Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

24.09.2007
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991

Viime aikoina vellonut keskustelu vuosien 1991 ja 1992 Karjalan palautusmahdollisuuksista on ollut äärimmäisen kiinnostavaa ja samalla paljastavaa silloisten ja nykyistenkin poliitikkojen asenteista, rehellisyydestä ja tavoitteista.

Sen sijaan ei ole keskustelu siitä, olivatko vuodet 1991 tai 1992 jotenkin otollisempia palautusta ajatellen kuin lähitulevaisuus. Palautus olisi kannattanut myös 1991, jolloin nyt kokonainen Suomi olisi nykyistäkin vauraampi ja ennen kaikkea kokonaan irtautunut nolosta suomettuneisuudesta ja itsepetoksellisuudesta, joka kiusaa suomalaisia edelleenkin. Tie tähän päivään olisi kuitenkin ollut hyvin raskas. Menneisyyttä ei enää voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa.

Karjala-keskustelussa väitetään, että Karjalaa ei kannattaisi palauttaa, koska siellä asuu ihmisiä tai tiet ja rakennukset ovat huonossa kunnossa. Tällaiset väitteet ovat päätyneet jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituksiin. Niistä puuttuu humaanisuuden ohella omakohtainen tieto, sen sijaan asennetta ja ennakkoluuloja riittää muillekin jaettavaksi.

Itse tutkin Karjalaa empiirisesti aktiivisimmin vuosina 2000–2005, jolloin kävin kaikissa pakkoluovutetuissa pitäjissä ja jokaisessa nykyään asutussa kylässä. Lyhyt kokonaiskuva on siis mahdollinen. Tämä tieto on äärimmäisen oleellista koko Karjala-keskustelussa.

Neuvostoliitto anasti Suomen tunnustettuja ja laillisia alueita jo 1940, ja näiden alueiden tuhot kirjattiin useaan kirjaan jatkosodan aikana. Kaikesta huolimatta suomalaiset jälleenrakensivat lähes koko Karjalan sodan aikana 1941–44. Tämän jälkeen Karjala eristettiin kokonaan yli 10 vuodeksi ja edelleen suurimmalta osaltaan jonnekin vuoden 1989 tienoolle.

Neuvostoliiton ominaisuus oli se, että valtio omisti kaiken. Jo talvisodan jälkeen yksipuoluediktatuuri perusti satoja kolhooseja ja sovhooseja Karjalaan.

Neuvostoliiton kaatumisen yhteydessä 1991 Karjalan palautuksesta vihjailtiin Suomen suuntaan, Koivisto haikaili Suur-Venäjää ja väheksyi suomalaisten omia ihmisoikeuksia. Mitä sitten tapahtui?

Vuonna 1992 oikeastaan kaikki kommunistivallan aikaiset rakenteet olivat edelleen pystyssä. Palautus olisi kaatanut ne suomalaisten syliin. Sadat kolhoosit ja sovhoosit olivat täynnä lehmiä, kylissä oli lapsia, kouluja ja työpaikkoja. Tukikohdat olivat täynnä upseereita, sotilaita ja kalustoa. Teollisuuslaitokset turputtivat savua ja pioneerileirit odottivat lapsia taas kesän koittaessa.

Kun siirrytään ajassa 10 vuotta eteenpäin, huomataan, että lähes koko valtionomaisuus on lakannut olemasta. Yksi kerrallaan navetat ovat tyhjenneet, osa vasta viime vuosina. Pioneerileireistä on kymmenet hylätty ja rikottu.

Teollisuuslaitoksia on suljettu niin paljon, että esimerkiksi kaikki 450 Suomen aikana rakennettua tehdasta on nyt tyhjillään. Vaikka Karjalassa on edelleen sotilaita, ainakin 16 sotilaallista kohdetta on tyhjennetty. Niiden historiaa ei löydy mistään, joten empiirisen tarkastelun perusteella osa näistä on lakkautettu 1998, osa vasta 2003. Karjalan kylissä on edelleen lapsia, mutta eniten kesäisin. He tulevat enimmäkseen Pietarista. Kouluja on, mutta suuri osa on lakkautettu ja monessa kylässä on enää vanhuksia. Kokonaan hylättyjä kerrostaloja on jo paikoin.

Karjalaan on kuitenkin rakennettu paljon vuoden 1992 jälkeen. Näistä rakennuksista ylivoimainen enemmistö on yksityisessä omistuksessa. On pietarilaisten datsoja, yksityisiä kauppoja tai pietarilaisten firmojen haarakonttoreita. Teitä on laitettu kuntoon viime aikoina Impilahdella ja eri puolilla Kannasta. Viipurin ohitustie on valmis. Myös itse Viipuri on hieman kohentunut.

Yksityinen omaisuus ei millään tavalla sitoudu valtioon. Suomalaiset omistavat maata ja rakennuksia Viron Saaremaalla, mutta Saaremaa ei silti siirry Suomen valtion alueeksi. Kiinalaiset hallitsevat vähittäiskauppaa Kaakkois-Aasiassa, intialaiset Itä-Afrikassa ja muun muassa korealaiset Kaliforniassa. Silti Thaimaa ei kuulu Kiinalle, Kenia ei siirry Intian osaksi eikä Korea esitä aluevaatimuksia USA:lle.

Tästä eteenpäin Karjala on enimmäkseen yksittäisten ihmisten hallussa – pietarilaiset tulevat sinne viikonlopuksi ja firmat myyvät tavaraa. Venäjän Federaatio pitää alueella miehitystä, kuten jokainen valtio pitää hallussaan olevalla alueella. Jos raja siirtyy, silloin siirtyvät myös rajavartiosto, armeija ja miliisi vartioimaan ja hallinnoimaan kulloinkin Venäjän valtion hallussa olevaa aluetta. Venäjä on jo nyt siirtänyt Karjalasta ainakin 16 eri tukikohdan upseerit, sotilaat ja kaluston muualle. Aika on otollinen Karjalan palautusta varten.

Entä öljysatamat? Uuraan sataman omistaa Lukoil, joka myös omistaa Suomessa toimivan Teboilin. Kyllä Lukoil saa omistaa öljysataman myös Suomen alueella, jos se on sellaisen itselleen rakentanut. Koiviston sataman omistaa Transneft. Venäjä on pyrkinyt ostamaan öljysatamia muutamasta EU:n alueella olevasta valtiosta. Sellainen ei ole onnistunut. Karjalan palautus toisi yhden ratkaisun Venäjän tarpeisiin: se omistaisi öljysatamia EU:n sisämarkkinoilla.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


karjalan palautus

Suomesta puuttuu julkinen todesta otettava keskustelu Karjalan paluttamisesta. Näen siihen syyksi suomettumisen ilmapiirin ja nyky-yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin, jossa rahan merkitys on suuri. Humanistisia arvoja kunnioittavat ihmiset eivät saa ääntään kuuluviin eikä älymystöä( missä se on Suomessa? ) näytä tämä asia kiinnostavan. Meillä ei riittävästi kunnioiteta perinteitä. Luulen julkisuuden ihmisten olevan hirveän arkoja siitä, mitä ääneen lausuvat. Siviili-ja sosiaalinen rohkeus puuttuu esim. poliitikoilta.
irja taskinen [2008-10-17 10:46:53]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].