että syynä oli umpisuomalainen konsensus-politiikka, joka esti presidenttiä tarttumasta asiaan, jonka hänen edeltäjänsä oli niin täydellisesti tyrmännyt.

- Miksi tein Jeltsinille ostotarjouksen, vaikka omien maitten ostaminen jo periaatteessa sotii voimakkaasti kaikkea oikeudenmukaisuutta vastaan? Syy oli hyvin yksinkertainen, halusin herättää palautuskeskustelun vahvasti henkiin ja saada aikaan herätystä. Olisi voinut odottaa, että ainakin ihmisoikeusjärjestöt älähtäisivät voimakkaasti, kun lupasin ostaa meiltä vääryydellä vietyjä alueita sellaiselta myyjältä, jolla ei alueisiin ole omistusoikeutta. Ei kuulunut pihahdustakaan.

- Se ostamisajatus on ihmisten herättämiskeinona koeteltu, ei tepsinyt. En olisi tänä päivänä missään tapauksessa valmis ostamaan Karjalan maita Venäjältä, vaikka niitä jostain syystä tarjottaisiinkin. Ymmärrän myöskin vuotta 1998 paremmin sen, että kyseessä olisi väkivalloin hankittuun tavaraan puuttuminen ja syvä ihmisoikeusloukkaus. Samalla Venäjälle annettaisiin taas yksi täysin väärä signaali siitä, että hyväksytään vanhat vääryydet. Jeltsinin voimakkaan muutossekaannuksen aikana se olisi ollut jotenkin ymmärrettävää, mutta ei enää.

- Jos yksityishenkilö tai yritys myy toisen omaa, siitä seuraa rangaistus. Neuvostoliittoa rankaistiin talvisodan hyökkäyksestä Suomeen erottamalla se Kansainliitosta. Poliittinen peli vei kuitenkin oikeudenmukaisuudesta voiton, eikä Yhdysvallatkaan ole vaatinut Venäjää palauttamaan Karjalaa, vaikka se ei koskaan ole hyväksynyt Molotov-Ribbentrop –sopimuksen seurauksena syntyneitä rajoja ja vaikka Karjalan hallussapito on täysin Atlantin julistuksen vastainen toimenpide.

- Lisäksi USA varoo nostamasta asiaa esille, koska Suomen johto sitä niin kovasti vierastaa. Siksi toivonkin, että uusi eduskunta ja hallitus osoittaisivat asiallista kansalaisrohkeutta ja isänmaallisuutta ja ottaisivat tämän asian puheeksi idässä ja lännessä.

- Näyttää kuitenkin siltä, että Venäjä saa kaikessa rauhassa pitää suomalaisten omaisuutta hallussaan ja hyödyntää sitä kenenkään puuttumatta asiaan. Oma valtionjohtomme ei avaa suutaan asian hyväksi. Minusta se on järkyttävän kyynistä politiikkaa ja eduntavoittelua. Venäjä on Euroopan Neuvoston jäsenmaa ja se on ratifioinut YK:n ihmisoikeusjulistuksen siinä missä Suomikin. Molempien on syytä toimia asioitten korjaamiseksi.

- Valtionjohtomme olisi pikaisesti lähdettävä liikkeelle tässä asiassa. Aivan ensimmäiseksi sotasyyllisten tuomiot on purettava ja lopetettava meidän kaikkien syyllistäminen viime sotiin. Miksi sellaistakaan valhetta pitäisi suosia ja ruokkia?

Suurimpana esteenä luovutetun alueen palauttamisinnon rajoittuneisuudelle pidetään palautuksen kalleutta. Mitä ajatuksia Amerikan business-elämässä kannuksia hankkineella Jorma Hellevaaralla, joka on palannut takaisin kotimaisiin ympyröihin, on luovutetun alueen jälleenrakentamisen kalleudesta?

- Puheet Karjalan rakentamisen kalleudesta ovat niin suuri huijaus, että ihmiset uskovat siihen lainkaan itse pohtimatta asiaa. Meille on sellaista harha-ideologiaa syötetty kymmeniä vuosia, hyvin on mennyt perille. Karjalan ja koko alueen palautus on Suomen taloudelle suurin mahdollinen piristysruiske. Sillä on valtava merkitys kauppamme ja teollisuutemme kehitykselle.

- Palautus ei hyödytä yksinomaan Suomea, vaan sehän tietysti kehittää uutta liiketoimintaa Venäjän kanssa aivan uudelta pohjalta. Venäjää kohtaan aletaan tuntea luottamusta, kun se palauttaa Stalinin ryöstösaaliin. Koko Venäjän substanssi alkaa nousta, koska sijoittajat uskaltavat panostaa Venäjän suunnattomien luonnonvarojen hyötykäyttöön Venäjällä. Palautus kertoo, että Venäjällä politiikka on muuttunut, eikä se enää hyväksy imperialistisia valloituksia, vaan haluaa elää sovussa.

- Kansainväliset sijoittajat ottavat avosylin vastaan tällaisen rajoiltaan määritetyn kehitysprojektin, joka sijaitsee viisimiljoonaisen metropolin kupeessa. Petsamo on meille erittäin tärkeä alue läpi vuoden avoinna olevan satamansa ansiosta. Koko Kainuun ja Lapin kehitys saa uutta potkua, kun Petsamo sekä Salla-Kuusamon alueet palautetaan. Ei pidä unohtaa Suomenlahden ulappasaariakaan, joilla on oma tärkeä merkityksensä historiassamme.

- Karjalan kukoistus ei nouse Venäjän alaisuudessa. Ei siellä muuta juuri ole kehitetty kuin rikkaitten datsoja ja öljylaitteita. Ajattelen kauhulla sitä hetkeä, kun Suomenlahdella sattuu tuhoisa haveri. Pitääkö sellaisenkin syntyä, ennen kuin valtionjohtomme aktivoituu tässä asiassa? Se vasta kallista on, kun korjaamme toisten jälkiä ja yritämme pelastaa Suomenlahden arvokasta ekosysteemiä.

- Amerikan pitkä reissu opetti minulle hyvin vahvasti sen, että Karjalan palautuksen tyyppinen valtava kehitysprojekti kiinnostaa minua ja muita liikemiehiä ja rahoittajia. Siihen liittyy huikea määrä uutta liiketoimintaa. Yrityksissä on se dynamiikka ja voima, joka työntää Karjalan positiivisen kehityksen polulle niin voimaperäisesti, että siinä nousee koko itäinen Suomi Lappia myöten. Maan varallisuus nousee uusiin lukemiin.

- Uudistan ostotarjoukseni, mutta muutetussa muodossa. Kaikki te pakkoluovutetulla alueella kiinteisöjä omistavien sukujen edustajat, jos sukunne maa on arvotonta, tarjotkaa sitä minulle ”arvottomaan” hintaan. Ostan sen pois suvultanne. Ei kai se mitenkään sitten haittaa, että palautuksen toteutuessa olen Suomen rikkain mies? Silloin minulla on varaa vaikka lahjoittaa maat takaisin niiden oikeille omistajasuvuille. Uskon vankasti siihen, että pakkoluovutetut alueet vielä palautuvat suomalaisille.



Liikemies Jorma Hellevaaran kirje 04.06.1999:

+++

JAKELU:
Tasavallan Presidentti
Pääministeri
Hallituksen jäsenet
Eduskunnan jäsenet
Tiedotusvälineet
STT
Reuters


04.06.1999
Jorma Hellevaara

AVOIN KIRJE TASAVALLAN PRESIDENTILLE
Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 1999

Herra Tasavallan Presidentti
Martti Ahtisaari


ONKO OIKEUDENMUKAISUUS TOTEUTUNUT KARJALASSA?

Onnittelen Teitä, Herra Presidentti, loistavasta kansainvälisestä saavutuksestanne Kosovon kriisissä. Saavuttamanne tulokset tekevät siitä valtiomiesteon siksi, että rauha saavutetaan, mutta erityisesti siksi, että mittava kosovolaisiin kohdistuva kansanmurha ja vääryys saadaan korjattua.

Tänään on kunniakasta olla suomalainen, koska Suomi maailmanlaajuisesti edustaa rauhantahtoa ja kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. Vai edustaako?

Te, Herra Tasavallan Presidentti, edustatte kunniakkaasti Suomea kansainvälisillä areenoilla. Te olette kotoisin Viipurista. Pyydän Teitä käsi sydämellä vastaamaan, oletteko Te ajanut oikeudenmukaisuuteen vahvasti liittyvää suomalaisten omaa Karjala-asiaa kykyjenne mukaisella täydellä tarmolla?

Kansainvälinen arvostus ja kunnia ovat erinomainen pohja oman asian hoitamiselle. Mutta ei meidän tule olla lähisokeita. Omat suuret kysymyksemme on myös hoidettava.

Onko Suomi ryhtynyt mihinkään rakentaviin toimenpiteisiin Karjalan osalta sitten Kekkosen aikakauden? En ainakaan ole sellaista havainnut. Sen sijaan monet meistä näyttävät yhä kilvan kuuntelevan venäläisten nykyisten ja entisten diplomaattien ja tiedustelupalvelumiesten ohjeita. Miksi edelleenkin olemme suomettuneita?

Yhdysvaltain senaatti on lokakuussa 1998 yksimielisesti tuominnut Hitlerin ja Stalinin jakopolitiikan Baltian maiden kohdalla. Senaatti on samalla voimakkain sanoin kehottanut Presidentti Clintonia ja ulkoministeriä viemään tämän asian Venäjän johdolle tiedoksi. Tässä yhteydessä olisi Suomen pitänyt kertoa omasta kohtalostaan.

Onko Suomen hallitus asettanut tavoiteohjelmaansa pakkoluovutettujen alueiden palautuksen? Onko Suomi käyttänyt kansainvälistä diplomatiaa asian ajamiseen? Onko Suomi valmistautunut tähän asiaan, kun EU-puheenjohtajuuskausi alkaa?

Miljoona kosovolaista pääsee osaltaan Teidän tarmokkaiden ja taitavien toimenpiteittenne ansiosta takaisin kotimaahansa. Pääsevätkö ne yli 410.000 karjalaista tai heidän jälkeläistään takaisin kotikonnuilleen? Miten tämä mittava vääryys korjataan?

Pakkoluovutettujen alueiden palautus ei ole vain karjalaisten asia. Se on koko Suomen asia. Se on meidän identiteettikysymyksemme. Kuten kenraaliltn. Meriö Eu-ehdokkaana sanoo: "Karjala on vahvojen tunteiden aluetta. Mutta mehän rakastamme sitä! Nyt se rappeutuu silmiemme edessä. Karjalan nykyinen surkeus on häpeä."

Te paljon matkustaneena olette varmasti nähnyt Karjalan rappion. Sen elinkeinoelämä luhistuu. Yritykset häviävät. Ihmisillä ei ole työtä. Kaikesta on pulaa, vain kurjuutta on jaettavaksi saakka. Karjalan substanssi on tänään lähes nolla, koska sen suuria luonnonvaroja ei osata käyttää hyväksi. Karjalan "omistaja", Venäjä, ei sijoita alueen kehittämiseen mitään.

Onko Karjalan arvo vain historiallinen muisto ja tunteiden kuohuntaa ja ovatko palautuspuheet vain menneitten aikojen haaveita? Karjalaa voidaan verrata kukoistavaan yritykseen, joka huonon johdon alla on vajonnut kannattamattomaksi ja rappioitunut.

Miksi Karjala menestyi aikanaan? Sen menestyksen mahdollistivat vakaat poliittiset olot ja ihmisten suorittama työ, jota Kaikkivaltias siunasi. Karjalainen kansa on ollut erittäin ahkeraa ja kyvykästä. Mutta sen lisäksi Karjalaa kehittivät suomalaiset ja kansainväliset liikemiehet. Ei ihme, että Karjala ja erityisesti Viipuri, on ollut kansainvälinen kauppa- ja kulttuurikaupunki.

Karjalasta puuttuu nyt ennen kaikkea suomalaista yrittäjyyttä poliittisesti vakaissa olosuhteissa. Yrittäjyys ja johto ovat kehityksen avainsanoja. Kriisiyrityksen nostamiseen tarvitaan vahva ja kyvykäs johto, jota omistaja ja sijoittajat antavat täyden tukensa. Tällaista johtoa ja taustatahoja ei ole ollut havaittavissa Venäjällä.

Vain perusteellinen, koko Karjalan ytimiin tunkeutuva saneeraus voi pelastaa sen nykyisestä tuhoutumiskierteestä. Sijoittajat eivät ole valmiita panostamaan Karjalan kehittämiseen, kun Venäjä on Karjalan isäntänä. Entiset ja nykyiset teot eivät luo sitä luottamusta, mitä rahoittajat tarvitsevat. Eikä vastikkeetonta lahjoitustoimintaa pidä enää jatkaa Venäjän kanssa.

Karjalan palauttamisesta pelätään koituvan Suomelle kohtuuttoman suuret kustannukset. On selvää, että voimakas saneeraus maksaa ja vaatii paljon työtä. Saneerattavan Karjalan ydin on kuitenkin vielä riittävän terve tervehdyttämisen onnistumiseksi.

Karjalan suuri arvo suomalaisille on siinä valtavassa potentiaalissa, mikä Karjalassa edelleenkin on. Suomalaisten omistuksessa Karjalan nykyinen nollasubstanssi voidaan taas kerran nostaa erittäin korkeaksi. Kehitys alkaa uudelleen. Syntyy uusi kierre, nyt ylöspäin.

On mahdollista koota kansainvälinen sijoittajaryhmä, joka lähtee panostamaan Karjalan elinkeinoelämän kehittämiseen sen nostamiseksi jaloilleen. Karjalan talousmaantieteellinen asema on kiinnostava. Olisi myös hämmästyttävää, ellei EU myöntäisi tällaiseen toimintaan merkittävää rahoitusta. Onhan kyseessä suuren alueen nostaminen kurjuudesta takaisin eurooppalaiseksi hyvinvointimaaksi. Tuleehan EU avustamaan Kosovoakin. Miksi ei sitten Karjalaa?

Kun Karjala tervehdytetään, sillä on erittäin suuri merkitys itäisen Suomen talouselämälle. Sillä on valtava merkitys koko Suomen talouselämälle. Siitä tulee sellainen piristysruiske, mitä talouselämämme tarvitsee taittaakseen työttömyyden ja varmistaakseen jatkuvan kasvun.

Karjalan kehityssuunnitelmien kokonaistase on Suomelle voimakkaasti positiivinen. Kun kehitys Karjalassa on saatu vauhtiin, vaihtuu nollasubstanssi voimakkaaseen plusarvoon. Positiivisen substanssin lisäksi syntyvät uudet tulot nostavat Karjalan arvoa edelleen. Tämän kaiken edellytyksenä on se, että Karjala on osa Suomea.

Voidaan perustellusti kysyä, miksi Venäjä luopuisi Karjalasta, jos sillä sittenkin on suuri arvo ja mahdollisuudet. Viime vuosikymmenet ovat yksiselitteisesti opettaneet, ettei Karjalan kukoistus nouse Venäjän alaisuudessa, vaan kurjistuminen lisääntyy. Venäjän on siten parempi luopua tästä alueesta vaikkapa luovuttamalla Karjalan kanssa osan valtavista luonnonvaroistaan päästäkseen yhdestä ongelma-alueesta eroon. Kyse ei silloin ole pelkästään vanhojen vääryyksien korjaaminen, vaan valtiomiesteko, josta säteilee suuria vaikutuksia moneen muuhunkin asiaan.

Karjalan palauttaminen luo ulkomaisille sijoittajille luottamusta Venäjään oikeamielisenä sopimuskumppanina. On todennäköistä, että Pietarin alueen kehitys saa täysin uuden piristysruiskeen, kun kaupankäynti Karjalan kanssa kehittyy. On todennäköistä, että kansainväliset sijoittajat ovat valmiit panostamaan myös Pietarin alueen kehitykseen.

Siitä voi lähteä uusi myönteinen kehityssuunta, joka heijastaa valoa ja vaurautta koko Venäjälle. Seurauksena voi olla se, että koko Venäjän substanssi alkaakin nousta, koska maailman suurimpia luonnonvaralähteitä kyetään hyödyntämään entistä paremmin. Kun tällaista uutta myönteistä kehitystä käytetään voimakkaasti koko kansakunnan hyväksi, eikä vain eräiden etuoikeutettujen ryhmien eduksi, voi Venäjälle syntyä uusi taloudellisen kukoistuksen kausi.

Lainaan vielä kenraaliltn. Meriön itse kirjoittamaa runoa, joka sattuvasti ilmaisee tarpeen tuoda Karjala-kysymys esille: "Anna Luoja, suo Jumala, anna vahvan hengen nousta, väkevän voiman yletä. Lyö salama, iske pitkänen, sytytä syväinen tuli, tuo taivahan valkea. Vedä hiisi hiiden suosta, kisko kaponen merestä, taio tantereen tomusta, taivahan takapihoilta: hengen mahti sielun sointi Karjalasta puhumahan, maasta menneestä murehtimahan."

Herra Presidentti. Vetoan Teihin Suomen johtajana ja kansainvälisesti arvostettuna valtiomiehenä. Käyttäkää valtiomiestaitoanne meille rakkaan Karjalan ja koko pakkoluovutetun alueen takaisinsaamiseksi. Me suomalaiset yrittäjät ja kansalaiset olemme jälleen valmiit panostamaan työtämme, aikaamme ja varojamme Karjalan kohottamiseksi idän ja lännen vauraaksi kohtauspaikaksi.

Kunnioittavasti
Jorma Hellevaara

++++


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].