[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[10] Venäjä

EIT MÄÄRÄSI TURKIN MAKSAMAAN SUUREN VAHINGONKORVAUKSEN KYPROKSEN KREIKKALAISELLE PAKOLAISELLE

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tällä viikolla määrännyt Turkin maksamaan 835 000 euroa kreikankyprokselaiselle pakolaiselle John Demades’lle. Tuomioistuin teki erittäin selväksi, että vahingonkorvaus käsittää ainoastaan sen, ettei pakolainen kykene käyttämään omaisuuttaan tai hyödyntämään sitä.

Asiasta uutisoi The Cuprus Weekly April 25 – May 2, 2008. Koko artikkeli on luettavissa englanninkielisenä Pro Karelian nettisivuilta (ed. linkki).

Erittäin merkittävää päätöksessä on se, että EIT selväkielisesti toteaa, että pakolaiset edelleen omistavat omaisuutensa, vaikka vallanpitäjä alueella on muuttunut.

Vahingonkorvaussummaan ei millään lailla liity omistuksen siirtyminen.
EIT:n päätös merkitsee sitä, että ellei Turkki palauta omaisuutta oikealla omistajalle, EIT tulee määräämään uusia vahingonkorvauksia maksettavaksi.

Päätös on pakkoluovutettujen alueitten, Karjalan, Sallan, Petsamon, Kuusamon ja Suomenlahden eräiden ulappasaarien suomalaisten oikeudenomistajien kannalta erittäin merkittävä. Se vahvistaa kaksi asiaa: korvauksen vahingosta ja omistusoikeuden pysyvyyden.

Päätös merkitsee, että suomalaisilla on mahdollisuus hakea Venäjältä vahingonkorvausta siitä, etteivät he voi hyödyntää omaisuuttaan pakkoluovutetulla alueella. Alueet ovat olleet yli 60 vuotta Neuvostoliiton ja Venäjän hallinnassa.

Herää myös kysymys siitä, mikä on Suomen valtion ja esim. suomalaisten metsäyhtiöiden osuus tällaisen rikoksen suosimisessa. Omaisuuden väärinkäyttö on tapahtunut näiden tahojen tieten ja jopa hyväksymisellä. Kuitenkaan esim. Suomen valtio ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin oikeudellisen tilanteen korjaamiseksi.

Suomalaisilta alueilta on vastoin omistajien tahtoa kaadettu pelkästään puita kymmenillä miljardeilla euroilla. Samalla on hyödynnetty voimalaitoksia, peltoja, maanteitä ja kaikkea muuta kiinteää omaisuutta. Lasku näistä voi kohota sangen korkeaksi.

Päätöksen ydin on pakolaisten omistusoikeuksien pysyvyydessä. Suomen osalta omistuksen pysyvyys on selviö. Sen vahvistaa Korkeimman oikeuden tapaus vuodelta 1918, Tarton rauhansopimuksen 1920 teksti, Pariisin rauhansopimuksen 1947 artikla sekä YK:n ihmisoikeusjulistuksen 17. artikla ja Euroopan ihmisoikeusopimuksen 1. lisäpöytäkirja.

Suomalaisten omistusasiaa on eri oikeusistuimissa ajanut asianajaja Kari Silvennoinen, joka tällä EIT:n päätöksellä saa merkittävästi tukea esittämilleen vaatimuksille.

Lisätietoa asiasta on noin 12.05.08 ilmestyvässä Karelia Klubi –lehdessä.

Lisätiedot: Veikko Saksi