Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

15.03.2016 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS JATKUU

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

25.01.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset

PIETARIN OIKEUS TEKI PARIISIN RAUHANSOPIMUKSEN VASTAISEN PÄÄTÖKSEN?

- Pariisin rauhansopimus 1947 vahvistaa omistuksen pysyvyyden
- Tarton rauhansopimus 1920 vahvistaa omistusoikeuden pysyvyyden
- omistus ei riipu rajanvedosta
- Venäjän oikeuslaitos on valtionhallinnon poukkoileva jatke
- oikeusprosessi jatkuu

Oikeuskäsittely Viipurin Torkkelinkatu 26 tontista sai Pietarin toisessa oikeusasteessa yllättävän päätöksen. Helsingin Sanomat ja MTV3 uutisoivat, että oikeuden tuomari Olga Kulikova teki päätöksen, ettei asia lainkaan kuulu venäläisille oikeusistuimille: ”Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Suomi luopui kaikista vaatimuksista alueeseen. Koska tontti tuli Neuvostoliiton omaisuudeksi kansainvälisellä sopimuksella, asian käsittely siviilioikeudessa lopetetaan”.



Pariisin rauhansopimus 1947 vahvistaa omistuksen pysyvyyden

Tekikö Pietarin oikeus Pariisin rauhansopimuksen vastaisen päätöksen, sillä sopimus vahvistaa omistusoikeuden pysyvyyden:

”27 artikla
Suomen hallituksen ja Suomen kansalaisten oikeudet, kuin myös suomalaisten juridisten henkilöiden oikeudet, jotka koskevat suomalaista omaisuutta tai muita suomalaisia varoja Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen alueella, on saatettava entiselleen tämän sopimuksen tultua voimaan, mikäli näitä oikeuksia on rajoitettu sen johdosta, että Suomi osallistui sotaan Saksan rinnalla.”

”28 artikla
1. Tämän sopimuksen tultua voimaan Suomen ja Suomen kansalaisten Saksassa olevaa omaisuutta älköön enää käsiteltäkö vihollisomaisuutena, ja kaikki tällaiseen käsittelyyn perustuvat rajoitukset on poistettava.”


27. ja 28. artikla siten vahvistavat pakkoluovutetuille alueille jääneen suomalaisen omaisuuden pysyvyyden. Sopimuksessa ei mitenkään jaotella sitä, oliko suomalainen omaisuus aikaisemminkin ollut Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen alueella, vai oliko se pakkoluovutetulla alueella. Sopimuksen johdannon mukaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto oli yksi Liittoutuneet tai Liittyneet Vallat –ryhmän jäsen.

Jo Tarton rauhansopimus vahvisti omistusoikeuden pysyvyyden

Suomi ja Neuvostoliitto laativat Tarton rauhansopimuksen 1920. Jo tässä sopimuksessa yksiselitteisesti vahvistetaan omistusoikeuden pysyvyys:

”Henkilöt, jotka ovat valinneet Venäjän kansalaisuuden, saavat sitä seuraavan vuoden kuluessa vapaasti siirtyä alueelta ja kuljettaa mukanaan kaiken irtaimen omaisuutensa tullitta ja vientimaksuitta. Mainitut henkilöt säilyttävät kaikki oikeutensa kiinteään omaisuuteen, minkä he jättävät Petsamon alueelle.”

Ja edelleen 11. artiklassa: ” 3. Kuntien asukkaille taataan omistusoikeus kaikkeen kuntien alueella omistamaansa irtaimeen omaisuuteen samoinkuin oikeus vapaasti määrätä ja käyttää omistamiaan tai viljelemiään tiluksia ja muuta hallussaan olevaa kiinteätä omaisuutta Itä-Karjalan autonomisella alueella voimassaolevien lakien rajoissa.”


Omistus ei riipu rajanvedosta

Neuvostoliitto oli YK:n jäsen, se jopa oli valmis suosittelemaan Suomeakin YK:n jäseneksi, kunhan Suomi allekirjoittaa ensin Pariisin rauhansopimuksen. Neuvostoliitto siten myös sitoutui kansainvälisiin sopimuksiin, kuten 1948 laadittuun YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Sen 17. artiklassa vahvistetaan: ”2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan”.

Omistusoikeutta ei ole mitenkään sidottu siihen, missä raja kulloinkin kulkee. Neuvostoliiton aikana suomalaiset eivät päässeet hyödyntämään omaisuuttaan. Jos Venäjä nyt noudattaisi ratifioimiaan sopimuksia, suomalaiset voisivat vallita omaa omaisuuttaa myös Viipurissa ja muilla pakkoluovutetuilla alueilla.

Omistusoikeus on pysyvä oikeus. Dosentti Mikko Uolan kirjassa Katastrofin laskut kerrotaan jo vapaussodan ajalta, ettei venäläisten yksityinen omistusoikeus loppunut, vaikka kiinteistö jäikin Suomen puolelle. Tämä asia prosessoitiin kaikissa Suomen oikeusasteissa.

Pietarin tuomioistuin on esittänyt omistuksen Neuvostoliitolle siirtymisväitteen tueksi sen, että perustuslaki 1936 valtiollisti kaiken omaisuuden.

Oliko Pariisin rauhansopimus siten Neuvostoliiton perustuslain vastainen (artiklat 27 ja 28)? Johtaako se koko rauhansopimuksen mitätöimiseen, jolloin Venäjän tulee maksaa Suomelle sotakorvaukset ja sodan kulut takaisin, palauttaa pakkoluovutetut alueet ja tehdä molempien maiden perustuslakien mukainen rajasopimus. Tällöin ohjenuorana luonnollisesti on YK:n ihmisoikeusjulistus ja Atlantin julistus.

Venäjän oikeuslaitos on valtionhallinnon poukkoileva jatke

Venäjän oikeuslaitoksessa näyttää olevan kovasti epäselvää Neuvostoliiton perinnön kanssa. Viipurin piirioikeus oli käsitellyt asiaa kolme kertaa, joten se oli katsonut asian kuuluvan päätäntävaltaansa ottamalla sen käsittelyyn.

Viipurissa oikeuden päätös oli syntynyt siten, että ilmeisesti liian tunnollisesti lainsäädäntöä noudattava tuomari vaihdettiin luotettavampaan, joka sitten saman tien hylkäsikin kaikki kantajan vaatimukset.

Pietarin tuomioistuimen päätös merkitsee, että asian käsittelyn tulee tapahtua kansainvälisessä oikeudessa, jossa sitten ratkaistaan, luopuiko Suomi oikeuksistaan vai ei.

Pietarin oikeuden istunto oli eriskummallinen, ettei kantajaa edustavalle asianajaja Kari Silvennoiselle tai hänen venäläisille avustajilleen lainkaan ilmoitettu oikeudenkäynnin pitämisestä. Avustajat saivat asian monen mutkan kautta selville. Tavoitteena oli selvästi saada kiusallinen asia käsistä pois mahdollisimman näkymättömästi ja salaisesti.



Tämä salailu ei onnistunut, sillä HS:n uutisoinnin mukaan paikalla oli venäläisten televisiokanavien edustajia. Asia on saamassa yhä suurempaa julkisuutta Venäjälläkin.

Oikeusprosessi jatkuu

Asianajaja Kari Silvennoinen vienee Pietarin oikeuden päätöksen korkeimpaan oikeuteen ratkaistavaksi. Hän arvioi, ettei sinne saada valituslupaa.

Tämän jälkeen Silvennoinen vie tapauksen uudelleen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi. EIT on asian jo kerran jättänyt käsittelemättä vedoten venäjänkielisessä päätöksessään suomalaiselle kantajalle, ettei kotimassaassa ole kaikkia oikeuskäyntikeinoja käytetty hyväksi. Nythän ne EIT:n nimeämät ”kotimaiset” keinot Venäjällä alkavat olla jo loppusuoralla.

Mielenkiintoisen ennakkotapauksen omistusoikeudesta antaa tapaus Loizidou versus Turkki. Tässä päätöksessä EIT totesi, että kreikkalainen Titina Loizidou edelleen omisti Turkin miehittämässä Kyproksessa olevan kiinteistön.

Ennakkotapauksia löytyy tuhansia myös Saksojen jälleenyhdistyksen ajalta.

Voimme todeta, että ennakoimamme tilanne - Tämän jälkeen voinemme jäädä odottamaan seuraavaa yllätyksellistä käännettä tässä suomalaisen kiinteistönomistajan käynnistämässä oikeudenkäynnissä. – on toteutunut jo useamman kerran ja varmasti tulee jatkossakin toteutumaan.


Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiKarelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

ProJusticiaPro Karelia ry:n ja ILOG:n yhteishanke eurooppalaisten sotapakolaisten omaisuuskysymysten selvittämiseksi.




Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].