[10] Venäjä
[21] Poliittiset

ONKO NATO-PÄÄTÖS HELPOMPI NYT KUIN ENSI VUONNA?

- Pitäisikö pelätä Venäjää ja jättää päätös tekemättä?
- Poliitikot katsovat taaksepäin historioitsijoiden tavoin
- Kaksi relevanttia Nato-kysymystä
- Turvallisuusselonteko 4 vuoden välein on vastuunpakoilua
- “Tuomitaanko” Venäjän toimet Halosen tavoin?
- Poliitikkojen ilmaistava kantansa perustellusti
- Putin jo rauhoitteli tilannetta hyvän tsaarin tavoin
- Putinin sanat voi ottaa todesta ja tehdä päätöksen

Pitäisikö pelätä Venäjää ja jättää päätös tekemättä?

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen ottaa Iltasanomien haastattelussa 27.08.2008 vahvasti kantaa Natoon.

Hän kuitenkin kiertää suoran kysymyksen nyt-liittymisestä Venäjä-reaktiolla: - Jokainen tietää, että Nato-jäsenhakemuksen jättäminen tässä tilanteessa, syventäisi eurooppalaista kriisiä, koska Venäjän reaktio olisi voimakas. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö pitäisi päätösvaltaa omissa käsissämme.

Ei-politiikko jää ymmälle, pitäisikö nyt pelätä Venäjää ja olla hakematta jäsenyyttä, vai pitäisikö nyt kipin kapin hakea jäsenyyttä. Ja miten se päätös on omissa käsissä? Salolainen asetteleekin kysymyksen toisin: - Nyt voisi paremminkin kysyä niin, että miksi ne, joiden olisi asia pitänyt hoitaa, eivät sitä tehneet aikaisempina vuosina.

Poliitikot katsovat taaksepäin historioitsijoiden tavoin

Poliitikolta ei siten taida suoraa vastausta saada mitenkään mihinkään tärkeään kysymykseen. Tämäkään kysymyksenasettelu ei laikaan valota sitä, miten nyt pitäisi toimia.

Kuinka paljon Suomea hyödyttäisi turvallisuusnäkökulmasta se, että nyt tuomittaisiin aikaisempi hallitus ja presidentti perusteellisesti siitä, etteivät he hoitaneet Nato-hakemusta? Hyöty olisi nolla, koska edelleenkään ei Nato-jäsenhakemusta olisi jätetty, eikä asia juurikaan olisi selkiintynyt mihinkään suuntaan.

Poliitikoille lähes kaikissa suuremmissa kysymyksissä on sangen tyypillistä se, että pitäydytään jo tapahtuneeseen. Ei Nato-kysymystä tai mitään muutakaan asiaa ratkaista sillä, että harmitellaan myöhässä olemista tai sitä, että maito jo valui maahan – eikä tehdä mitään.

Poliitikkojen pitäisi perusteellisesti miettiä asioitten tulevia vaikutuksia. Antaa historioitsijoiden kirjoitella hyllymetrikaupalla tekstiä siitä, mitä on jo tullut tehdyksi. Eivät historioitsijat ota kantaa tulevaan, vaan kertovat menneestä ja ehkä vähän kritisoivat tehtyjä päätöksiä.

Kaksi relevanttia Nato-kysymystä

Mikä sitten olisi tänä päivänä relevantti Nato-kysymys? Niitä ilmeisesti on kaksi:

1. Mitkä ovat liittymisen todelliset vaikutukset?
2. Onko Nato-päätös helpompi/parempi tehdä nyt kuin myöhemmin?

Nato-kysymystä on tähän vuoteen saakka kierrelty ja kaarreltu kuin kuumaa puuroa uskaltamatta puhua siitä totuudenmukaisesti. Onko suomalaisille kerrottu, mitkä ovat liittymisen todelliset poliittiset, taloudelliset, turvallisuuteen liittyvät ja muut vaikutukset? Miten nämä selvitykset on väritetty?

Turvallisuusselonteko 4 vuoden välein on vastuunpakoilua

Neljän vuoden välein tehtävä turvallisuusselonteko on tyypillinen poliittinen vastuunpakoilujärjestelmä. Tähän saakka siihen on kirjattu kauniita korulauseita ja silkoisia valheita totuuden joukkoon. Jos selonteko ei niin Venäjän kuin kaikilta muiltakaan osiltaan perustu todelliseen tilanteeseen, petetään itseä ja kansaa ja tehdään vääriä päätöksiä.

Jos selonteko sanoo, ettei Venäjä muodosta meille seuraavan kymmenen vuoden aikana mitään uhkaa, olisi hyvin outoa lähteä puhumaan turvallisuustason parantamisesta tai kumppaneiden etsimisestä.

“Tuomitaanko” Venäjän toimet Halosen tavoin?

Kun tänä päivänä pelätään suunnattomasti Venäjän reaktioita ja kuitenkin samaan hengenvetoon vakuutellaan sormet ristissä, että teemme päätöksen ihan itse ja omin käsin.

Tehdäänkö todella päätös itse? Antaako päättämättömyydestä jonkinlaista viitettä se, miten presidentti Tarja Halonen “tuomitsee” Venäjän toimet Georgiassa? Halonenhan ei tuominnut Venäjää, vaan yleisesti väkivallan käytön. Haastattelu kuului sanotaan paljon sanomatta mitään –sarjaan.

Puhutaanko Nato-asiassakin asian vierestä ja lykätään päätöksiä siihen saakka, kunnes ei mitään päätöksiä enää voida edes tehdä? Pitääkö odottaa, että päätöksentekomahdollisuus otetaan käsistämme pois?

Poliitikkojen ilmaistava kantansa perustellusti

Poliittisten päättäjiemme tulee nyt ilmaista selkeäsanaisesti ja tarkoin perustellusti se, mikä on itse kunkin kanta Natoon. Toinen selvästi ilmaistava mielipide on se, onko Nato-päätöksen tekeminen tänään helpompaa kuin esim. vuoden kuluttua.

Jos katsellaan puheita taaksepäin, näyttää siltä, että aikaisemmin olisi ollut niin kovin helppoa tehdä vaikeitakin päätöksiä, mutta niitä ei vain ole tehty. Kun asiaa katsotaan parin vuoden kuluttua, todennäköisesti todetaan, että vuonna 2008 olisi vielä ollut hyvä tilaisuus tehdä päätöksiä, mutta kun niitä ei uskallettu tehdä.

Putin jo rauhoitteli tilannetta hyvän tsaarin tavoin

Lisääntyykö suomalaisten uskallus tehdä Nato-päätös, kun Venäjän pääministeri Vladimir Putin on MTV3:n mukaan 27.08.08 rauhoitellut, että “Venäjä on viimeinen maa maailmassa, joka haluaisia sen kaltaista konfliktia [uutta kylmää sotaa] suurvaltojen välille”.

Vain päivää aikaisemmin presidentti Dmitri Medvedev uhosi, ettei Venäjä pelkää uuden kylmän sodan mahdollisuutta. Kun Venäjällä nähtiin puheen reaktiot, Putin osoitti johtaja-asemansa ja hyvän tsaarin tavoin alkoi rauhoitella tilannetta.

Onhan tämäkin yksi muoto nolata presidentti ja osoittaa, kuka Venäjällä päättää asioista. Tosin käytännössä Putininkaan viestiä tuskin kannattaa kovin kirjaimellisesti ottaa, varoittihan hän samaan hengenvetoon taloudellisista tappioista, jos ...

Putinin sanat voi ottaa todesta ja tehdä päätöksen

Suomalaiset poliitikothan voisivat nyt kuitenkin ottaa Putinin sanat todesta, huokaista helpotuksesta kylmän sodan pelon ollessa ohitse – ja ihan itse tehdä Suomen Nato-päätös.

Lisätiedot: Veikko Saksi