Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

16.10.2007
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

IDEALISTIT JA REALISTIT

Kansanedustaja, tohtori Kimmo Kiljunen kirjoittaa uusisuomi.fi-blogissaan sanailustaan eduskunnan puhemies Sauli Niinistön kanssa Georgian presidentti Mihail Saakashvilin vierailun yhteydessä. Kiljunen lopettaa kirjoituksensa syvään viisauteen:

”Kuinka Bernard Shaw sen aikoinaan muotoili. On idealisteja ja realisteja. Edelliset luulevat, että maailma voidaan muuttaa. Realistit tietävät, ettei se ole mahdollista. Idealistit eivät usko, ovat jääräpäitä ja muuttavat maailman.”

Tähän voi hyvin yhtyä. Voitaisiin sanoa, että realismi ja reaalipolitiikka tulivat turhiksi viimeistään Neuvostoliiton luhistumisessa. Tosin meillä edellen on paljon poliitikkoja, jotka eivät sitä ole havainneet ja uskovat edelleen, ettei joidenkin – kanonisoiduiksi pyhitettyjen – asioitten muuttaminen ole mahdollista.

Muutos ja sen vääjäämätömyys on yksi niistä ehdottomista totuuksista, joka varmasti tapahtuu. Nykyään muutos tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla useimmilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Kun muutos kerran tapahtuu, niin yhtä vääjäämättä joku tai jotkut sen muutoksen polkaisevat liikkeelle, antavat sille energian irrota lepokitkasta. Muutoksen etenemisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden analysointi voi muodostua ongelmalliseksi, koska muutoksen pohjalla on usein hyvinkin heikkoja signaaleja, joka alkavat jostain syystä vahvistua.

Asiat tulevat esille, kun on niiden aika. Tähän aikatekijään ja asioiden esille ottamiseen voidaan vaikuttaa. Ihminen voi käynnistää muutoksen ja toiset ihmiset voivat sitä viedä eteenpäin. Jotkut ihmiset ovat kanonisoineet tietyt, tabuina pidettävät asiat. He ovat tehneet muutoksen. Muutos toisinpäin eli avoimuuteen on aivan yhtä mahdollinen. Se on vain kiinni tahdostamme.

Muutos on aina mahdollisuus ja positiivinen haaste, joillekin se on uhka. Viime sotien aggressioiden seurauksiin liittyvien asioiden oikaisemisen useat ihmiset kokevat vakavana uhkana. Keneen tai mihin asiaan uhka kohdistuu? Sitä ei välttämättä kyetä täsmentämään.

Dosentti Jyrki Korkeila ja psykologitutkija Steven Pinker määrittelevät vaaralliseksi tiedon, joka on tabu. Vaarallinen on luonnollisesti pelottava ja sitä pitää karttaa. Tällaista karttamista poliitikkomme ovat ns. sotasyyllisyys- ja Karjalan kysymyksessä harjoittaneet hyvin tehokkaasti.

Moni poliitikko tuo itsensä mielellään esille dynaamisena muutosagenttina ja asioihin vaikutuskykyisenä ihmisenä. Olisi peräti hämmästyttävää, jos joku henkilö pyrkisi huipputason poliitikoksi ja samalla vähättelisi itseään ja mahdollisuuksiaan todistelemalla monipuolisesti, ettei hän voi vaikuttaa asioihin. Mihin sellaista johtajaa tarvitaan?

Kuitenkin juuri Karjalan palautuskysymyksessä presidenttimme, pääministerimme, entinen ulkoministerimme ja moni muu poliitikko on julkisesti sanonut, ettei asialle voi tehdä mitään: ”Venäjä ei halua keskustella asiasta” – sehän voi suuttuakin sen esille ottamisesta. Ehkä kummallisinta asiassa on se, ettei Suomen valtionjohto ole ottanut asiaa esille presidentti Urho Kekkosen jälkeen lainkaan.

Täsmällisempi sanonta on, että presidentti Mauno Koivisto on ottanut asian esille vakuuttamalla, ettei Suomella ole mitään aluevaatimuksia ja että hän toivoo Venäjän johdon suhtautuvan ymmärtäväisesti joiden suomalaisten Karjala-kaipuuseen.

Syntyykö muutos kieltämällä asia ja pyrkimällä estelemään sitä kaikin keinoin? Syntyy, mutta muutos on täysin eri suuntainen kuin oma etu olisi. Kun toinen osapuoli heittäytyy täysin passiiviseksi, tapahtuu varmasti aktiivisen osapuolen tahto.

Vähintään yhtä saamatonta ja ristiriitaista on suhtautuminen ns. sotasyyllisyyteen, jonka purkaminen on suomalaisten oma asia. Jokin suunnaton pelko pitää ihmisiä kiinni, ettei uskalleta edes ajatella muutosta. Puhuminenkin asiasta jo pelottaa.

Toinen näitten asioitten suhteen kykenemätön ryhmä ovat ne ihmiset, jotka eivät usko, että mitään voitaisiin muuttaa. Kun mitään ei tehdä, korkeintaan vastustetaan kaikin voimin, ei synny muutosta, joten MOT. Eli oli todistettava, ettei muutosta voida saada aikaan, eikä sitä saatu. Ei todella voi syntyä muutosta, koska sen edestä ei toimita tai muutos itse estetään.

Kolmannen saamattomien ryhmän muodostavat epäonnistumista pelkäävät ihmiset. Jos ryhdyn ajamaan sotasyyllisyyden purkamista ja Karjalan palauttamista, eikä se ehkä heti toteudukaan, menetänkö kasvoni? Kasvot on jo menetetty, kun ei ole ollut rohkeutta tarttua kansakunnan kannalta merkittäviin asioihin.

Epäonnistuminen johtuu usein myös siitä, ettei haluta tai jakseta uskoa muutoksen onnistuvan, minkä vuoksi panostus on puolittaista tai vain odotetaan. Ja jos sitten epäonnistutaan, on pettynyt kommentti samanlainen kuin vetten päällä kävelyä yrittäneellä ja veteen vajonneella: ”sitä minä vähän pelkäsinkin”.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 15.10.07 hallituksen johtajalta perätään dynamiikkaa ja aktiivisuutta EU-asioissa. Kirjoituksessa ei varmastikaan vaadita rymistelyä unionin ytimissä, mutta omia etuja olisi syytä ajaa ja yhteisiin asioihin olisi syytä pyrkiä vaikuttamaan. Ei niitä kukaan muu puolestamme aja. Eikä niitä ajeta menemällä kaappiin ja lukitsemalla ovi perässä kiinni.

Kimmo Kiljunen tunnustautuu idealistiksi eli kykeneväksi muuttumaan ja muuttamaan. Hänelle voi siten tehdä kaksi suoraa kysymystä: 1. Koetko oikeudenmukaiseksi ja viisaaksi, että Suomi on maailmalla yhä Pariisin rauhansopimuksen ja siitä annetun lain sekä sotasyyllisyystuomioiden purkamattomuuden vuoksi syyllinen viime sotiin? 2. Onko sinulla rohkeutta, idealismia ja uskallusta lähteä purkamaan näitä tuomioita ja Suomen syyllisyyttä?

Kolmanneksi voisi kysyä Karjalasta: Uskotko, että nykyinen epäluottamustila Suomen ja Venäjän välillä johtuen siitä, että Venäjä pitää hallinnassaan 45 000 km2 suomalaisten maata, on hyväksi maittemme väliselle suhteelle? Ja jatkokysymyksenä: Olet liiketoimintaan perehtynyt, uskotko että Venäjän ja Suomen välinen kaupankäynti ja teollinen yhteistyö ovat nyt huipussaan, vai voitaisiinko niitä luottamuksen parantamisen avulla voimakkaasti lisätä?

Nämä samat kysymykset voi tehdä kaikille muillekin kansanedustajille, ministereille ja puolueiden johtohenkilöille. Onko suomalaisilla poliitikoilla kykyä muutoksen eteenpäin viemiseen, vai yhäkö halutaan sotiin syyllisinä kyyhötellä vähän sivussa ja antaa toisten tehdä puolestamme tärkeät päätökset? Gandhi lausui syvän totuuden: ”Muutos olemme me itse”.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiSeuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

ProJusticia


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].