[02] Karjalan palautus

TORJUNTAVOITTO KARKURUUDESTA

Kesän 1944 taistelut päättyivät torjuntavoittoihin. Niitä uhkasi osaltaan myös aiemmin kokemattoman suuri karkuruus. Jos otetaan jossain vaiheessa luvatta joukoista poistuneiden määräksi noin 30 000, niin se oli noin 5.5 % kenttäarmeijan elokuun maksimivahvuudesta 530 000. Karkureiden ”kova ydin” oli noin 8 000 miestä eli noin 1.5 % vahvuudesta. Armeijan valtava enemmistö oli uskollinen valalleen.

Rintamajoukkojen karkureita teloitettiin kenttäoikeuksien päätöksillä 46 ja esimiehen aseenkäyttöoikeuden perusteella 11, yhteensä 57. Tämä on runsaat 0.7 % 8000:sta, ja noin 0.01 % koko vahvuudesta. Nämä ovat asiakirjoin todistetut luvut.

Samaan aikaan olivat tappiot pelkästään kaatuneina 17 518 eli noin 3.3 % koko vahvuudesta. Päälle tulee ainakin kaksinkertainen määrä haavoittuneita. Kokonaistappioiksi voidaan arvioida lähes 10 % koko vahvuudesta. Teloitettujen määrä on noin 0.33 % kaatuneiden määrästä ja noin 0.1 % kokonaistappioista.

Tappiot olivat paljon karkuruutta pahempi ongelma, koska ne verottivat parhaita taistelijoita. Erityisesti jalkaväen tappiot ylittivät monesti sietorajan.

Tätä taustaa vastaan arvioituna keskustelu karkuruuden ja kieltäytymisen takia teloitettujen määrästä on mennyt yli asian todellisen merkityksen. Luulisi, että näinkin pieniin teloituslukuihin oltaisiin tyytyväisiä. Menetykset kesällä 1944 olivat valtavat muutenkin.

Viimeksi on professori Heikki Ylikangas uudessa mielipidekirjassaan (Ylikangas Heikki: Romahtaako rintama?) väittänyt teloitettujen karkureiden lukumääräksi noin 250 ja arvioinut teloitusten vaikuttaneen merkittävästi rintaman pitämiseen. Sotahistorioitsijat eivät pidä lukuja todistettuina. Rintama alkoi pitää jo ennen teloitusten pääosaa.

[Eversti Ilmo Kekkosen yhteenveto professori Ylikankaan kirjan virheistä on tässä artikkelissa.]

Kokonaan uutena asiana on tuotu esiin henkilötäydennyskeskuksissa salaa ja vastoin voimassa olevia lakeja toimeenpannut teloitukset. Kuitenkin esimerkiksi Lappeenrannassa 10. Sotapoliisikomppanian perustama karkureiden selvityselin toimi täysin erillään HTK 1:stä.

Elin kuulusteli karkurit alustavasti ja toimitti heidät sitten yhtymiinsä. Erikseen määrätyt lähetettiin sairaalahoitoon tai heidän yksikkönsä selvittämisessä oli ongelmia. Ei ole todisteita yhdessäkään henkilötäydennyskeskuksessa tai selvittelyelimessä toimeenpannusta teloituksesta. Kieltäytyneet tuomittiin aikanaan omien yhtymiensä kenttäoikeuksissa.

Epäonnistuessaan taistelu karkuruutta vastaan olisi voinut johtaa armeijan hajoamiseen kaikkine seurauksineen. Ettei niin tapahtunut, on vieläkin monille vaikea kestää. Heidän ongelmansa on, että yli 60 vuoden takaisia tapahtumia on kohtalaisen vaikea muuksi muuttaa. Sotahistorian uskottava väärentäminen on työlästä puuhaa, vaikka se Huhtiniemen väitettyjen teloitusten osalta lähes onnistui.

++

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Seuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.