[02] Karjalan palautus
[09] Viro ja muut maat
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

JAPANI JÄRKKYMÄTÖN KURIILIEN PALAUTUKSESTA

- "Kuriilit täysivaltaista Japanin aluetta"
- Mihin sulivat Putinin ja Medvedevin lupaukset?
- Kyse on myös Venäjän ja Japanin rauhansopimuksesta
- Vertailu Japanin ja Suomen hallintojen välillä hävettää
- Suomella erinomainen tilaisuus nostaa suhteet uudelle tasolle
- Japani ymmärtää luottamuksen, Suomi ei halua ymmärtää
- Kiinalaiset haluavat Mantsurian 1 milj. km2 takaisin
- CIA:n Factbook tuntee Karjalan Suomen hallintoa paremmin
- Ensin Kuriilit, sitten Karjala

Kuriilit täysivaltaista Japanin aluetta

Japani katsoo, että sillä on täysi oikeutus Kuriilien neljään saareen (osa saariryhmiä). Tokion hallitus ilmoittaa, että kaikki neljä saarta ovat täysivaltaista Japanin aluetta, kertoo Newsru.com 13.04.2008.

Japanin ulkoministeriön lehdistösihteeri Kazuo Kodama sanoi Moskovassa lehdistötilaisuudessa sunnuntaina, että “Japani ehdottomasti noudattaa sitä periaatetta, että saaret ovat Japanin luovuttamaton osa”. Hänen mukaansa neuvottelut aluekysymyksestä eivät ole edenneet vuoden 2003 Irkutskin deklaraation allekirjoittamisen jälkeen.

Irkutskin deklaraatio vahvisti vuoden 1956 Neuvostoliitto-Japani -deklaraation juridista voimaa, jossa Neuvostoliitto tarjosi Japanille Shikotan ja Habomain rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Japani ei tätä ehdotusta ole hyväksynyt.

Kodama esitti japanilaisten kiirehtimisen tässä asiassa, jonka mukaan “Me toivomme, että saamme venäläisen osapuolen istumaan pöydän ääreen ja alkamaan tähän kysymykseen liittyvät keskustelut”.

Mihin sulivat Putinin ja Medvedevin lupaukset?

Japanilaisen diplomaatin suorasanainen viesti kertoo, etteivät sen paremmin presidentti Vladimir Putinin kuin tulevan presidentin Dmitri Medvedevin lupaukset Kuriilien kysymyksen pikaisesta ratkaisemisesta ole liikahtaneet eteenpäin.

Vasta 07.02.2008 Radio Eho Moskvy uutisoi Putinin sanoneen, että hän haluaa allekirjoittaa rauhansopimuksen vielä omana presidenttiaikanaan eli ennen 08.05.2008.

Suurin ongelma saarten palautuksessa eli japanilaisittain Pohjoisten alueitten kysymyksessä tai Etelä-Kuriilien palautuksessa on ollut se, että Neuvostoliitto jo Nikita Hrutsevin aikana oli valmis palauttamaan kaksi saarta eli Habomain saariryhmän ja Shikotan saaren Japanille. Tämä ei kuitenkaan tyydytä Japania.

Kyse on myös Venäjän ja Japanin rauhansopimuksesta

Japani ja Venäjä ovat kumpikin luvanneet omaksua aktiivisen otteen Kuriilien kysymyksen ratkaisemiseksi. Kyseessä ei ole vain neljä saarta (tai saariryhmää), vaan myös rauhansopimus maitten välillä ja merkittävät liiketaloudelliset kysymykset. Myöskään sopimuksen poliittisen vaikutuksen merkitystä ei pidä unohtaa.

Tuore aktiviteetti on Japanin pääministeri Jasuo Fukudan ottama yhteys Venäjän tulevaan presidenttiin, Dmitri Medvedeviin. Johtajat ovat Newsru.com’n uutisoinnin mukaan tiistaina 11.03.2008 julistaneet aikovansa tuoda yhteistyön uudelle tasolle. Mikä tämä taso maan ylimpien päättäjien jälkeen voisi olla, jäi epäselväksi.

Nyt näyttää siltä, että Kuriilien esille tuominen on ollut venäläisten puolelta enemmänkin vaalipropagandaa ja kaunista puhetta kuin todellista tavoitetta ratkaista ongelma nopeasti. Maitten välillä ei ole ollut yli 60 vuoteen rauhansopimusta, mikä selvästi hankaloittaa tilannetta.

Vertailu Japanin ja Suomen hallintojen välillä hävettää

Kun verrataan Japanin hallituksen ja Suomen hallituksen kannanottoja aluekysymyksissä, jodutaan toteamaan, että suomalaiset ovat jääneet kauas horisonttiin metsän siimekseen pelkäämään jotain.

Viime sotien seurauksena Neuvostoliitto pakkoluovutti Suomelta Karjalan, Petsamon, osan Sallasta ja Kuusamosta ja eräitä Suomenlahden ulappasaaria. Yhteensä nämä alueet ovat 45 000 km2 eli yli 12 % maan nykyisestä pinta-alasta.

Nyt vallitseva olotila on pysyvänä täysin kestämätön. Sotaan syytön osapuoli leimattiin syylliseksi, pakotettiin maksamaan järjettömän suuret sotakorvaukset ja sodan taloudelliset rasitukset, luovuttamaan suuren osan parhaasta ja hyvin teollistuneesta maa-alueestaan ja vielä sodan jälkeenkin hyvittelemään hyökkääjävaltiota.

Olosuhteiden rauhoituttua ja hyökkääjävaltion luhistuttuakaan Suomen poliittinen johto ei ole rohjennut ottaa asiaa esille, vaan edelleen kyyristelee jossain kaukana metsän siimeksessä kuvitellen sillä tavoin saavansa asiat kuntoon. Sellainen luulo on harvinaisen väärä ja turmiollinen sekä Suomelle että Venäjälle.

Suomella erinomainen tilaisuus nostaa suhteet uudelle tasolle

Asiat eivät selviä niitä pimentoon laittamalla, vaan avoimesti keskustelemalla. Suomi on uhrivaltio, jonka tehtävänä on tuoda asia esille, eihän rikkonut osapuoli yleensäkään lähde asioita korjaamaan oma-aloitteisesti.

Suomella on merkittävät valtit ja mahdollisuus ottaa aloite näissä asioissa. Olemalla aloitteellinen Suomi voi tarjota Venäjälle luottamusta kasvattavan win-win –pohjaisen ehdotuksen, josta molemmat osapuolet voittavat.

On utopistinen harha kuvitella, että suomalaisten kokemat suuret oikeusloukkaukset noin vain haihtuisivat ilmaan. Ne tulevat hiertämään molempien maiden päättäjien mielissä niin kauan, kunnes ne sopuisasti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen ratkaistaan.

Japani ymmärtää luottamuksen, Suomi ei halua ymmärtää

Japani on tämän ymmärtänyt. Se on myöskin ymmärtänyt, ettei kahden maan välejä kyetä koskaan rakentamaan aidon luottamuksellisiksi, ennen kuin vanhat asiat on selvitetty. Venäjällä on paljon selvitettävää Neuvostoliiton historiasta. Sitä historiaa voi lukea esim. Euroopan Neuvoston resoluutiosta 25.01.2006, jossa tuomittiin totalitarististen kommunistihallintojen rikokset.

Japani kuului viime sotien hyökkääjävaltioihin. Tosin käsite voi jossain määrin olla puutteellinen, sillä siinä ei käsitellä lainkaan sitä, millaiseen pakkotilanteeseen Japani ajettiin. Riippumatta tästä kysymyksestä, Neuvostoliitto hyökkäsi aivan sodan viime hetkillä Japaniin ja otti maita haltuunsa. Sillä ei ole mitään oikeutta näihin maihin.

Kiinalaiset haluavat Mantsurian 1 milj. km2 takaisin

Neuvostoliitolla tai Venäjällä ei myöskään ole oikeutta esim. Mantsurian yli miljoonan neliökilometrin alueisiin, joita se nyt pitää hallussaan. Kiinalaisissa koulukirjoissa jo kerrotaan, että Mantsurian alue on kiinalaista aluetta, joka nyt on Venäjän hallinnassa, mutta että Kiina tulee saamaan sen takaisin.

Suomen valtionhallinnon hokema teesi, ettei meillä ole mitään aluevaatimuksia Venäjältä, on täysin vilpillinen ja virheellinen. Suomella on 45 000 km2 aluevaatimus, vaatimus saada oma, väkivaltaisesti viety alueensa takaisin. Takaisinsaanti on Suomen suvereeni ja luovuttamaton oikeus, jota väärillä vakuutuksilla ei voi muuttaa toiseksi.

CIA:n Factbook tuntee Karjalan Suomen hallintoa paremmin

CIA:n Factbook kertoo, että Suomella ja Venäjällä on kansallinen ja kansainvälinen kiistakysymys Karjalasta. Kannattaa myös muistaa, että jo presidentti Franklin D. Roosevelt, vaikkakin toimi Suomen vastaisesti mm. Lend-lease –asiassa, on vahvistanut, ettei Yhdysvallat ole koskaan hyväksynyt Molotov-Ribbentrop –sopimuksen mukaisesti syntyneitä rajoja. Tämän saman on Senaatti useamman kerran vahvistanut resoluutioissaan.

Suomen hallinnon tulee ottaa Japanista oppia ja kärsivällisesti esittää Venäjän hallinnolle Suomelta pakkoluovutettujen alueitten palauttamista. Nyt siihen voi tulla uusi momentum, kun presidentti Venäjällä vaihtuu. On myöskin aika, että Suomi asiallisesti ryhtyy selvittämään, merkitsevätkö uuden presidentin puheet laillisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta mitään, vai ovatko ne vain ilmaan heitettyjä vaali-ajatuksia.

Ensin Kuriilit, sitten Karjala

Kuriilien palautus on Suomen rajantakaisten alueitten palauttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. Venäjä on jo harjoitellut alueitten palautusta. 1990-luvun massiivisten aluepalautusten jälkeen se on luovuttanuttakaisin Kiinalle 337 km2 vuonna 1860 Kiinalta pakkoluovuttamiaan alueita Habarovskin läheltä.

Nyt Kuriilit, sen jälkeen Karjala ja muut Suomelta pakkoluovutetut alueet.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

Pro Karelia ry:n ja ILOG:n yhteishanke eurooppalaisten sotapakolaisten omaisuuskysymysten selvittämiseksi.