Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

15.03.2016 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS JATKUU

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

03.06.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[21] Poliittiset

VALIKOIVAN MORALISMIN AIKA

- Mitä mitättömämpi lööppijuttu, sitä varmemmin esille
- Rusi oli ensimmäisiä valikoivan moralismin kohteita
- Kanerva-kohu ylitti terveen järjen mitat
- Heinäluoma paljasti valikoivan moralisoinnin lähteen
- Onko iso vai pieni rahakasa parempi?
- Tottakai poliitikkoja yritetään lobata
- Sirkuksessa unohdetaan todella isot asiat
- Viihde tuuditaaa tylsyyteen
- Media voi syyttää itseään, samoin poliitikot
- Kuka keskustelee asiasta eli vaalirahoitusjärjestelmästä?
- Viihde on huono kansantalouden edistäjä
- Globaalit selviytymiskeinot vai lööpin rajatuotto?
- Valtaa vastakkainasettelun ja lööppijournalismin avulla
- Politiikassa on vakavasti työhönsä suhtautuvia ihmisiä
- Politiikkojen Karjala-toimimattomuudessa on lööpin aihetta
- Koska nähdään kirkuvat Karjalan palautus –lööpit?


Mitä mitättömämpi lööppijuttu, sitä varmemmin esille

Suomessa eletään nyt erikoislaatuista uuden moralismin aikaa. Erityisesti media ottaa esille sensaatiomaisiksi arvioimiaan asioita. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että varsinaisesti nämä sensaatiot ovat yleensä kokonaisuuteen nähden hyvin vähämerkityksellisiä. Erikoista on se, etteivät sensaatioina esitetyt asiat ole läheskään aina edes rikoksia.

Uudelle moralismille on luoteenomaista valikoivuus. Mitä suurempi asia ja ongelma, sitä varmemmin siitä ei tule sensaatiomaista moraalista keskusteluaihetta. Suuret asiat ohitetaan hyvin nopeasti pienellä käsittelyllä tai vaikenemisella. Suuren asian perusteellinen käsittelyhän edellyttäisi syvää paneutumista asiaan. Pikku jutuissa ei substanssin hallitseminen ole ongelmallista. Substanssia lööppijournalismissa on yleensä todella vähän.

Rusi oli ensimmäisiä valikoivan moralismin kohteita

Moralismi näkyy valtavina lööppeinä ja sivujen ellei kymmenien sivujen juttuina mediassa. Esimakua tästä saatiin, kun medialle vuodatettiin tohtori Alpo Rusi Stasi-vakoojana. Siitä alkoi täysin järjetön mylläkkä, jolla ei ollut mitään totuuspohjaa, mikä puolestaan ei millään tavoin häirinnyt asiasta moralisointia. Olihan päätetty, että nyt on saatu kiinni isänmaanpetturi ja vakooja.

Rusin tapauksessa kokonaan unohdettiin, että raskaiden syytösten perustaksi pitäisi olla konkreettista näyttöä. Suuri joukko tunnettuja poliitikkoja oli itse ylpeillen kertonut toimineensa Venäjän KGB:n tiedottajina. Miksi heitä ei syytetty tai pidätetty? Stasin merkitys sinänsä oli Suomessa vähäinen verrattuna KGB:n toimintaan. Myöhempi huolellisempi tutkimustyö toi esille, ettei Rusilla ollut tekemistä Stasi-vakoilun kanssa.

Kanerva-kohu ylitti terveen järjen mitat

Rusin tapaustakin huikeampi uusmoralisoinnin vyöry oli ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviestijupakka, olihan moralisoinninkin kehitys vuosien varrella mennyt eteenpän. Tyhmyydestä tehtiin valtiopetokseen verrattavissa oleva rikos ilman rikosnimikettä. Erityisesti iltapäivälehtien tiedottamisessa ei ollut mitään järkeä tai suhteellisuudentajua. Pelkästään yhtenä päivänä kahden aikuisen ihmisen välisestä tekstiviestityksestä kirjoitettiin kahdessa lehdessä yli 40 sivua.

Uusin moralismin huipentuma on kehitelty vaalirahoituksesta. Toki siinä on puutteita ja edustajat ovat olleet osittain hitaita kertomaan kaikista rahoituslähteistään. Ei kuitenkaan yleensä väitetä, että asiaan liittyisi rikoksia – tai edes seksiä. Mistä sitten johtuu asian saama valtaisa mylläkkä, että sillä yritetään hallitusta kammeta vallasta ja saada aikaan uudet eduskuntavaalit?

Heinäluoma paljasti valikoivan moralisoinnin lähteen

Sekä Kanerva- että vaalikohun peruslähteen paljastaa selkeimmin puheenjohtaja Eero Heinäluoman puheenvuoro Kalevassa, jota esim. Ilta-Sanomat on 02.06.2008 ryydittänyt erittäin tuimalla ja tiukkailmeisellä kuvalla. Heinäluoma sanoo: “Näyttää siltä, että operaatiolla oli tarkoitus vaikuttaa porvarihallituksen syntyyn. Sellaista kuisketta on pidemmän aikaa kuulunut”.

Mahtoiko se puoluejohtajalle todella olla suurikin yllätys? Useimmat politiikan ulkopuolisetkin ihmiset tietävät, että vaaleissa jokaisen puolueen tarkoitus on voittaa ja päästä muodostamaan hallitusta. Ja useimmat tietävät, että tuetaan sellaisia ehdokkaita, jotka ajavat itselle tärkeitä asioita. Mitä järkeä koko vaalirahoitustuessa muutoin olisi? Rahoittaisinko asioitteni vastustajaa pelkästä rahan antamisen ilosta?

Onko iso vai pieni rahakasa parempi?

“Heinäluoma pitää epäterveenä, että vaaleissa suuri määrä rahaa kootaan yhteen paikkaan ja jaetaan se sieltä valikoidusti tietyille ehdokkaille”. Onko tämäkin lause todella tarkoitettu vakavasti otettavaksi ja nyökyttelevätkö kansalaiset, että noin se asia on? Arvan mukaanko rahat pitäisi jakaa? Mahdetaankohan sitä ammattiyhdistysten keräämää suurta panosta jakaa arvalla oikealle ja vasemmalle? Ehkä moralisoinnissakin kannattaisi harkita, mitä sanoo.

Tottakai poliitikkoja yritetään lobata

Ei kansanedustajan tai ministerin pakeille mennä keskustelemaan vain sinistä silmistä ja alkukesän kauneudesta. On asioita, joita kansalaiset pitävät tärkeinä ja haluavat niitä edistää. Juuri sen vuoksi tietynlaisesti ajattelevia ihmisiä halutaan saada eduskuntaan, että he myös ajaisivat vaaleissa ilmoittamiaan asioita.

On sen vuoksi koomista, että puolueet syyttelevät toisiaan vaalirahojen vastaanottamisesta joltakin taholta ja toiset yhtä totisina yrittävät kumota täysin päivänselviä asioita. Kannattaisi muistaa, että rehellisyys ja asiallinen suora puhe tuo aina pitkällä tähtäyksellä parhaan tuloksen. Jopa kansalaiset saattaisivat ymmärtää viestin.

Poliittinen vasemmisto syyttää oikeistoa jonkun yhdistyksen antamista tukirahoista unohtaen kokonaan, että koko ay-liike on pyritty valjastamaan heidän tavoitteittensa tukemiseen. Useampi puolue tuntuu kokonaan unohtaneen, että rahaa tuli aikanaan “tukiaisina” niin Neuvostoliitosta kuin Yhdysvalloistakin. Ja taisipa tulla ihan samalle puolueelle molemmista lähteistä.

Sirkuksessa unohdetaan todella isot asiat

Epämiellyttävintä tässä valikoivan moraalin ilmapiirissä ja sirkuksessa on se, että tällä tavoin politiikasta tehdään täyttä viihdettä ja entistä epäilyttävämpää touhuilua. Kun keskitytään olemattomiin asioihin, voidaan tämän viihteen varjolla jättää kokonaan käsittelemättä koko kansakuntaa koskevat satojen tuhansien ihmisten ihmissoikeusrikokset tai suuret, kymmenien ehkä satojen miljardien eurojen taloudelliset asiat.

Ei puhuta siitä, paljonko Fortum aikoo tuhlata veronmaksajilta ylihinnoitteluna vietyjä rahoja Venäjän Siperiassa olevaan sähkövoimalaitokseen. Ei puhuta koko kansaa koskevasta sotasyyllisyydestä. Sen mukaan me kaikki olemme syyllisiä viime sotiin.

Ei puhuta mitään Karjalan palautuksesta eli 45 000 km2 eli lähes koko Viron kokoisen maa-alueen palauttamisesta oikeille omistajilleen. Ei puhuta laajemmin pankkikriisin tahallisista uhreista. Unohdetaan Nord Streamin turvallisuus- ja taloudelliset vaikutukset. Unohdetaan vanhusten heitteille jättö ja lasten ahdistus.

Viihde tuuditaaa tylsyyteen

Viihteen tarkoitushan ei ole tuoda todellisia epäkohtia esille, vaan turruttaa ihmiset kuvittelemaan, ettei mitään isoja ongelmia olekaan. Viime ajoille on ollut luonteenomaista, että koko kansakunnan pitäisi elää lööpistä toiseen, suuresta kriisistä toiseen. Itse asialta puuttuu substanssi, mutta ei se haittaa, jos media tienaa sillä riittävän hyvin. Lööppijournalistit pitäisi laittaa vastuuseen moraalittomista teoistaan.

Kenties pitäisi sanoa niin, ettei tyhmä ole se, joka myy, vaan se, joka ostaa sisällyksetöntä viihdettä. Jos lööppi-lehtiä ostettaisiin vain niiden tuottaman substanssitiedon pohjalta, olisi menekki matala. Kaikkea vastuuta ei kuitenkaan voi sysätä kansalle, joka haluaa tietää asioista, jokaisen median on tunnettava moraalinen vastuunsa.

Media voi syyttää itseään, samoin poliitikot

Jos media hoitaisi vastuuntuntoisesti omaa perustehtäväänsä, se herättelisi poliitikoita ottamaan nyt kanonisoidut asiat esille. Missä on vastuu, missä on kyky vaikuttaa näissä asioissa? Kyvyssä ei varmastikaan ole puutetta, sen sijaan tahdossa on. Olisihan se sääli, jos lööpit tulisivat asiallisiksi ja ihmiset eivät kenties silkasta uteliaisuudesta ostaisi niin paljon viihteellistä lukemista.

Vastaavasti poliitikoilta voidaan odottaa vastuun kantamista, juuri siihen tehtäväänhän heidät valitaan. Sen vuoksi vaalirahasotkut ja mitä kaikkea muuta sitten keksitäänkin, pitää selvittää. Mutta asiallisesti ja ammatti-ihmisten toimesta – jos riippumattomia asiantuntijoita enää Suomessa löytyy. Asiat tulee suhteuttaa niiden todelliseen merkitykseen.

Lööppien kirkuvuus eikä myyvyys saa ratkaista sitä, tuleeko asiasta välikysymys vai peräti uudet vaalit. Asioilla pitää olla teeskennellyn uusmoraalin lisäksi todellista substanssipohjaa.

Kuka keskustelee asiasta eli vaalirahoitusjärjestelmästä?

Koska tavoitteemme on tehdä rakentavia ehdotuksia, eikä vain kritisoida, olemme ehdottaneet uuden vaalirahoitusjärjestelmän rakentamista. Kukaan ei ole julkisuudessa kyennyt tuomaan sitä edullisempaa ja monipuolisempaa järjestelmää esille. Artikkeli.

Julkisuudessa ei ole keskusteltu juurikaan siitä, mikä olisi paras muoto uudelle vaalirahoitusjärjestelmälle. Sellaisesta puuttuu viihteellisyys ja näkyvät lööpit. Ei asiallisia ehdotuksia päästetä esille. Ehkä sitten, kun päätös on jo tehty, aletaan tuoda esille muitakin vaihtoehtoja.

Viihde on huono kansantalouden edistäjä

Moni henkilö kritisoi tätä kirjoitusta sanoen, että viihde on tärkeä teollisuusmuoto ja antaa paljon työtä ja pitäähän ihmisen heittäytyä välillä vapaalle. Vapaa-ajan viihde on kokonaan toinen asia. Jos joku halua käyttää tietoisesti siihen rahansa, se on luonnollisesti hänen oma asiansa.

Nykyinen lööppiviihde on täysin verrattavissa Moskovan ökyrikkaiden taloihin. Molemmat aiheuttavat kansantaloudessa yhden piikin ja sen jälkeen ovat pääasiassa kulua. Viihteen tuotto on näennäistä, koska siitä puuttuu teollinen jalostusarvo. Saadaan ihmiset kuluttamaan sellaista, millä ei ole mitään sisältöä tai tarvetta. Menetetään työaikaa. Sitä menettävät niin lukijat kuin kohteeksi joutuneet ihmisetkin.

Globaalit selviytymiskeinot vai lööpin rajatuotto?

Media kritisoi tätä juttua sillä perusteella, että median tehtävänä on tuoda epäkohtia esille ja syy lööppeihin on poliitikkojen. Kannattaisi kuitenkin katsoa ensin peiliin ja miettiä, mitkä ovat omat motiivit ja millainen on suhteellisuudentaju. Huutaako toimittaja kotonaankin oven auki unohtamisesta päiväkausia?

Kansantalouden tilasta vastuullisesti ajavan median ja poliittisen johdon kannattaisi olennaisesti enemmän keskittyä miettimään sitä, mihin resurssit kannattaisi globaalissa kilpailussa suunnata, että pärjäisimme edelleenkin. Jos toimittajavoimat käytetään poliitikkojen jahtaamiseen triviaaleissa asioissa ja poliitikkojen aika menee entistä enemmän tyhjänpäiväisten asioitten selittelyyn, hukataan vastuuttomasti yhteiskunnan niukkoja resursseja.

Valtaa vastakkainasettelun ja lööppijournalismin avulla

Yksi poliitikko vannoo, että vastakkainasettelun aika on ohitse. Toinen vannoo, että se ei ole ohitse. Ei se olekaan. Saadakseen valtaa ollaan valmiita tekemään mitä hurjimpia vastakkainasetteluja ja koplauksia. Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana. Terve järki ja tasapuolinen asioitten tarkastelu ei ainakaan ole kriteerinä.

Lööppijournalismissa ja valikoivan moraalin käytössä joku poliittinen puolue voittaa ja toinen häviää, ja kohta päinvastoin. Lopulta kaikki poliitikot häviävät. Koko politiikka mielletään sirkukseksi ja esille pääseminen ehdottoman tärkeäksi. Aika menee sirkushuveihin, kun pitäisi ratkoa tärkeitä asioita maan kannalta.

Politiikassa on vakavasti työhönsä suhtautuvia ihmisiä

Tällainen tilanne on huono. Politiikassa on mukana lukuisia ihmisiä, jotka hyvin tosissaan paneutuvat edustajantyöhönsä ja yrittävät siinä parhaansa. Heitä ei välttämättä havaita tai kiitetä. Koska he eivät aiheuta suuria otsikoita, he eivät ole vallankäyttäjiä, joten antaa heidän yrittää puurtaa, kunhan eivät häiritse.

Tällä systeemillä estetään suurten, mutta ehdottoman välttämättömien, rakennemuutosten tekeminen maassamme. Kuka pystyy näyttämään, että staattinen tila antaa meille kilpailukykyä, kun kustannuksemme nousevat, uudistukset jäävät tekemättä, suuret asiat täydellisesti käsittelemättä? Me olemme oman valikoivan tahtotilamme perusteella tulevia häviäjiä.

Me voisimme olla todellisia voittajia, jos malttaisimme jättää kuppikuntaisuuden, poliittisten pisteiden keräämisen, järjettömien lööppien ja sensaatiojuttujen tuottamisen paljon vähemmälle ja keskittyisimme asioitten hoitamiseen. Se voi olla ikävää, eikä lainkaan niin viihteellistä. Mutta yhteiskuntamme ei selviä tulevasta kilpailusta viihteen voimin.

Koska nähdään kirkuvat Karjalan palautus –lööpit?

Mikä olisi sellainen asiakokonaisuus, jolla olisi huomattava kansantaloudellinen arvo ja joka aiheuttaisi pysyvästi lisääntyvää jalostusarvoa?

Suurin mahdollinen projekti on Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja Suomenlahden eräiden ulappasaarien palautus ja jälleenrakentaminen. Kun nämä toteutetaan win-win –pohjalta aidon luottamuksen ilmapiirissä, muodostuu palautuksesta sellainen katalyytti Suomen talouteen, ettei sellaista ole ollut koskaan aikaisemmin käytettävissä.

Politiikkojen Karjala-toimimattomuudessa on lööpin aihetta

Karjalan palautuskysymyksessä on lukuisia suurten lööppienkin aineksia. Ja sen avulla voi istuvia poliitikkoja moralisoida oikein sydämensä kyllyydestä, aihetta on erittäin paljon. Tosin voi kysyä, mitä se hyödyttää. Eikö olisi parempi käyttää nekin resurssit rakentamiseen?

Tuhansien mediasivujen ja tuntien uhraaminen Karjalan palautuskysymykselle on maamme henkisen ja taloudellisen kasvun kannalta moninverroin tärkeämpää kuin valikoivan moraalin närkästyneiden ilmausten esille tuominen pienissä asioissa.

Lisätiedot:

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  
Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].