Tietoa kirjoittajasta


Arto Lahti

Arto Lahti
professori

Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professori Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Professori Lahti oli tammikuun 2006 vaaleissa sitoutumattomana, puolueiden ulkopuolisena presidenttiehdokkaana.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.02.2008 [20]
»  STRATEGIAN VARAAN LASKETAAN LIIAN PALJON JA UNOHDETAAN JÄRKI

08.03.2007 [02]
»  SUOMEN EDUN AJAMINEN ON KANSANEDUSTAJAN TYÖSSÄ VELVOITTAVAA

19.05.2006 [02]
»  EIKÖ NL:N TIEDEKOKEILU OLLUT RIITTÄVÄ?

09.01.2006 [02]
»  SUOMALAISET OMISTAVAT YHÄ KARJALAN MAAT

01.01.2006 [02]
»  HALONEN JA VANHANEN HYLJEKSIVÄT IHMISOIKEUKSIA

27.12.2005 [02]
»  KARJALAN KYSYMYS JA YLEN SENSUURI

22.12.2005 [02]
»  SUOMEN PRESIDENTIN ON PUHUTTAVA SUOMEN SUULLA

14.12.2005 [02]
»  INVESTOINTILAMA JA KARJALA

28.11.2005 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS JA KARELIANISMI

26.11.2005 [02]
»  SOTASYYLLISYYS PURETTAVA

21.10.2005 [02]
»  PERUSTUVATKO SUOMEN JA VENÄJÄN SUHTEET AITOON YSTÄVYYTEEN?

15.10.2005 [02]
»  SUOMEN LEGITIIMIT ALUEELLISET OIKEUDET

24.09.2005 [02]
»  NYKÄNEN SAI OIKEUTTA, ENTÄ RYTI JA NINA HONKANEN?

02.09.2005 [02]
»  JOHTAJUUS – ONKO SITÄ NYKYPÄIVÄN SULLE-MULLE -POLITIIKASSA

23.08.2005 [02]
»  KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

11.07.2005 [02]
»  PUOLUELAKI ON 1 %:N YLIVALTA

13.06.2005 [02]
»  MOLOTOV-RIBBENTROP -SOPIMUS

10.06.2005 [02]
»  KARJALA – SUOMEN TALOUDELLISEN KASVUN KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

22.02.2008
Arto Lahti

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[20] Muut

STRATEGIAN VARAAN LASKETAAN LIIAN PALJON JA UNOHDETAAN JÄRKI

++
Toimitus pyytää lukemaan alla olevan artikkelin analogiana Karjalan kysymykseen. Tämä artikkeli on julkaistu kauppalehdessä 21.02.08.
++

Hannes Mäntyranta ja Timo Rapakko käsittelevät Kauppalehdessä 13.02.2008 strategiaa ja yrityksen menestystä. Tein tästä teemasta väitöskirjan vuonna 1983 ja sen jälkeen noin 30 laajempaa kirjaa ja tutkimusta, pääosin kenttätutkimuksena Suomessa ja Euroopassa.

Saattaa olla niin, että meillä strategia on saanut aivan liian suuren roolin. Voisi kysyä: Miten yrityksissä tultiin toimeen, ”kun ei ollut strategiaa”? Tuntuu siltä, että kaikki asiat ovat strategisia.

Länsimaisen edistysuskon taustalla on paljolti 1600-luvun brittiläinen filosofi John Locke, joka korosti ennen muuta järjen merkitystä. Tuntuu siltä, että Suomessa järki ja strategia eivät enää aina kulje samaa rataa. Paperitehtaiden alasajo on varmaan Stora Enson strategiaa mutta järkeä siinä ei ole.

Minäkin olen katsonut jo aika pitkään tämän maan vaiheita ominkin silmin tutkimusten ohella. Kun meillä nykyinen vahva vientiteollisuus on luotu järjen käytöllä niin valtionvallan kuin yritysten ja kansalaisten tasolla, onko se nyt pakko tuhota, kun Stora Enson strategia sattuu olemaan sellainen?

Toimin vientiteollisuudessa 1970-luvun alun ja lopun Teknologiateollisuus ry:ssä (silloin MET). Stora Enson strategia viestii ajattelua, että Suomen viennillä ei ole väliä, kunhan saadaan tehdä suuria strategioita tuotannon siirrosta maapallon kolkasta toiseen. Tosiasia on kuitenkin se, että vientiteollinen rakenne on helppo tuhota, mutta sen rakentaminen uudelleen kestää vuosikymmeniä.

En ymmärrä hallituksen ajattelua. Valtionyhtiöt on asetettu tärkeysjärjestykseen. Stora Enso on tämän ajattelun mukaan yhtiö, jonka sallitaan siirtyvän Suomesta pois.

Väittäisin vastaan, että vientiteollisuus on aina korkean prioriteetin asia. Siitä pitää taistella kaikin keinoin. Monien maiden hallitukset ja taloustieteilijät ovat jo oivaltaneet, että jos avataan teollisen teknologian ja osaamisen siirtoon ”avoin putki” (hollow out), sitä kautta siirtyy paljon sellaista, joka tänään luokitellaan ”lowtechiksi” mutta hetken päästä havaitaan sen olevan ”hightechiä”.

Globaali talous on niin turbulenttia, että siinä on vaikea tietää enää, miten markkinat kehittyvät. Ei ole selvää, että tuotannon siirto nykyisessä laajuudessa uusiin teollisuusmaihin on kannattavaa, jos otetaan vähän pitempi tähtäys.

Teollisen toiminnan ympäristökustannukset kasvavat näissä maissa nopeasti ja talouskasvu tasoittaa palkka- ja materiaalikustannusten eroa. Jos meillä tuhotaan vientiteollisuuden rakenne, mihin Stora Enso ja muut sitten palaavat?

Suomessa luotiin vientiteollisuus sodan jälkeen pitkän tähtäyksen suunnittelulla (PTS) ja nyt sitä sitten tuhotaan strategisella johtamisella.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].