[02] Karjalan palautus

VENÄJÄ KOVANA SUOMEN NATO-JÄSENYYDESTÄ

”Se olisi hyvin vaikea uutinen ja vaikea päätös maallemme, Venäjän federaatiolle, koska olemme välittömiä naapureita”, sanoi lähetystöneuvos Vladimir Kozin MTV3:lle 16.07.07 Suomen Nato-jäsenyydestä.

Kozin jatkaa jyrkästi: ”Ajattelemme, että Suomi saattaisi menettää osan suvereenisuudestaan. Venäjä tulee suhtautumaan Suomeen eri tavalla.” Mitä lähetystöneuvos tarkoittaa Suomen suvereenisuuden menetyksellä ja kenelle Suomi sitä menettäisi? Jos Kozinin englanninkielisessä puheessa laittaa näiden kahden lauseen välille pilkun, menettäminen liittyisi jotenkin Venäjän toimiin. Jos välissä on piste, voisi menettäminen liittyä Venäjään tai joihinkin muihin tahoihin.

Kozin katsoo, että päätös olisi vaikea Venäjälle. Tarkoittaako tämä sitä, että Suomi luetaan yhä Venäjän etupiiriin kuuluvaksi maaksi, jonka itsenäisyyden ja päätöksenteon rajat asetetaan Kremlissä? Näinhän Neuvostoliitto ja Saksa päättivät ns. Molotov-Ribbentrop –sopimuksessa vuonna 1939, minkä pohjalta rajat yritettiin vetää uudelleen.

Neuvoksen puhe on ymmärrettävissä monella tavalla, myös siten, että Venäjä kokee ahdistavana sen, että se Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vuoksi joutuu suhtautumaan maahan eri lailla kuin aikaisemmin. Koska positiiviset haasteet nyt ovat muodissa, voidaan asiaa katsella positiivisena siten, että Venäjä sen jälkeen ryhtyy korjaamaan Stalinin aikaisia aggressioita, palauttaa Karjalan ja muut pakkoluovutetut alueet ja sopii Suomen kanssa sodan kustannusten ja sotakorvausten hoitamisesta.

Lähetystöneuvos Kozinin käyttämä kieli on kovaa tekstiä maassa olevalta diplomaatilta. Sanomaa korostaa se ympäristö, missä hän on viestinsä ensimmäiseksi lausunut eli Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen seminaarissa viikonloppuna.

Toinen tekstin kovuutta lisäävä tekijä on se pitkä harkinta-aika, minkä Kozin piti, ennen kuin suostui MTV3:n haastateltavaksi. On luonnollista, että hän on Moskovasta hankkinut luvan esiintymiselleen ja käyttämillen ilmaisuille. Hänen käyttämänsä sanat eivät siten ole lipsahduksia, vaan harkittuja uhkauksia.

Se myös näytää ilmeiseltä, että Kozinin esiintyminen liittyy Venäjän sisäpolitiikkaan eli tänä vuonna oleviin Duman vaaleihin ja maaliskuun presidentinvaaleihin. Venäläiset tekevät Suomessa kotimaista vaalityötä.

Diplomatiassa on kauniimpiakin ilmaisuja tuoda kantansa esille. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen sanoi MTV3:lle, ettei hän tiedä, halusiko neuvos vaikuttaa Suomen ulkopoliittiseen debattiin ja ja tärkeisiin ulkopoliittisiin päätöksiin. Ellei Salolainen todella tietäisi vastausta näihin kysymyksiin, hän olisi täydellisen väärässä luottamustehtävässä.

Salolainen toi selkeästi esille sen totuuden, että Venäjän ulkopoliittinen linja on koventunut erittäin paljon ja sillä on heijastusvaikutuksia Suomeen ja Suomen ulkopoliittiseen tilanteeseen. Ainakin se tuo tavalliselle ihmiselle välittömästi mieleen tarpeen suojautua mahdollisimman hyvin odottamattomien toimenpiteitten varalta.

Jokaisen maan tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon naapurimaan tunteet ja ajatukset, mutta päätöksenteon on tapahduttava maan omien kokonaisvaltaisten etujen pohjalta. Suomi ei ikuisesti voi lähteä neuvostoaikaisista mantroista Venäjän legitiimeistä turvallisuus- ja suurvaltanäkökohdista tai Pietarin legitiimeistä turvallisuusvaatimuksista. Suomen päätöksenteossa ovat suomalaiset legitiimit turvallisuusnäkökohdat primäärisiä.

Tarkastelussa ei pidä unohtaa historian antamia opetuksia, koska niillä näyttää olevan taipumus toistua. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana väkivallan kulttuuri, jonka avulla ongelmia pyritään ratkaisemaan. Uhkaus ja väkivalta ovat yksinkertaisia riidanratkaisukeinoja.

Stalin ratkaisi jo kotimaassa mahdollisten erimielisyyksien syntymisen surmauttamalla 20 - 30 miljoonaa omaa kansalaistaan. On tosin epäiltävissä, että tämäkin luku tulee vielä osoittautumaan aivan liian pieneksi. Venäjä on osoittanut mm. Tsetsenian, Jukosin ja toisinajattelijoiden kohdalla perineensä väkivallan kulttuurin itselleen.

Suomi ei ole uhannut Venäjää, eikä uhkaa sitä tulevaisuudessakaan. Pelkkä vilkaisu maapallokarttaan kertoo sen ajatuksen mahdottomuuden, että piskuinen Suomi uhkaisi valtavan suuren Venäjän turvallisuutta. Alla oleva kartta on neuvosto-ajan mukainen:



Suomen tulee käydä oma Nato-keskustelunsa omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Vieraitten maitten mielipiteet on syytä tietää ja niiden paino-arvoa aina punnita.

Jos laajoissa selvityksissä tullaan siihen tulokseen, että Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta olennaisesti parempi ratkaisu kuin ulkopuolella pysyminen ja ei-kenenkään antaman option vaaliminen, Suomen on syytä liittyä. Vastaavasti, jos perusteellisen selvityksen tulos on Suomen kannalta negatiivinen, ei ole mitään syytä liittyä Natoon ja puheet optioista voidaan lopettaa.

Voitaneen hyvin toisen suositun nykysanan mukaisesti sanoa, että lähetystöneuvos Kozin on rymistellyt seminaarissa ja televisiossa Suomen Nato-keskustelusta. Ei tarvitse mennä historiassa kovin monta paljoa taaksepäin, kun vastaavanlainen Venäjän ärähdys olisi saanut suomalaiset poliitikot kerralla ruotuun ja kiireesti vakuuttamaan ystävyyttä ja puolueettomuutta.

Elämme nyt muutuneita aikoja, jolloin Venäjän suurvalta-signaaleja on alettu kuunnella uudella tavalla. Ehkä suomalaisetkin asteittain alkavat ymmärtää Venäjän aatetta ja tavoitteita?

Eurooppalaisten ja Yhdysvaltain johtajien reaktioita seuratessa voi havaita uuden suhtautumisen Venäjään. On oivallettu, ettei maa, joka aikoo sijoittaa vuonna 2015 noin 150 mrd. dollarin tasolla varoja asevoimiinsa, ole liikkeellä pelkästään hyvää tarkoittavissa puolustustarkoituksissa. Summa on Venäjän kansantuloon (virallinen noin 750 mrd. dollaria/vuosi ja ostopariteetilla korjattu noin 1 400 mrd. dollaria/vuosi, CIA-Factbook) verrattuna huikea.

Voidaan toivoa, että lähetystöneuvos Kozinin kautta tullut Venäjän ärähdys merkitään tiedoksi ja keskustelua jatketaan ensisijaisesti suomalaisten turvallisuustarpeen, talouden ja poliittisen tulevaisuuden näkökulmasta. Voidaan myöskin varautua siihen, ettei tämä ollut viimeinen ja voimakkain tai korkeimmalla tasolla tapahtuva poliittinen ärähdys.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Seuraava Karelia Klubi -lehti ilmestyy 04.09.07 painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

Kommentoi tätä artikkelia
Nimesi tai nimimerkkisi: Sähköpostiosoitteesi (ei pakollinen): Otsikko: Kommentti: Kommentin saa julkaista Kommentti on vain Pro Karelia -toimitukselle
Kirjoita tämä vahvistuskoodi alla olevaan sarakkeeseen.