[02] Karjalan palautus
[15] Kulttuuri

MANNERHEIM-ELOKUVAN TEKO KÄYNNISTYY HETI

Elokuvaohjaaja Renny Harlin ja tuottaja Markus Selin julkaisivat 27.11.2007 kauan odotetun päätöksen Mannerheim-elokuvan välittömästä käynnistämisestä. Hanke on muuttanut vuosien varrella muotoaan ja siihen liittyviä rahoitustilanteita on seurattu kuin jännitysnäytelmiä. Nyt rahoitus on varmistunut ja elokuvan tekeminen voidaan aloittaa.

Harlin ja Selin kävivät kertomassa tilanteesta myös Champion of Liberty –yhdistykselle, joka on uupumatta osaltaan etsinyt elokuvan rahoitusratkaisuja. Hankkeen aktiivisimmat edistäjät, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen ja professori Heikki A Reenpää olivat syystäkin erittäin tyytyväisiä.



Kuva: Professori Heikki A Reenpää, rouva Liisi Kanninen, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen, ohjaaja Renny Harlin ja tuottaja Markus Selin 27.11.2007 Katajanokan kasinolla Champion of Liberty –yhdistyksen tilaisuudessa.

Renny Harlin selvitti, että elokuvasta tehdään mahdollisimman autenttinen kertomus Mannerheimin elämästä. Suomen vapaussota sekä talvi- ja jatkosota ovat siinä merkittävässä asemassa. Elokuvaan tulee suuria joukkokohtauksia, joita vielä ’suurennellaan’ digitaalitekniikalla.

Pääasiallinen kieli on suomi, koska ei kerta kaikkiaan ole luontevaa, että sotakorsussa istuisi kaksi leveää jenkkienglantia puhuvaa ja purkkaa jauhavaa amerikkalaista jermua. Eri maihin sijoitettavissa kuvauksissa puhutaan ko. maan kieltä. Elokuva valmistuu loka-marraskuussa 2009.

Elokuvan budjetti on noin 10 milj. euroa. Aivan viime hetkiin saakka rahoitusneuvotteluissa oli mukana myös venäläinen rahoittajataho. Yhteistyö kaatui siihen, etteivät tekijät voineet hyväksyä venäläisten vaatimuksia käsikirjoituksen muuttamiseksi. Suomalaisesta Mannerheim-kuvasta olisikin pitänyt saada historiaa vääristelevä teos, jossa mm. Mainilan laukaukset olisi unohdettu tai suomalaiset olisivat ne ampuneet. Elokuvan rahoituksen hankkiminen on yksi esimerkki peräänantamattomasta suomalaisesta sitkeydestä.

Sotamarsalkan ainutlaatuinen elämäntyö saa siten ansaitsemansa esitysmuodon. Elokuvassa Mannerheimia esittää näyttelijä Mikko Nousiainen. Renny Harlin on vakuuttunut, että elokuva tulee vahvasti leviämään kansainväliseen jakeluun. Siitä tulee sekä historiallinen dokumentti että Suomen käyntikortti.

Karjala on elokuvassa esillä ainakin keskeisenä sotanäyttämönä. Koska elokuvassa pyritään historialliseen totuuteen, siinä kerrotaan silloin myös kokemamme aluemenetykset. Elokuvan näkevä voi tuskin välttyä tajuamasta sitä vääryyttä, mikä edelleenkin tässä aluekysymyksessä on vallalla.

Elokuvaa vahvasti esille tuonut Champion of Liberty –yhdistys on tuonut markkinoille erityisen Mannerheim-mitalin, jonka jokaisen suomalaisen toivotaan ostavan. Hopeinen mitali on luonteeltaan jetoni, joten se ei ole kunniamerkki, vaan muistomitali. Sen on suunnitellut professori Erik Bruun. Mitalin hinta on 40 euroa ja sitä myyvät R-kioskit sekä isänmaalliset yhdistykset. Helpoiten mitalin saa Karelia Klubi Kaupan Internet-myymälästä.



Yhdistys Champion of Liberty ry:n tarkoituksena on vaalia Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin muistoa ja edistää hänen elämäntyönsä tuntemusta. Yhdistys on perustettu vuonna 2000. Sen puheenjohtajana toimii nyt kenraaliluutnantti Heikki Tilander ja sihteerinä Kadettikunta ry:n pääsihteeri, eversti Pekka Rapila.

Renny Harlinin ja Markus Selinin elokuva-esittely tapahtui Champion of Liberty –yhdistyksen kuukausikokouksessa, jota kunnioitti läsnäolollaan arvovaltaisen jäsenjoukon lisäksi mm. kreivi Carl Gustaf Mannerheim rouvansa kanssa.

Tilaisuudessa kuultiin kaksi mielenkiintoista esitelmää. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo havainnollisti otsikolla Salpalinja ja Mannerheim, miten uskallettiin tehdä rakentamispäätös maamme kaikkien aikojen suurimmasta rakennusprojektista heti talvisodan jälkeen, kun Suomen taloudellinen ja poliittinen tilanne olivat mahdollisimman epävarmoja.

Dosentti Kari Selen käsitteli otsikolla Mannerheimin mittojen mukaiset järjestelyt maanpuolustuksessa 1930-luvulla, miten Mannerheimin virka-asema ja siihen liittyvä vastuu maanpuolustusasioista 1930-luvulla edellytti monia hallinnon erityisjärjestelyjä.

Marsalkka Mannerheim, Suurin Suomalainen 2004 ja sotiemme legendaarinen johtaja, ansaitsee erittäin laadukkaan ja mittavan elokuvan elämäntyöstään. Voimme toivoa, että se nostaa suomalaisten isänmaallisuutta ja lujittaa puolutustustahtoa.

Voimme toivoa, että viimeistään tämä elokuva herättää suomalaiset havaitsemaan, että me emme olleet sotiin syyllinen osapuoli ja että meillä on täysi oikeus purkaa sotasyyllisyys ja olla ylpeitä sotiemme veteraanisukupolvien valtavasta panoksesta isänmaamme hyväksi.