Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

15.03.2016 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS JATKUU

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.06.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[10] Venäjä

KARJALAN PALAUTUS EI OLE VENÄJÄLLE UHKA VAAN MAHDOLLISUUS

- Karjalan kysymys, yli 60 vuotta tilapäisratkaisun aikaa
- Venäläinen ja suomalainen ajattelutapa eroavat
- Utkin on epätietoinen poliitikkojen rauhantahdosta
- Utkin katsoo palautuspuheet turvallisuusuhaksi
- Halosen esitys tuki Karjalan palautus –kirjaa
- Karjala on pysyvä piikki maitten välillä
- Utkinilta unohtuivat rauhanomaisuus, luottamus ja win-win
- Venäjä ei saavuta luottamusta vaientamalla ja pakolla
- Suomalaisten russofobia perustuu kokemuksiin
- Ulkomaiset tahot eivät luota Venäjään kumppanina
- Palautuksen taloudellinen aspekti itsestään selvä
- EU- ja globaali rahoitus luonnollista
- Venäjälle suurimmat edut palautuksesta
- Luottamus on kasvun katalyytti Venäjälle ja Suomelle
- Venäjän turvallisuus ei ole uhattuna Suomen taholta
- Palautuskannatus lisääntyy ja vastustus vähenee Suomessa
- Palautus voi olla Venäjän pelastus kriisistä
- Pro Karelia jatkaa palautustyötä win-win -pohjalta


Karjalan kysymys, yli 60 vuotta tilapäisratkaisun aikaa

Eversti N Utkin on sisällyttänyt laajaan artikkeliinsa osia Karjalan kysymyksestä ja Luoteis-Venäjän turvallisuudesta. On tarpeen, että nämä venäläiset epäluulot tulevat esille, koska vain silloin niiden oikaiseminen on mahdollista. Rauhanomainen mielipiteitten vaihto on oivallinen keino pyrkiä löytämään avoimeen kipukohtaan kestävä ratkaisu. Elämme edelleen yli 60 vuotta vallinneen tilapäisratkaisun aikaa.

Suomalaisesta näkökulmasta kyse on isosta asiasta. Koko kansan kohtaamien ihmisoikeusrikosten korjaamisesta ja taloudellisten menetysten ainakin osittaisesta korvaamisesta. Tärkein näkökulma kuitenkin on ihmisten välinen luottamus.

Eversti Utkinin artikkeli on ilmestynyt monografiana vuonna 2003. Se on tiettävästi tarkoitettu diplomatian opiskelijoille opastukseksi Karjala-kysymykseen. Viimeksi kirjoitus on julkaistu uudessa Geopolitiikka ja turvallisuus –lehdessä I/2007. Koska Utkinin hypoteesit ovat toistuneet, on niiden tarkastelu tarpeen.

Venäläinen ja suomalainen ajattelutapa eroavat

Kirjoittaja sotilastaustansa ja venäläisen ajattelutapansa vuoksi ei täysin voi ymmärtää, mitä Karjalan palautuksella Suomessa tarkoitetaan ja mihin sillä pyritään. Sen vuoksi hänen hypoteesiensa tarkempi vertaaminen suomalaiseen ajatteluun on tarpeen.

N Utkinin mukaan Karjalan kysymys muodosti ison ongelman Venäjän turvallisuudelle ja se aiheutti kansainvälistä riitasointua. Kun suhteet saatiin kuntoon, kysymys hävisi näköpiiristä, mikä auttoi keskinäisen luottamuksen rakentumista ja molemminpuoliseen yhteistoimintaan perustuvien naapuruussuhteiden kehitystä.

Utkin on epätietoinen poliitikkojen rauhantahdosta

Utkinin mukaan nyt yhä useampi kysyy, onko poliitikkojen uusi sukupolvi rauhantahtoinen. Poliittisen tilanteen Suomessa muututtua aktivoituivat voimat, jotka taistelevat Karjalan alueitten palauttamisen puolesta.

Vanhana perusteena palautukselle on ongelma, joka on syntynyt siitä, ettei Karjalan kysymystä ole ratkaistu. Todelliseksi syyksi Utkin näkee taloudellisen kiinnostuksen. Tätä hän pyrkii todistamaan Pro Karelia –järjestön tekemällä yksityiskohtaisella Karjalan alueiden palauttamissuunnitelmalla eli Karjalan palautus –kirjalla. Kirjassa perustellaan, että Suomi saa valtavan taloudellisen edun, jos hanke toteutuu. Lisäksi EU:n varoja ehdotetaan käytettäväksi projektissa.

Järjestön aktivistit lausuvat myös, että kaksi miljoonaa viidestä miljoonasta suomalaisesta jakaa tämän mielipiteen.

Utkin katsoo palautuspuheet turvallisuusuhaksi

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Utkinin palautusasiasta vetämä johtopäätös on yllättävä: kysymys Venäjän luoteisosan turvallisuuden vahvistamisesta on taas tullut ajankohtaiseksi. Se myös osoittaa Karjalan tasavallan merkityksen Venäjän Federaatiossa. Sillä on erityinen paikka Venäjän ja Suomen rajan turvallisuusjärjestelmässä.

Venäläistä ajattelutapaa voitaneen kuvata siten, asian todellinen tarkoitus kätketään sanojen ja vakuuttelujen taakse piiloon. Tästä on hyvänä esimerkkinä sutkautus, jossa Sergei perusteellisesti suuttui Ivanille: ”Sinä ruojahan puhuit totta, kun sanoit matkustavasi Pietariin. Sinä oletkin menossa Pietariin.” Sitä samaa kulissia olivat Neuvostoliiton vakuuttelut rauhantahdosta ja talouden erinomaisesta tilasta.

Halosen esitys tuki Karjalan palautus –kirjaa

Pro Karelian julkaisema Karjalan palautus –kirja, jonka tämän artikkelin kirjoittaja on kirjoittanut, ilmestyi 02.03.2005. Kirjan teki Venäjällä hyvin kiinnostavaksi se, että presidentti Tarja Halonen oli edellisenä päivänä Ranskan ulkopoliittisessa instituutissa usealle taholle yllätyksellisesti tuonut puheessaan esille, että Suomi oli syytön sotiin, kävi erillissotaa ja saavutti torjuntavoitot.

Lisäksi 16.10.2004 oli julkistettu Kansalaisvetoomus Tarton rauhan rajojen palauttamiseksi. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 100 000 henkeä.

Karjala on pysyvä piikki maitten välillä

Kirjassa käsitellään palautusasiaa kokonaisvaltaisesti lähtien historiallisista tosiasioista. On rohkaisevaa havaita, että Venäjälläkin ymmärretään, ettei tätä ongelmakysymystä ole ratkaistu. Presidentti Martti Ahtisaaren lausahdus televisiossa lokakuussa 1999 osui täsmälleen kohdalleen: "Karjalan kysymys hiertää tulevaisuudessakin suomalaisten ja venäläisten mieliä. Kuka tahansa sitten onkin Kremlissä Venäjän korkeimpana vallanpitäjänä, tämän alitajunnassa on aina pysyvänä piikkinä pakkoluovutetun Karjalan kysymys.”

Onko jollakin tapaa maitten välisten suhteiden kannalta parempi tilanne, että meillä on merkittävä kysymys avoinna? Kyse on aidosta sopimisesta sodan aggressioiden ja menetysten osalta. Tämä asia konkretisoituu 45 000 km2 eli Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja Suomenlahden eräiden ulappasaarien palautuskysymyksenä.

Yksi syy palautusasian vahvaan esille tulemiseen on globaali siirtyminen entistä enemmän tarkastelemaan yksilön ihmisoikeuksia ja oikeussuojaa. Pakkoluovutettujen alueitten menetyksessä lähes puoli miljoonaa suomalaista koki vahvoja ihmisoikeusloukkauksia ja –rikoksia. Välillisesti koko kansa menetti ihmisoikeuksiaan. Ihmisoikeudet ovat erityisesti omistusoikeuden osalta tulleet entistä tärkeämmiksi.

Utkinilta unohtuivat rauhanomaisuus, luottamus ja win-win

Palautuksen tavoitteiden osalta eversti Utkilta on jäänyt havaitsematta kolme kaikkein tärkeintä asiaa: rauhanomaisuus, luottamus ja win-win –lähtökohta. Luottamus on kaiken yhteistoiminnan ehdoton edellytys. Luottamus merkitsee rauhanomaista asioitten käsittelyä.

Luottamuksen rakentamisessa on kaksi osapuolta. Se osapuoli, joka on pettänyt ja rikkonut luottamuksen, on velvollinen ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että luottamus palautuu. Vain luottamuksen rikkonut osapuoli voi luottamuksen palauttaa. Uhri-osapuoli ei koskaan voi palauttaa molemminpuolista luottamusta.

Kuinka uhri voi ilman erityisiä luottamusta herättäviä tekoja luottaa siihen, että tämä oli ainutkertainen tapaus, eikä koskaan tule toistumaan? Suomen ja Venäjän välinen historia kertoo koruttomasti, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta, vaan kertoja on ollut jo useita aikaisemminkin. Miten korjaamattomaan asiaan voisi rakentaa luottamuksen?

Venäjä ei saavuta luottamusta vaientamalla ja pakolla

Toinen asia, joka venäläisiltä on jäänyt huomaamatta luottamuksen rakentamisessa, on molemminpuolisuus. Luottamuksen tulee rakentua niin vankalle perustalle, että molemmat osapuolet voivat perustaa tulevat päätöksensä sen pohjalle.

Venäläinen osapuoli on yksipuolisesti päättänyt, että luottamus on nyt sitten kunnossa, koska Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet ovat meillä ja Suomi ei uskalla siitä asiasta mainita halaistua sanaa.

Venäjä on siten yrittänyt rakentaa luottamusta yksipuolisella vallan käytöllä ja vaientamisella. Kun pientä maata uhkaillaan tarpeeksi, heikot poliitikot vaikenevat jopa asiallisen rauhantilankin tultua. Ei vaikeneminen tarkoita, että luottamus todellisuudessa olisi palannut. Epäluottamuksesta ei vain uskalleta puhua.

Suomalaisten russofobia perustuu kokemuksiin

Ovatko venäläiset syvällisemmin koskaan ajatelleet, mistä johtuu se, että ¾ suomalaisista kokee russofibiaa eli Venäjä-pelkoa ja vihaa? Ei se ole syntynyt sattumalta, eikä se ole syntynyt suomalaisen propagandan tuloksena.

Russofobia on syntynyt Neuvostoliiton ja Venäjän toimista, jotka ovat jättäneet suomalaisiin pelonsekaisen vihan. Haluttaisiin olla hyviä ystäviä, mutta ei koskaan tiedetä, voiko naapuriin suureen karhuun luottaa, jos se kuitenkin ...

Ulkomaiset tahot eivät luota Venäjään kumppanina

Tällainen tilanne ei ole viisas, koska aidon luottamuksen puute heikentää erittäin voimakkaasti tulosten syntymistä aidosta yhteistyöstä. Kuvitellaanko Venäjällä, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat nyt mallikkaassa kunnossa ja yhteistyö on maksimaalista?

Maitten väliset suhteet ovat asialliset, mikä on erittäin merkittävä positiivinen asia. Se antaa mahdollisuuden vuoropuheluun, kun on tahtoa ja uskallusta. Yhteistyö on vielä aika lailla alkukuopissaan. Se odottaa luottamuksen syntymistä.

Eikö se sitten ole luottamusta, että Fortum, Ruukki Group, Stora-Enso ja Paulig ovat esimerkiksi investoimassa Venäjälle? On epämiellyttävä totuus sanoa, että se lähinnä kuvaa suomalaisten pelokkuutta arvioida rehellisesti Venäjän maariskiä. Erityisesti Fortum on tekemässä suomalaisille veronmaksajille erittäin epämiellyttävän riskisijoituksen. Venäläiset varmastikin osaavat olla ilahtuneita tästä erikoisesta luottamuksen osoituksesta ja selvästä lahjasta.

Palautuksen taloudellinen aspekti itsestään selvä

N Utkin katsoo, että Pro Karelian todellinen tavoite on taloudellinen. Arvio on osittain oikea, mutta eri näkökulmasta kuin eversti sen arvioi. On päivänselvä asia, että Suomelle 45 000 km2 oman maan palauttamista on taloudellisesti erittäin merkittävä. Mikä muu väite tahansa olisi järjetön.

Palautetun alueen jälleenrakentaminen on erittäin merkittävä investointiprojekti suomalaisen mittapuun mukaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, että jälleenrakentaminen toimii Suomen talousveturina. Mutta ennen kaikkea alue toimii erittäin keskeisenä porttina Suomen ja Venäjän välillä.

Karjala on portti, joka voi haluttaessa muodostua sellaiseksi maitten väliseksi sillanpääasemaksi, että se säteilee hyvinvointia, vaurautta ja uutta teknologiaa koko Venäjälle.

EU- ja globaali rahoitus luonnollista

Yhtä luonnollista on, että Suomi hakee osan rahoituksesta EU:sta. Venäjälläkin on varmasti havaittu, että Suomi on EU:n jäsen, joten EU on sen luonnollinen yhteistyö- ja viiteryhmä. Jäsenyys kertoo, että Suomen ja EU:n välillä vallitsee sen tasoinen luottamus, joka mahdollistaa pitemmälle menevän yhteistyön kuin Venäjän ja Suomen välinen suhde nyt mahdollistaa.

EU ja Suomi eivät kuitenkaan ole ainoita rahoittajia. Hanke on kiinnostava globaalilla tasolla. Siksi Suomi saa siihen kaiken tarvitsemansa rahoituksen kansainvälisistä rahoituslähteistä. Luottamus on tässäkin avainkysymys.

Venäjälle suurimmat edut palautuksesta

Talouden osalta pitää myös katsoa, mitä Venäjä saa. Karjalassa oleva öljylogistiikka onkin EU:n sisämarkkinoilla, turvallisessa länsimaassa. Se on erittäin merkittävä etu venäläisille yrityksille. Venäläiset yritykset jatkavat toimintaansa Suomen turvallisen lainsäädännön ja laillisuusvalvonnan alla. Suomessa on jo lukuisia venäläisiä ja muita ulkomaisia yrityksiä, joiden asema on selkeästi suojattu.

Avainsana Venäjän suurimpiin etuihin on luottamus. Kun Venäjä palauttaa Suomelta väkivalloin riistetyt alueet, se saa maailmanlaajuisesti sen tasoisen poliittisen voiton, ettei millään muulla tavalla ole mahdollista saada vastaavaa voittoa. Se kertoo, että Venäjällä jotakin on todella muuttunut. Tämä oma-ehtoinen rauhanomainen toiminta saa luottamuksen kohoamaan uudelle tasolle.

Luottamus on kasvun katalyytti Venäjälle ja Suomelle

Luottamus merkitsee taloudellista ekspansiota. Luottamus on todellinen kasvun ja kehityksen katalyytti. Ulkomaiset yhtiöt uskaltavat sijoittaa Venäjälle, kun niiden ei tarvitse pelätä kaiken menettämistä minä päivänä tahansa.

Tällä hetkellä Venäjälle sijoitettava ”ulkomainen raha” näyttää lähinnä tulevan veroparatiisimaista. Sehän tarkoittaa sitä, että venäläiset tahot itse palauttavat pienen osan kansallisomaisuudesta viedyistä rahoista ja ostavat sillä uusia osuuksia venäläisestä kansallisomaisuudesta.

Kun Venäjä palauttaa Karjalan ja muut luovutetut alueet, itse palautus toimii luottamuspohjaisena katalyyttinä ja generoi erittäin merkittävän uuden liiketoiminnan molempiin maihin. Kummankin saamia taloudellisiakin etuja kannattaa pohtia. Ratkaisevaa on se, että toimitaan win-win –pohjalta.

Venäjän turvallisuus ei ole uhattuna Suomen taholta

Eversti Utkin katsoo, että Venäjän on Karjalan palautuspuheiden vuoksi lisättävä turvallisuuttaan luoteisosassaan. Harva asia on niin väärin ymmärretty kuin tämä asia. Pro Karelia on kaikessa toiminnassaan aina korostanut rauhanomaisuutta ja neuvottelutietä ainoa vaihtoehtona. Väkivalta tai sillä uhkaaminen ei kuulu sen strategiaan. Eivät edes mielenosoitukset kuulu sen toimintaan.

Miksi suomalaiset yleensäkään uhkaisivat Venäjän turvallisuutta? Eivät ne ole sitä ennenkään tehneet, mistä kertoo mm. se, etteivät suomalaiset hyökänneet Pietariin, vaikka se olisi voinut muuttaa koko maailmansodan kulun.

Jos vaivautuu katsomaan Suomen ja Venäjän karttaa, se jo pelkästään kertoo ajatuksen hassunkurisuuden. Hyökkäisikö lilliput jättiläisen kimppuun huonosti varustautuneena saadakseen takaisin väkivalloin anastetut alueet, jotka ovat hyödyttäneet naapurimaata yli 60 vuotta? Jos sellainen olisi suomalaisten tavoitteissa, tokihan siitä olisi löytynyt jotain merkkejä Neuvostoliiton hajoamisvaiheessa.

Syviä ihmisoikeusrikoksia ei pidä ratkaista uusilla ihmisoikeusrikoksilla. Siitä tulee päättymätön koston kierre. Silmä silmästä tekee koko maailman sokeaksi. Hammurabin laki tehtiin noin 3770 vuotta sitten. Nyt eletään länsimaisten lakien ja tapojen mukaisesti. Meillä on ETYJ ja YK, Euroopan Neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin apuna. Otetaan niistä apua rauhanomaiseen asioitten selvittämiseen.

Palautuskannatus lisääntyy ja vastustus vähenee Suomessa

Utkinin havainto siitä, että yli 2 milj. suomalaista kannattaa palautusta, pitää paikkansa. Merkille pantavaa on, että tiedon lisääntyessä ja umpisuomettuneen sukupolven väistyessä, yhä useampi on rohjennut havaita Karjalan palautuskysymyksen perustavaa laatua olevan merkityksen Suomen ja Venäjän väliselle suhteelle.

Asian avoimen selvittämisen kannatus nousee koko aika. Nyt noin 38 % kannattaa suoranaisesti palautusta. Merkittävää on, että asian vastustus on olennaisesti vähenemässä. Se merkitsee, että ihmisillä on enemmän tietoa ja pelko Venäjän hyökkäyksestä on vähentynyt. Lähes 50 % suomalaisista katsoo, että asia pitää ottaa Venäjän kanssa esille. Yli 70 % katsoo, että asia on normaali puheenaihe.

Ei myöskään pidä unohtaa, ettei Yhdysvallat ole koskaan hyväksynyt Molotov-Ribbentrop –sopimuksen pohjalta syntyneitä rajoja. Tämän ovat tuoneet esille mm. Franklin Roosevelt, Sumner Welles ja James Baker sekä senaatti ja kongressi lukuisissa resoluutioissaan.

Palautus voi olla Venäjän pelastus kriisistä

Kysymys on Venäjän tulevaisuudesta. Moskova, Pietari ja eräät alueet rikastuvat nyt suunnattomasti öljy- ja kaasutuloilla. Muu maa elää köyhyydessä. Ennen kuin pääministeri Vladimir Putinin julkistama valtaisa 370 mrd. euron investointipaketti liikenneolosuhteiden parantamiseksi toteutuu, on lukemattomia mutkia matkassa. Ja silloin on kyse vasta vain yhden ongelmakentän parantamisesta Venäjällä.

Venäjä tarvitsee ehdottomasti ulkomaista teknologiaa, know-how’ta ja managementia. Mutta miksi niitä nyt sijoitettaisiin, koska riittävää luottamusta ei ole? Millä länsimaiset yhtiöt vakuuttuvat, että he saavat toimia rauhassa, toisin kuin Shell, BP, Stockmann ja monet muut?

Kun Venäjä oivaltaa omat syvälliset etunsa, se muuttaa politiikkaansa ja ryhtyy rakentamaan suhteita eri maiden kanssa aidolle luottamuspohjalle. Luottamus ei koskaan synny poliitikkojen liturgiasta tai vakuutteluista tai pakkokeinoin. Se syntyy vain luottamusta herättävistä toimenpiteistä. Karjalan ja muiden Suomelta riistettyjen alueitten palautus on vahva signaali Venäjän muutoksesta ja luottamuksen vankkojen peruskivien rakentamisesta.

Pro Karelia jatkaa palautuksen edistämistä win-win -pohjalta

Pro Karelia jatkaa voimistuvasti toimintaansa Suomen ja Venäjän etujen puolesta. Maitten yhteinen etu on saumaton ja voimakkaasti kasvava yhteistyö. Yhteistyö ei ole riistoa, se ei ole toisen hyväksikäyttöä. Yhteinen etu on tasapuolisuutta ja luottamusta.

Suomi ja Venäjä ovat tuhatvuotisia naapureita. Olisi aika rakentaa seuraava tuhatvuotinen naapuruus voimakkaalle yhteistyölle ja molempien kansojen aidosti rauhanomaiselle ja ystävälliselle rinnakkaiselolle. Avaimet siihen ovat olemassa. Lukko avaimia varten on olemassa. On Venäjän etuoikeus sovittaa se yhteinen avain lukkoon ja avata salpa, joka palauttaa aidot naapurivälit.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Pilotointia

Ehdotan pilotointilähetysmistapaa Karjalan kysymykseen. Eli kokeillaan sitä, että Suomi saisi takaisin Viipurin seudun ja katsottaisiin mikä on silloin kansallinen kantokykymme. Jos kokemukset hyviä sekä Suomen että Venäjän puolelta, voidaan tarvittaessa palauttaa enemmänkin. Eli Viipurin palautussopomukseen optio lisäpalautuksesta ja sitten seurantaneuvottelu jossa päätetään käytetäänkö optiota vai ei.

Viipurin palautus palautttaisi ko. historiallisen avainkaupungin lisäksi Suomelle Itä-Suomen yhden henkireiän eli Saimaan kanavan. Olennainen juttu tässä ehdotuksessa on kuitenkin toi pilotointi, lisäoptio ja seurantaneuvottelu Venäjän kanssa.

PekkaM
(ei-karjalainen)
PekkaM [2009-01-07 23:52:06]


Siksi näin

R Eino kysyy "Miksi Baltian maat ja Saksa ovat saaneet alueensa
takaisin..." Totuus on se, että Baltian mailla ovat samat rajat kuin niillä oli Neuvostoliiton miehityksessä eli ollessaan neuvostotasavaltoja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan allekirjoitushetkellä Helsingissä 1975.
Viron nykyistä valtioaluetta eivät siis ole siihen ennen neuvostomiehitystä kuuluneet Iivananlinna ja Petserin seutu. Myöskään Latviaan ei kuulu vuonna 1945 Venäjän neuvostotasavaltaan liitetty Pytalovo ympäristöineen. Tämä on vielä vahvistettu vuonna 2007 Latvian ja Venäjän allekirjoittamalla rajasopimuksella, jonka mukaan alue kuuluu Venäjälle.

Tilanne Saksan kohdalla on sama: Itä-Preussi, Pommeri ja Sleesia eivät ole nykyistä Saksaa. Sen sijaan Itä-Saksa oli halukas liittymään läntiseen Saksaan eli toteutui Etykissä määritelty molemminpuolinen tahto rajamuutokseen.
Tietoa raja-asioista [2008-06-16 18:09:39]


Palautuspuheet haikailua

Luovutettua Karjalaa (noin puolet Suomen Karjalan historiallisen maakunnan entisestä eli vuoteen 1940 olleesta alueesta, toinen puolihan jäi Suomelle) sekä Kuusamon ja Sallan aiempia itäosia kuten Petsamoon kuulunutta Kalastajasaarennon länsiosaa yrittivät suomalaiset sotilaat takaisin kansallissosialistisen Saksan myötäsotijana jatkosodassa 1941-44 miehittäen samalla suurinta osaa Itä-Karjalaa, joka ei koskaan ole Suomelle kuulunutkaan.

Koska siis jopa sodalla on yritetty palauttaa talvisodan rauhassa luovuttamaan joudutut alueet ja vieläpä muodostaa Suur-Suomi siinä kuitenkaan onnistumatta - päinvastoin piti lisäksi luovuttaa koko Petsamo 1944 - on tästä sekä Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista johtuen Suomen ja Venäjän raja sama kuin oli Suomen ja Neuvostoliiton raja Etykin päätösasiakirjan allekirjoitushetkellä 1975. Päätösasiakirjassahan todetaan, että silloin vallinneita rajoja voidaan muuttaa vain molemminpuolisella suostumuksella. Kuten tunnettua, Venäjä ei halua muuttaa rajojaan.
Jos kuitenkin tapahtuisi toisin, silloinhan syntyisi Venäjän erillisalue Suomen sisälle, sillä Suomi myi Inarin kunnasta Jäniskosken-Niskakosken alueen 700 miljoonalla markalla kevättalvella 1947.

On siis asetettava puheet ja kirjoitukset talvi- ja jatkosodan myötä menetettyjen alueiden palautuksesta mielikuvituksessa tapahtuvaksi haikailuksi menneestä maailmasta, joka ei koskaan palaa.
Suomen ja Venäjän raja pysyy [2008-06-16 17:01:34]


Baltian maista Viro ja Saksakaan eivät ole saaneet kaikkia alueitaan takaisin ja Suomikin puolusti itseään hyökkäämällä ja miehittämällä Itä-Karjalaa, joka oli tarkoitus tyhjentää "ei-kansallisista" ja asuttaa suomensukuisilla. Nykyään tuollaista toimintaa kutsutaan etniseksi puhdistukseksi.

Mitä tuohon luottamuksen kasvun lupailuun tulee, miksi kuvittelette Venäjän tarvitsevan lisää Suomen luottamusta? Sehän saa jo kaiken haluamansa nykyiselläkin luottamuksen määrällä.

Palautettua Karjalaa talouskavun katalyyttina voisitte kokeilla projektiluontoisesti vaikka jossain Kainuun korvessa, miten tyhjästä nyhjäistään ja luodaan osaamattomien voimalla tarpeetonta palvelemaan haluttomia. Eipä ole ruusuiset näkymät palautuksella noilla eväillä.
joku vaan [2008-06-12 09:51:12]


Heijasteita

On todella hyvä ja tärkeätä että tuodaan mielipiteitä, kommentteja ja lausuntoja,millä tavalla Karjala asiaan suhtaudutaan. Suomessahan saa tonkimalla tonkia jotta jos jotain löytyisi.Näin saamme näkökulmaa ja suhteutusta kokemaamme asiaa. Miten esim. YK:ssa, Eu:ssa on asiaa tuotu keskusteluun, ja millaisia kommentteja tai alotteita. Kaikki kiinnostaa.
T. Ansssi Rapo Lyyrikko-Kirjailija
Anssi Rapo [2008-06-10 13:18:40]


Minusta suomi oli vallottamassa NL:ta alueita, jos Leo Martti Niemisen kirjaan Suursuomi saasta on uskominen.
Kalma [2008-06-10 08:07:08]


miksi näin



Miksi Baltian maat ja Saksa ovat saaneet alueensa
takaisin vaikka Saksa oli pääsyyllinen ja Suomi vain
pulusti omaa maataan eikä ollut valloittamassa Neuvos-
toliittoa.
Onko Suomen poliitikot tietämättömiä tilanteesta tai
kykenettömiä toimimaan Suomen puolesta.
Lisäkää Karjalan tietoa koululaisten sijaan eduskuntaan.
R Eino [2008-06-09 20:34:17]


Pientä parannusta

Tämä oli pitkästä aikaa kohtalainen artikkeli. Sitä ennen oli valitettavasti kymmeniä, jotka olisi kannattanut jättää julkaisematta.
Karjala takaisin [2008-06-09 11:58:56]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].