Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

11.01.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[05] Omistusoikeus

VAPAUSSOTA JA OMISTUSOIKEUS

- vapaussota tai itsenäisyys ei muuttanut omistussuhteita
- Suomi osti Aleksanterin kimnaasin venäläisiltä
- Tarton rauhansopimus ei muuttanut omistusta
- ei edes Naapuruussopimus muuttanut omistussuhteita
- Venäjän ja Suomen valtionjohto ovat unohtaneet sopimansa
- Prosessointi omistuksesta jatkuu

Vapaussota tai itsenäisyys ei muuttanut omistussuhteita

Itsenäisyysjulistus, vapaussota ja niitä seuranneet toimet Suomen itsenäisyyden vahvistamiseksi eivät muuttaneet esim. kiinteän omaisuuden omistussuhteita. Mielenkiintoisen ja konkreettisen esimerkin tähän tuo dosentti, tohtori Mikko Uolan uusi kirja Katastrofin laskut.



Kirjoittaja on tutkinut tarkoin I maailmansodan aikana suomalaisille aiheutuneita materiaalisten vahinkojen ja sotasaaliin merkitystä. Näistä aihe-alueesta on julkaistu vähän tutkimuksia. Kysymys on monessa suhteessa tärkeä, sillä ajankohta muistetaan lähinnä vapaussodan, sisällissodan, terrorin, kapinan, veljessodan ym. nimellä kulkevan punaisen ja valkoisen terrorin vuoksi. Kyse oli kuitenkin samalla merkittävistä taloudellisista arvoista ja nuoren Suomen valtion selviämisestä taloudellisesti.

Kirjan yksi yksityiskohta on tämän päivän tilanteessa sangen kiinnostava. Tohtori Uola tuo mm. konkreettisen esimerkin kautta selväksi, ettei vapaussota muuttanut yksityisen omaisuuden omistussuhteita. Omistukseen liittyvä jatkumo on erittäin keskeinen selvitettäessä esim. Karjalan, Petsamon, Salla-Kuusamon ja Suomenlahden eräiden ulappasaarien kiinteistöjen nykyisiä omistussuhteita.

Suomi osti Aleksanterin kimnaasin venäläisiltä

Kirjan esimerkki liittyy Helsingin Töölössä Nervanderinkadun ja Arkadiankadun kulmassa sijaitsevaan tonttiin ja rakennukseen. Tässä osoitteessa sijaitsi kenraalikuvernööri Nikolai Adlervergin aloitteesta vuonna 1870 perustettu venäläinen Aleksanterin kimnaasi (lukio). Vuonna 1913 valmistunut koulutalo kappeleineen oli komea barokkityylinen rakennus, joka oli keväällä 1918 annettu Suomen armeijan käyttöön sotasaaliina. Rakennuksessa toimi tammikuusta 1919 alkaen Kadettikoulu.

Kirjassa kerrotaan tulleen ilmi, ettei kolutalo tai kortteli olleet Venäjän valtion omaisuutta, vaan ne olivat yksityisessä omistuksessa. Tämän vuoksi Suomen valtioneuvosto kumosi kiinteistön takavarikon, eikä sitä pidetty sotasaaliina.

Merkittävää oli, että tämän jälkeen venäläinen kimnaasin ns. pedagoginen neuvosto myi koko korttelin rakennuksineen noin kolmella miljoonalla markalla Fastighetsaktiebolaget Nervandergatan 2-6:lle. Suomen valtio nosti moitekanteen, joka liittyi kiinteistön koulukäyttön kautta omistukseen. Kanne kaatui kaikissa oikeusasteissa.

Näiden oikeudenkäyntien kohdalla tuli yksiselitteisesti esille, ettei omistusoikeus siirtynyt Suomen valtiolle, vaikka se olikin saatu eräänlaisena sotasaaliina. Merkittävää myös oli, että venäläinen taho hyväksyi tämän asian ja teki kiinteistöstä kaupan.

Tarton rauhansopimus ei muuttanut omistusta

Näiden tapahtumien jälkeen Suomi ja Neuvosto-Venäjä ratifioivat Tarton rauhansopimuksen vuonna 1920. Siinä yksiselitteisesti vahvistetaan kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistusoikeuden pysyvyys molempien maiden kansalaisten osalta. Asia tulee selvästi esille artikloissa 9 ja 11.

9. Artikla: Henkilöt, jotka ovat valinneet Venäjän kansalaisuuden, saavat sitä seuraavan vuoden kuluessa vapaasti siirtyä alueelta ja kuljettaa mukanaan kaiken irtaimen omaisuutensa tullitta ja vientimaksuitta. Mainitut henkilöt säilyttävät kaikki oikeutensa kiinteään omaisuuteen, minkä he jättävät Petsamon alueelle.

11. Artikla: 3. Kuntien asukkaille taataan omistusoikeus kaikkeen kuntien alueella omistamaansa irtaimeen omaisuuteen samoinkuin oikeus vapaasti määrätä ja käyttää omistamiaan tai viljelemiään tiluksia ja muuta hallussaan olevaa kiinteätä omaisuutta Itä-Karjalan autonomisella alueella voimassaolevien lakien rajoissa.


Ei edes Naapuruussopimus muuttanut omistussuhteita

Itsenäisyyden saavuttaminen 1917, vapaussota 1918, Tarton rauhansopimus 1920, Moskovan rauha 1940, korvauslait 1940 ja 1945 Pariisin rauhansopimus 1947, Porkkalan palautus, Neuvostoliiton luhistuminen 1991 tai Naapuruusopimus 1992 eivät vaikuttaneet omistussuhteisiin, vaan ne pysyivät ennallaan. Suomalainen omaisuus oli edelleen suomalaisten omaisuutta ja venäläisten venäläisten omaisuutta riippumatta siitä, minkä maan hallinnoimalla alueella omaisuus oli.

Tämä sama omaisuuden pysyvyyden yksiselitteisyys on tuotu esille YK:n ihmisoikeusjulistuksen 17. artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjassa. Julistuksen ovat ratifioineet Suomi, Neuvostoliitto ja Venäjä.

Venäjän ja Suomen valtionjohto ovat unohtaneet sopimansa

Venäjä on unohtanut ratifoimansa kansainväliset sopimukset ja omistusjatkumon periaatteen.

Omituista on se, että Suomen valtiojohto on myöskin unohtanut omistusoikeuden periaatteet. Mitenkähän ylimmät viranhaltijat mahtaisivat suhtautua, jos heidän omistuksensa mentäisiin nyt sosialisoimaan Suomen tai Venäjän valtioille? Ehkä muisti virkistyisi.

Näiden unohtaneiden piiriin kuuluvat myös eräät suomalaiset henkilöt ja yritykset, jotka ovat ostaneet pakkoluovutetulta alueelta venäläisiltä tahoilta suomalaisten omaisuutta. Yhtenä esimerkkinä on SRV, joka rakentaa Viipurin Papulaan 300 asuntoa.

Prosessointi omistuksesta jatkuu

Varatuomari, asianajaja Kari Silvennoinen on näiden omistussuhteiden osalta käräjöinyt mm. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa ja Viipurin piirioikeudessa. Nyt meneillään on seuraavan asteen oikeusistuin Pietarissa. On selvää, etteivät suomalaiset saa Venäjällä tässä asiassa oikeutta.

Prosessit kuitenkin jatkuvat. Euroopan neuvoston resoluutio totalitaristen kommunistihallintojen tuomitsemisesta 25.01.2006, yhteisen eurooppalaisen pakolaisjärjestön, EUROPEAN UNION OF EXILES AND EXPELLED PEOPLE, perustaminen ja useat muut hankkeet osoittavat, että tilanne on asteittain kääntymässä kohti pakolaisten omistusoikeuksien tunnustamista.

Suomi on nyt ihmisoikeuksia vaalivan ETYJ:n puheenjohtajamaa. Suomen valtionjohdolta odotetaan konkreettisia toimia pakkoluovutettujen alueitten omistuskysymyksen positiiviseksi ratkaisemiseksi.


Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiKarelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.


Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

ProJusticia


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].