Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

12.10.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

SUOMEN NATO-OPTIO

Pääministeri Matti Vanhanen liputtaa Suomen kuuluvan läntiseen leiriin Uudenmaan 25. Maanpuolustuspäivä -puheessaan 07.10.2007. Hän näkee Naton ja EU:n laajeneminen lisäävän alueen turvallisuutta.

Miksi valtionjohtomme suhtautuu Nato-jäsenyyteen niin epämääräisillä äänenpainoilla? Onko Suomen jäsenyys jotenkin erilaista kuin Ranskan, Viron tai Puolan? Eikö Suomi toisikaan Naton jäsenenä lisää turvallisuutta aluelle? Heikkenisikö turvallisuus? Olisiko Suomen liittyminen kylmän sodan luonteinen toimenpide, mutta esim. Viron liittyminen ei sitä ole?

Nato-optiosta on puhuttu Suomessa paljon. On kuitenkin epäselvää, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Onko Nato antanut Suomelle optiositoumuksen jäsenyyteen? Voisiko sellaisen option nähdä kirjallisena? Mitä optio täsmällisesti ottaen sisältää? Kuinka pitkäksi ajaksi optio on annettu? Mitä se edellyttää Suomelta? Mitä se tarjoaa Suomelle? Maksaako optio jotain tai onko siitä jo maksettu?

Onko optio yhtä arvokas kuin Jokke-Possun vakuutus-meinaus?



Turvallisuuspolitiikka on Suomessa perinteisestikin ollut kieli keskellä suuta puhumista. Siihen on sisältynyt aimo annos poliittista liturgiaa ja kaunolauseita, joilla ei ole hymistelyä suurempaa arvoa. Milloin optio on annettu? Joko pääministeri Esko Aho sai Yhdysvalloilta tällaisen option USA-vierailullaan 1990-luvun alkupuolella?

Hyviteltiikö Venäjää jotenkin, kun Suomi sai vastaanottaa tällaisen option? Liittyvätkö 20.01.1992 allekirjoitettu lähialueyhteistyösopimus ja 22.01.1992 allekirjoitettu ns. naapuruussopimus jotenkin tämän option maksuun Venäjän suuntaan?

Varsinkin alkuvuosina Suomi lahjoitti reippaasti rahaa Venäjälle mitä ihmeellisiimpiin hankkeisiin, eikä kukaan oikein tuntunut tietävän, kenen taskuihin rahat lopulta valuivat. Varmana vain pidettiin, että vähintään puolet menee lahjoituksina korkeille virkamiehille ja mafialle. Naapuruussopimus on puolestaan ollut suhteellisen näkymätön sopimus. Miksi Suomi esim. näiden sopimusten nojalla maksaa Pietarin jätevesien puhdistamisesta, on tavalliselle kansalaiselle täysi mysteeri.

Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyttä tulee tarkastella ”käytännöllisesti maan turvallisuuden kannalta” (VN). Onko odotettavissa sota Venäjän ja Euroopan tai Yhdysvaltojen välillä? Sellaista mahdollisuutta pääministeri ei näe. Ei sellaista nähnyt vuoden 1938 hallituskaan, joka reilusti vähensi maanpuolustukseen käytettäviä määrärahoja, vaikka Neuvostoliitto hyvin määrätietoisesti lisäsi varusteluaan.

Ei kenelläkään ole nykyisissä olosuhteissa mahdollisuuksia reaaliseen arvioon siitä, mitä tapahtuu viiden vuoden kuluttua. Venäjän kehitys on aina ollut arvaamatonta. Tuskinpa monikan suomalainen aavisti 1917, mihin kaikkeen alkanut bolseviikkikehitys johtaisi. On hyvä muistaa Venäjän aate ja visio. Niissä on pysyviä elementtejä, jotka eivät muutu vuosikymmenien mukana, eivätkä ne elementit ole rauhanomaista rinnakkaiseloa korostavia.

Kuinka kauan optio on voimassa ja millä ehdoilla? Jos uhkaava kriisi eskaloituu nopeasti, saadaanko optio heti laitettua voimaan ja Naton täysi tuki? Mistä silloin otetaan tarvittavat varusteet ja nykyaikaisen sodankäynnin teknologia? Miksi Nato-maat haluaisivat ottaa jo turvallisuusuhan alla olevan maan vaivoikseen?

Rappiolle laskettua puolustusta ei saada kuntoon vuodessa eikä viidessäkään vuodessa. Presidentti Tarja Halonen on voimakkaasti painostanut maamiinoista luopumista. Menettely on täysin käsittämätön Suomen kohtaloita kokeneen maan presidentiltä, kun samalla sanotaan, että onhan niitä korvaavia menetelmiä, mutta moninkertaiseen hintaan. Mistä Suomi ne korvaavat menetelmät ottaa? Varastossa olevat miinat eivät uhkaa ketään, mutta niillä voidaan hidastaa maahan tunkeutujaa.

Vanhanen ei hyväksy, että Nato-liittoutuminen olisi ideologinen kysymys. Hän kysyy, ”onko Natosta tulossa sellainen kansainvälinen kriisinhallintaverkosto, että nykyaikaisen ja kriisinhallintavastuunsa kantavan valtion on järkevää siihen kuulua? Millaisilla järjestelyillä voidaan välttää taloudellinen umpikuja puolustusteknologian huipun hintojen noustessa tähtitieteellistä vauhtia?”

Mitä ideologiaa Nato edustaa? Julkisuudessa olevan tiedon perusteella sen ideologiana on turvallisuus. Nato-jäsenyyttä ei tarkastella pelkän nykyaikaisen kriisinhallinnan näkökulmasta. Se on vain yksi osa toimintaa. Asiaa on tarkasteltava laajasta turvallisuusnäkökulmasta, kuten Vanhanen itse painottaa.

Onko Suomella turvallisuusvajetta? Vastaus on myönteinen, koska emme nopeasti eskaloituvan kriisin puhjetessa kykenisi yksin puolustamaan maatamme. Olemme itse olleet vesittämässä EU:n turvatakuita, eikä EU muutoinkaan ole turvallisuusorganisaatio operatiivisessa mielessä. Ei Natollakaan ole ilman Yhdysvaltojen apua kovin merkittävää operatiivista kykyä, mutta sen strateginen valmius on jo kokonaan toista luokkaa.

Emme voi tuudittautua siihen kuvitelmaan, että tämä siunauksellinen rauhan aika jatkuisi rikkumatta ikuisesti tällä pohjoisella maailmankolkalla. Venäjä ei Suomen suhteen ole kalistellut sapeleita, eikä tällä hetkellä uhkaa Suomen puolustuksellista turvallisuutta.

Nopeat muutokset naapurimaassa ovat mahdollisia. Venäjän puolustusbudjetin kasvattaminen 2015 mennessä noin 150 mrd. euroon on huolestuttava viesti. Venäjän suvereeni demokratia merkitsee nyt tuntemattoman klaanin hallitsemaa yhteiskuntaa, jossa Neuvostoliiton kunniaa ja suuruutta ollaan palautamassa ja jossa isovenäläisyys lisääntyy. Venäjän historiallinen aatetausta ei ole rauhanomainen rinnakkaiselo. Nykyinen taloudellinen kehitys antaa vallitsevalle klaanille mahdollisuuden keskittää voimavaroja sotateollisuuteen.

Suomessa laaditaan ensi vuonna turvallisuuspoliittinen selonteko. Puolustusministeri Jyri Häkämies on osoittanut, että hänellä on rohkeutta puhua selkokielellä turvallisuuteenkin liittyvistä asioista. Tältä pohjalta voidaan odottaa todellista asioitten käsittelyä. Pääministeri puhe ei kuitenkaan siihen rohkaise, koska hän jo valmiiksi suitsee Natoon liittyvän osion mitättömäksi.

Mitä järkeä sellaisessa etukäteismitätöimisessä on? Emmehän me enää elä neuvostoaikaa, jossa poliitikon suurin huoli oli olla rauhaa rakastava ja neuvostomyönteinen. Suomalainen politiikko saa palkkansa ja hän on antanut ”valansa” Suomen edun ja asioitten hoitamisen puolesta. Olisi siten syytä katsoa asioista laajasti Suomen näkökulmasta.

Pitäisikö Natosta järjestää kansalaisäänestys, sehän olisi todellista demokratiaa? Nato-äänestyksellä ei tässä vaiheessa ole demokratian todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Kansalaisilla ei ole Natosta tietoa, ei sitä näytä olevan poliittisilla johtajillakaan.

Onko Suomi selväkielisesti koskaan kysynyt Natolta, mitä jäsenyys merkitsee ja mihin muut Nato-jäsenet sitoutuvat suhteessa Suomen puolustamiseen ja mihin vastaavasti Suomi sitoutuu muiden puolesta. Asiasta pitää olla tietoa, ei vain luuloja tai olettamuksia.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on selväkielisesti kehottanut hallitusta selvittämään suurilta EU-mailta, mitä EU-turvatakuut merkitsevät. Tämä sama kysymys pitää tehdä päätösvallan ytimessä oleville Nato-maille.

Kansanäänetys voi olla paikallaan silloin, kun asiasta on kansalaisilla riittävästi tietoa tai kyse on pelkästään mielipiteestä. Nato-kysymys ei ole vain mielipide, sellaisen päätöksen pitää liittyä syvään tietoon. Ei pidä mennä Nato-äänestyksiin kuin UMTS-kauppoihin tai Valko-hankkeeseen.

Ratkaisun siirtäminen kansanäänetykseen olisi tässä vaiheessa poliittiselta johdolta selvää vastuunpakoilua. Vastuu siirrettäisiin kansalaisille samaan tapaan kuin savolainen puhuja siirtää vastuun kertomuksen todellisuudesta kuulijalle.

Natosta on siten tehtävä monipuolinen analyysi. On selvitettävä vaikuttavat seikat puolesta ja vastaan. Molempiin näkökulmiin löytyy varmasti vahvojakin argumentteja. Nämä tekijät pitää puolestaan painottaa ja kertoa riittävän yksityiskohtaisesti, millä perusteilla painottaminen tapahtuu. Maalle ei voi olla yhdentekevää, tehdäänkö päätös kansainvälisesti laajan turvallisuusnäkökulman vai luullun ideologisen painotuksen mukaisesti.

Elleivät kansalaiset ole kiinnostuneita tutustumaan Nato-selvityksiin, on silloin äänestäjien oma häpeä, jos poliitikot tekevät omien näkemyksiensä pohjalta päätökset. Aidossa demokratiassa ja kansalaisyhteiskunnassa kansalaisille on varattava tilaisuus todella perehtyä asioihin.

Sellainen salailu, mitä tähän asti asiakirjojen kohdalla on harrastettu, ei voi tulla kysymykseen. Presidentti Mauno Koivisto tai presidentin kanslia ei ole sanallakaan tuonut esille sitä, millä tavoin ja kenen toimesta 1990-luvun alussa tehtiin Karjalan palauttamattajättämispäätös. Ilmeisesti tällaisen tiedon saaminen edellyttää juridista prosessia.

On toivottavaa, ettei Nato-tietojen osalta jouduta samanlaiseen tilanteeseen, jossa kansakunnan kannalta erittäin merkittäviä kysymyksiä piilotellaan joidenkin poliittisten johtajien yksityisen edun vuoksi.

Karjalan, Salla-Kuusamon, Petsamon ja eräiden Suomenlahden ulappasaarien palautuskysymys ja sodan muiden aggressioiden vaikutusten esille tuleminen on selonteon mielenkiintoisin osa. Jos nämä keskeiset maitten väliseen luottamukseen liittyvät kysymykset unohdetaan Nato-selonteosta, tehdään torso selvitys.

Jos niiden osalta toistetaan vanhaa mantraa, ettei meillä ole vaatimuksia tai rajakysymyksiä Venäjän kanssa, ei puhuta totta. CIA:n Factbook kertoo, että amerikkalaisetkin näkevät näissä asioissa ongelmia Suomen ja Venäjän välillä, vaikka valtionjohto yrittää niistä pestä kätensä. Nämä kysymykset ovat olemassa ja tulevat olemaan ikuisesti kalvavana tekijänä maitten välisessä turvallisuustarkastelussa, kunnes ne asianmukaisesti sovitaan.

Mitä nopeammin laajassa turvallisuustarkastelussa ja Nato-selvityksessä myös nämä kysymykset otetaan avoimesti esille, sitä suuremmat mahdollisuudet ne on saada selvitettyä rauhanomaisesti win-win –pohjalta. Turvallisuus- ja Nato-päätöksiä varten tarvitaan oikeaa ja luotettavaa tietoa.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

ProJusticia


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].