Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.03.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[03] Taloudelliset
[21] Poliittiset

ARVIOIKO FORTUM VENÄJÄN MAARISKIN VÄÄRIN?

- Ovatko ”MIR-Titanic” –kuvat käytössä Uralin sähköyhtiössä?
- Suomalaisyhtiöt haluavat ehdottomasti Venäjän markkinoille
- Miksi toiset eivät tarjoa enemmän TGC-10:stä?
- Venäjän maariskiä mahdotonta laskea
- Venäläiset eivät luota Venäjän turvallisuuteen
- Fortum voidaan työntää syrjään koska tahansa
- Venäläiset presidentistä alkaen klaaniinsa sidottuja
- Entä korruptio, vain onko se SITRA:n tapaan hävinnyt?
- Lasketaanko riski samoin kuin Sonera Saksassa?
- Markku Laukkanen valvomaan riskien ottamista
- Onko puoluepoliitikko paras business-strategian rakentaja?

Ovatko ”MIR-Titanic” –kuvat käytössä Uralin sähköyhtiössä?

Fortumin sivuilta voidaan lukea, että ”Fortum hankkii enemmistöosuuden venäläisestä alueellisesta tuotantoyhtiöstä TGC-10:stä (Territorial Generating Company 10)”. Alueella tarkoitetaan Uralin aluetta.

Kauppahinta nousee Fortumin mukaan enintään 2.7 mrd. euroon. Julkisuudessa on puhuttu myös 5 – 6 mrd. euron panostustarpeesta, ennen kuin vanhentuneet laitteistot on uusittu asianmukaiseen kuntoon.

Venäjällä eri tuotantoyhtiöitä nähnyt henkilö on jäänyt ihmettelemään kaupan kohteesta esitettyjä kuvia, sillä ko. kuvat eivät hänen mukaansa ole Uralin alueen energiayhtiöstä lainkaan, vaan kokonaan muualta Venäjältä (Murmanskista). Kuulostaa siltä, että uudet ”MIR-Titanic” –kuvat ovat käytössä. Näytetyt kuvat ovat hyvin vanhanaikaisesta laitoksesta, joten onko Uralin kohde vielä vanhempi laitos?

Suomalaisyhtiöt haluavat ehdottomasti Venäjän markkinoille

Venäjän markkinoille tunkeutumisesta puhuvat mm. Stora Enso Oyj, Ruukki Group Oyj ja SRV-Yhtiöt. Varsinkin Ruukki Group tuntuu olevan kovasti nyreissään, kun heidän suunnittelemansa suuri hanke kariutui. Yhtiötä saattoi kohdata odottamaton onnenpotku.

Ulkopuolisen ei ole mahdollista arvioida yksittäisten hankkeiden järkevyyttä. Voi kuulostaa hienolta, että Fortum on voittanut huutokauppakilpailun uralilaisesta sähköyhtiöstä. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että kaikista venäläisiä energia-yhtiöitä havittelevista ostaja-ehdokkaista Fortum on ollut valmis maksamaan korkeimman hinnan. Hinta on jopa täysin yllättänyt venäläiset myyjät, mikä normaalisti on hälyttävä merkki.

Miksi toiset eivät tarjoa enemmän TGC-10:stä?

Miksi toiset eivät ole olleet halukkaita tarjoamaan ”markkinahintaa” ylittävää hintaa laitoksesta? Onko se toivottoman vanhanaikainen (Fortumin mukaan se toimii venäläisittäin tehokkaasti) ja pelätäänkö huikeita korvausinvestointitarpeita? Yleisesti ottaen venäläinen teollinen infrastruktuuri on surkeassa kunnossa.

Tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi Venäjän valtavan business-potentiaalin ja energiasektorin merkityksen. Olisiko todellinen syy huikeiden hintojen maksuhaluttomuuteen kokonaan muualla eli maariskissä, jonka ostajaehdokkaat ovat arvioineet eri lailla?

Venäjän maariskiä mahdotonta laskea

Venäjän maariskiä voi tuskin matemaattisesti laskea. Voidaan arvioida, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja sen pohjalta kehitellä erilaisia skenaarioita vaihtoehdoista. Silti tämä päivä ei tiedä, mitä Venäjällä huomenna tapahtuu.

Ehkä eniten herättää arvelua se, miksi venäläiset huippurikkaat tai eurooppalaiset suuryhtiöt eivät ole haistaneet TGC-10:n business-potentiaalia. Rahaa useilla venäläisillä tahoilla on vanhan sanonnan mukaan niin, että ranteita pakottaa. Venäläiset eivät kuitenkaan pääasiassa sijoita rahojaan Venäjälle, vaan poliittisesti ja taloudellisesti turvallisiin maihin.

Venäläiset eivät luota Venäjän turvallisuuteen

Venäläiset olivat erittäin kiinnostuneita ostamaan Nesteen Porvoon jalostamot. Mikä vika on jonkin verran voittoa tuottavassa venäläisessä sähköyhtiössä, joka ulkomaisista firmoista tuntuu sangen himoittavalta?

Venäläiset liikemiehet eivät luota Venäjän vakauteen. Mutta he eivät myöskään luota poliisiin, syyttäjälaitokseen, tuomiolaitokseen, verottajaan, turvallisuusviranomaisiin. Miten sellaisessa maassa voi viranomais- ja poliittisiin tahoihin uskoakaan, missä korruptio on kasvanut yhtä suureksi kuin kansantulo, missä Jukosin kokoinen yhtiö voidaan pilkkoa Kremlin valtiaiden määräysvaltaan ja merkittävältä osalta myös omaisuudeksi tai missä Shell tai BP eivät pärjää?

Fortum voidaan työntää syrjään koska tahansa

Onko kaupassa otettu huomioon se, että TGC-10:n uusi omistaja voidaan koska tahansa syrjäyttää ja vaikkapa tarvittaessa nostaa oikeusprosessi johtoa ja omistajaa vastaan. Ei ole olennaista miettiä, millä perusteella sellainen tapahtuu, koska keinot löytyvät aina, kun motivaatio on riittävä.

Venäjälle suuntautuvassa liiketoiminnassa on luotettu siihen, että takana on presidentin hallinnon tuki tai alueen kuvernöörin, joka on presidentin ystävä, vahva tuki. Tilanne voi huomenna olla toinen.

Ruukki Groupin tapauksessa toisen ystävä-sijoittajaehdokkaan tiellä oli suomalaisia suosiva alueen kuvernööri, joka sattuikin kuolemaan auto-onnettomuudessa. Mitenkä se niin onnettomasti tai onnellisesti sattuikin käymäänkään?

Venäläiset presidentistä alkaen klaaniinsa sidottuja

Vaikka presidentillä on Venäjällä paljon valtaa, hän on oman klaaninsa jäsen ja sidottu siihen vielä paljon tiukemmin kuin suomalainen kansanedustaja eduskuntaryhmäänsä.

Kilpailevat klaanit sotivat keskenään vallasta, mikä merkitsee kymmenien miljardien dollareiden saamista tai menettämistä vuosittain. Syntyvää kansallista tuloa jaetaan kiihtyvällä vauhdilla vallassa olijoiden kesken. Siinä jonkun suomalaisen yhtiön intressit eivät paina mitään.

Liikemies Oleg Shvartsmanin silovikijoukollakin saattaa olla käyttöä sopivana hetkenä TGC-10:n manipulaatiossa.

Entä korruptio, vain onko se SITRA:n tapaan hävinnyt?

Entä millä lailla Fortum hoitaa Venäjän business-kulttuuriin ehdottomasti kuuluvien korruptiorahojen maksamisen? Venäjällä mikään merkittävä liiketoimi ei etene, eikä pienikään, ellei korruptiota makseta.

SITRA:n rakentaessa uutta Venäjä-strategiaa huippuasiantuntijoiden ja kokeneiden liikemiesten (34 kpl) joukko yksissä tuumin vakuutti, etteivät he ole törmänneet korruptioon tai muihin ongelmiin. Miksi omille kansalaisille pitää puhua totuudenvastaisesti?

Väittävätkö suomalaiset todella vakavalla naamalla, että venäläiset tekevät suomalaisten kohdalla ainutlaatuisen poikkeuksen, eivätkä koskaan vaadi minkäänlaisia lahjuksia tai ettei ketään tarvitse muullakaan tavalla korruptoida. Kuulostaa enemmänkin lastentarhan sadulta kuin todelliselta tilanteelta.

Lasketaanko riski samoin kuin Sonera Saksassa?

Fortum on valtionyhtiö, joten kansalaisten rahat ovat siinä kiinni. Useita kansalaisia kiinnostaa tietää, millä perusteella yhtiö ottaa tämän valtavan riskin.

Sonera kävi hakemassa miljardien tappiot Saksassa sinisilmäisyytensä vuoksi. Ero Venäjään on se, että Saksassa on toimivat lait ja järjestäytynyt yhteiskunta. Silti siellä voidaan menettää miljardeja. Venäjän kaltaisessa suvereenissa jakotaloudessa menettäminen on paremminkin sääntö kuin poikkeus.

Markku Laukkanen valvomaan riskien ottamista

Fortum Oyj kertoo sivuillaan 07.03.2008, että ”Suomen valtio on ilmoittanut tulevansa ehdottamaan Fortum Oyj:n 1.4.2008 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa seuraavia henkilöitä valittavaksi yhtiön hallintoneuvostoon tulevaksi toimikaudeksi: Markku Laukkanen, kansanedustaja, puheenjohtajaksi ...”.

Laukkanen on edelleen ilmaissut tahtonsa jatkaa Karjalan Liiton puheenjohtajana. Eduskunnan Internet-sivujen mukaan hän on kuuden merkittävän valiokunnan tai valtuuskunnan jäsen sekä Neste Oil Oyj:n hallintoneuvoston jäsen.

Onko puoluepoliitikko paras business-strategian rakentaja?

Liittykö uusi puheenjohtajavalinta jotenkin tähän suuren riskin ottamiseen? Sinänsä voidaan perustellusti kysyä, mikä on koko hallintoneuvoston rooli ja ovatko ammattimaiset puoluepoliitikot todella parhaita henkilöitä arvioimaan miljardien investointiriskejä ja mittavan liiketoiminnan johtamista.

Kokemus on jo vuosien varrella opettanut hyvin selvästi, ettei istuva puoluepoliitikko sovi millään lailla suuren kansalaisjärjestön puheenjohtajaksi, koska valintatilanteessa puoluepoliitikko on aina oman puolueryhmänsä vanki, vaikka kansalaisjärjestön tavoitteet ja tahto siitä eroaisivat.

Käykö Fortumin kohdalla samoin? Eikö Laukkasen Yle-toimintakaan opettanut mitään? Onko puoluepoliitikko paras mahdollinen suuren valtioyhtiön strategian rakentaja ja riskien valvoja?

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehtiKarelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi KauppaKarelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia UutisetPro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ArkistoPro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

ProJusticiaPro Karelia ry:n ja ILOG:n yhteishanke eurooppalaisten sotapakolaisten omaisuuskysymysten selvittämiseksi.



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].