Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

08.09.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[03] Taloudelliset
[21] Poliittiset

PROFESSORI TATU VANHASEN HARHAT

- Mikä on professori Vanhasen motivaatio?
- Vanhanen ei näe palautusneuvotteluille sijaa
- Kun kaikki toiminta dementoidaan, ei synny tuloksia – MOT!
- Kekkonen halusi palauttaa, nykypoliitikot lamautuvat
- Koivisto toi lamaannuttavan pelon ja sodan uhan
- Pelosta halvaantuneet suomalaiset estäneet Karjala-keskustelun
- Putin mitätöi Molotov-Ribbentrop –sopimuksen
- Jeltsin valitteli NL:n sekaantumista Suomen asioihin
- Putin onnitteli Tarton rauhansopimuksesta
- Venäjä on luovuttanut alueita ilman sotaa
- Vanhanen unohtaa täydellisesti 15 maan uudet rajat
- Pakkopalautus on absurdi ajatus, palautus on win-win
- Suomen on rakennettava houkutteleva palautusohjelma
- Karjalan ostaminen on rikollinen toimenpide
- Venäjän demokratia on harhanäky
- Venäjän korruptio on suurempi kuin koskaan
- Venäläinen messianismi, mutta silovikihallinnon johdolla
- Moraalittomat ja pullistuneet valtakunnat tuhoutuvat
- Suomettuneet suomalaiset kylvävät vain masennusta
- Obama on vahva esimerkki muutoksen mahdollisuudesta
- Meillä on täysi oikeus Karjalaan ja saamme sen win-win –pohjalta

Mikä on professori Vanhasen motivaatio?

Professori Tatu Vanhanen on toiminut aktiivisena Karjalan palautuksen vastustajana. Lukiessaan hänen teesejään, voi vain hämmästellä sitä, missä määrin erinomaisesti koulutettu, pitkän elämän- ja tutkijakokemuksen omaava evakko voi sokeutua arvioissaan.

Selitykseksi Karjalan vastustamiselle on tarjottu professori Vanhasen isä-poika –suhdetta, eihän hän voi toimia pääministerinä toimivan poikansa mielipiteitä vastaan. Tämä peruste ei näytä oikealta, koska professori toimii muissakin suhteissa oman harkintansa ja käsitystensä mukaisesti. Ehkä paremminkin on käynyt täysin päinvastoin.

Lukiessa professori Vanhasen mielipiteitä, niistä jossain määrin kuultaa vanha Venäjä-pelko. Jonkinlainen russofobia, joka sulkee ajattelusta pois muut vaihtoehdot kuin palautuskielteisen mielipiteen. Kyseessä on kuitenkin sangen kokenut ja monipuolisen taustan omaava henkilö, joten on lähdettävä siitä olettamasta, että hän todella aidosti tuo mielipiteensä esille. Uskaltaahan hän tuoda mielipiteensä vahvasti esille muissakin asioissa, vaikka ne olisivat täysin vastoin yleisiä uskomuksia ja stereotypioita.

Vanhanen ei näe palautusneuvotteluille sijaa

Professori Vanhanen esiintyi antrealaisten ja vuoksenrantalaisten yhteisen juhlan juhlapuhujana Riihimäellä heinäkuussa 2008. Vanhanen on kotoisin Vuoksenrannasta, pakkoluovutetusta Karjalasta. Puheessaan professori keskittyi “Karjala-kysymykseen, joka hiertää suurena vääryytenä karjalaisten mielissä niin kauan kuin elon päiviä riittää”. Vanhasen puheeseen liittyvät lainaukset ovat Karjala-lehdestä 24.07.2008.

Karjalan palautuksessa on kyse Suomen maa-alueesta, joten siihen liittyvä päätös on Eduskunnan asia. Kuitenkin ensin presidentin ja hallituksen on selvitettävä asia perusteellisesti. Vanhanen toteaa, että “Monet uskovat yhä, että Karjala saataisiin tai olisi saatu takaisin, jos poliittiset päättäjät olisivat tehneet toisin. On vaadittu neuvotteluja sodassa menetetyn alueen takaisin saamiseksi ja moitittu Suomen hallitusta saamattomuudesta ja pelkuruudesta.”

Vanhanen näkee, ettei Karjalan palautusneuvotteluille ole koskaan ollut sijaa: “Mitään pakotetta vapaaehtoiselle alueen luovuttamiselle ei ole, eikä meillä ole keinoja pakottaa Venäjää sellaisiin neuvotteluihin”.

Kun kaikki toiminta dementoidaan, ei synny tuloksia – MOT!

Karjalan palautuskysymys on todellakin suuri vääryys, joka on täydellisesti hoitamatta. Ei varmastikaan ole tarpeen selvittää sitä, millaisten vaiheitten jälkeen Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet jouduttiin antamaan Neuvostoliiton hallinnon alle. Kyse ei pääosin ollut sodassa menetetyistä alueista, vaan paremminkin rauhansopimuksessa meiltä riistetyistä alueista.

On päivänselvää, että sellainen suuri asiakokonaisuus, josta poliittiset päättäjät eivät suostu keskustelemaan, tutkimaan lainkaan, saati laittamaan sitä hallitusohjelmaan perusteellista selvitystä varten, ei voi edetä valtionhallinnossa.

Poliittinen eliitti on tehnyt parhaansa jarruttaakseen palautuksen etenemistä. Koko kysymys on kanonisoitu, eikä siitä oikeastaan ole saanut puhuakaan. Yksikään merkittävä poliitikko ei uskalla vieläkään ottaa Karjalan kysymystä esille.

Sen jälkeen vakavalla naamalla sanotaan, ettei Karjalan palautus ole mahdollista. Kun se ensin itse tehdään mahdottomaksi, todetaan, että se on mahdotonta - MOT. Täydellinen kehäpäätelmä, jolla ei ole minkäänlaista faktaperustetta.

Kekkonen halusi palauttaa, nykypoliitikot lamautuvat

Miksi poliitikot eivät ota asiaa esille? Onko Venäjä aina ollut niin pelottava, ettei asiaa kerta kaikkiaan sodan pelossa voi ottaa esille? Tämä pelko on synnytetty täysin suomettuneissa, russofobistisissa, suomalaisissa aivoissa. Se ei ole kotoisin Venäjältä, vaan täysin kotimaista tekoa.

Presidentti Urho Kekkonen, samoin kuin presidentti Juho-Kusti Paasikivi vanhoilla päivillään, ajoi voimakkaasti Karjalan palautusta. Karttoivatko venäläiset Kekkosta sen jälkeen? Oliko hän venäläisille persona non grata? Ei ollut. Venäläiset kunnioittivat häntä, koska hänellä oli rohkeutta ottaa ongelmallisiakin asioita esille. Tämä tulee esille mm. suurlähettiläs, KGB-päällikkö Viktor Vladimirovin haastattelusta.

Koivisto toi lamaannuttavan pelon ja sodan uhan

Presidentti Mauno Koivisto toi pelko-efektin täydellä voimalla mukaan Karjalan kysymykseen. Hän on puhunut siitä, että voi syttyä sota. Venäjä suuttuu ja mitä kaikkea kauheata meille tapahtuukaan. Ja esivaltauskolliset suomalaiset nyökyttelivät päätään, kyllä, kyllä, ei Karjalasta voi puhua, Venäjä suuttuu.

Koiviston pelko oli niin kova, että vaikka Neuvostoliiton politbyroo lähetti terveisiä Liettuan pääministeri Kazimiera Prunskienen ja tohtori Jukka Seppisen kautta, hän ei uskaltanut näihin viesteihin vastata mitään.

Koivisto ei uskaltanut myöskään presidentti Boris Jeltsinin viesteihin ottaa mitään kantaa. Olisihan Venäjä saattanut hirmuisesti suuttua, jos Suomen presidentti olisi ilmaissut valmiutensa aloittaa neuvottelut alueitten palautuksesta venäläisten aloitteiden pohjalta.

Joten ei ihme, että venäläinen osapuoli näiden temppujen jälkeen muutti kokonaan mielipiteensä ja suhtautui hyvin kylmäkiskoisesti Karjalan palautuskysymykseen. Ja jälleen voitiin todeta, että eivät venäläiset halua keskustella tästä asiasta - MOT.

Pelosta halvaantuneet suomalaiset estäneet Karjala-keskustelun

Edellä olevat esimerkit eivät toki ole ainoita, joiden pohjalta voidaan todeta, että professori Vanhasen teesi, ettei neuvotteluille koskaan ole ollut sijaan, on virheellinen. Neuvotteluille on täysin selkeästi ollut sijaa, niiden estäminen on ollut suomalaisten, pelosta halvaantuneiden poliittisten päättäjien, keskeinen tehtävä. Miksi tilanne on tämä, on edelleen täysi kysymysmerkki.

Mielenkiintoisen näkökulman rajakysymykseen tuo Izvestijan artikkeli 18.02.2005. Siinä selvästi todetaan, että Venäjän näkökulmasta ainoat oikeat rajat ovat vuoden 1922 rajat, jolloin Venäjä liittyi Neuvostoliittoon.

Suomen näkökulmasta tämä voidaan hyvin hyväksyä, sillä Suomen raja vahvistettiin jo 1920 Tarton rauhansopimuksessa. Onko Izvestijan mielipide samalla Venäjän valtionjohdon mielipide?

Putin mitätöi Molotov-Ribbentrop –sopimuksen

On väitetty, ettei presidentti Vladimir Putinin aikana Karjalan palautuskysymys koskaan ole ollut esillä ja että Putin on aina suhtautunut asiaan täysin kielteisesti. Väittämä ei ole paikkansa pitävä.

Venäjä on ollut valmis tuomitsemaan ja mitätöimään Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan välillä solmitun Molotov-Ribbentorp -sopimuksen. Asiasta ilmoitti presidentti Putin, hänen ja Viron presidentti Arnold Rüütelin välisessä Moskovassa pidetyssä tapaamisessa.

Putin kertoi, että Neuvostoliiton perillinen Venäjä kannattaa ja pitää oikeudenmukaisena sopimuksen mitätöimistä. "Mielestäni on hyvin tärkeää tehdä sekä virolaisille että venäläisille selväksi se, että Venäjä on nyt täysin irtisanoutunut kyseisestä sopimuksesta”, kertoi Rüütel.

Jeltsin valitteli NL:n sekaantumista Suomen asioihin

Kesällä 1992 silloinen presidentti Jeltsin avasi keskustelua presidentti Koiviston kanssa vierailullaan Suomessa. Jeltsin sanoi valitellen, että Neuvostoliitto pyrki jatkuvasti puuttumaan Suomen asioihin ja teki Suomelle monenlaista vääryyttä.

Vastaava avaus tarjoutui Kremlissä 1994, kun presidentti Martti Ahtisaari oli valtiovierailulla Venäjällä. Vastatessaan lehdistön talvisotaa koskeneeseen kysymykseen Jeltsin sanoi: "Me presidentti Ahtisaaren kanssa emme hyväksy Stalinin aggressiivista politiikkaa, kun hän hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939”.

Jo ennen Jeltsinin ensi vierailua olivat venäläiset diplomaatit ja virkamiehet eri tasoilla puhuneet avoimesti rajakysymyksestä ja sen olemassaolosta. Muiden ohella jopa Neuvostoliiton aikainen aggressiivinen suomensyöjänä tunnettu, suurlähettiläs Juri Derjabin sanoi lehtihaastatteluissaan, että rajakysymys on olemassa ja hän tunnusti, että Viipuri kaikessa rappiossaan on Venäjän häpeä.

Suomalaiset ovat kertoneet epävirallisesti, että Neuvostoliiton sortumisen jälkeen Suomen ja Venäjän välillä käydyissä virkamiestason neuvotteluissa uusista sopimuksista venäläinen osapuoli osoitti valmiutta keskustella rajoista.

Putin onnitteli Tarton rauhansopimuksesta

Talvella 2001 Putin osoitti valmiutta keskustella historian ongelmista. Hän lähetti kollegalleen Tarja Haloselle onnittelusähkeen sen takia, että oli kulunut tasan 80 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille oli solmittu diplomaattisuhteet.

Ollessaan Suomessa vierailulla vuonna 2002 Putin itse nosti Karjalan esille lehdistötilaisuudessaan. Hänen jatkovastauksessaan viimeiseen suomalaisten toimittajien kysymykseen kertoi, että "keskusteluissa oli otettu esille eräitä ajatuksia kansainvälisestä yhteistyöstä Karjalan ongelmien ratkaisemiseksi". Putin tai hänen valtuuskuntansa oli keskustellut siten Karjalasta Halosen kanssa ilmeisesti vierailun aikana ja keskusteluissa oli pohdittu joitakin ratkaisumalleja, jotka tapahtuisivat kansainvälisellä tasolla.

Marras-joulukuun vaiheessa 2003 NTV:n dokumenttiohjelmassa nähtiin vuoron perään hyvin hoidettuja taloja ja maisemia Suomesta ja rappeutuneita raitteja luovutetusta Karjalasta. NTV:n ohjelma oli hyväntahtoisen puolueeton todetessaan, että monet suomalaiset haluavat Karjalan takaisin. Sunnuntai-illan suositussa Namedni-viikkokatsauksessa esitetty noin parikymmenminuuttinen ohjelma kävi Suomessa ja pakkoluovutetuilla alueilla ja siinä haastateltiin niin suomalaisia kuin venäläisiäkin. NTV oli jo tässä vaiheessa presidentihallinnon valvonnassa.

Russki Kurjer –lehti kirjoitti heinäkuussa 2004 myönteisesti Karjalan palautuksesta ja haastatteli nimeltä mainittua Pro Karelian aatteellista johtajaa. Erikoista jutussa oli sen palautusmyönteisyys, mutta myöskin se, ettei nimeltä mainittua aatteelista johtajaa Pro Kareliassa ole lainkaan, eikä nimeltä mainittu henkilö ollut koskaan antanut ko. haastattelua. Tosin ei toimittajakaan näyttänyt olevan olemassa. Mutta artikkelin henki oli palautukselle myönteinen.

Venäjä on luovuttanut alueita ilman sotaa

Yhtenä vastustusperusteena professori Vanhasella on se, että “Historia ei tarjoa ainoatakaan esimerkkiä valtion välisten rajojen muuuttamisesta ilman sotaa tai sodan uhkaa”. Professori viittasi muihin Neuvostoliiton aluevaltauksiin, joista se ei ole luopunut.

Nämäkään väittämät eivät pidä paikkansa. Venäjä ja Kiina sopivat vuonna 2004, että vuonna 2008 Venäjä palauttaa Kiinalle 337 km2 alueen Habarovskin läheltä. Ja näin tapahtui. Venäjä oli jo aikaisemmin palauttanut Kiinalle pienemmän alueen samalta alueelta. Maat eivät käyneet sotaa, eivätkä uhanneet toisiaan sodalla. Venäjä luovutti alueen neuvotteluteitse.

Jo Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hrutsev vahvisti vuonna 1956, että Venäjä on valmis luovuttamaan takaisin Japanille kaksi Kuriilien saarta. Viime vuosina näistä saarista on käyty jatkuvasti neuvotteluja, eikä lainkaan ole mahdotonta, että maat sopivat alueitten takaisinluovutuksesta. Sodan mahdollisuudesta ei puhu kumpikaan osapuoli.

Vanhanen unohtaa täydellisesti 15 maan uudet rajat

Kaikkein eniten professori Vanhanen erehtyy väitteessään, kun katsotaan tilannetta 1990-luvun vaihteessa. Silloin 15 valtiota sai uudet rajat, Jugoslavia hajosi ja Tsekkoslovakia jakaantui.

Professorin ei tarvitse muuta kuin istahtaa Tallinnan laivaan ja parin tunnin kuluttua lähteä kyselemään ihmisiltä, vieläkö te olette Venäjän tai Neuvostoliiton ikeen alla. Eivät ole, vaan he ovat jälleen itsenäistyneen Eesti Vabariik’in kansalaisia. Jos se ei riitä todistamaan, voi matkaa jatkaa Latviaan, Liettuaan, Puolaan ... jälleenyhdistyneeseen Saksaan.

Nämä maat eivät käyneet sotaa Neuvostoliittoa tai Venäjää vastaan saadakseen itsenäisyytensä. On käsittämätöntä, että professoritasoinen henkilö voi näin voimakkaasti erehtyä jokapäiväisesti tunnetuissa asioissa.

Karjalan ostaminen on rikollinen toimenpide

Professori Vanhanen kehottaa harkitsemaan Karjalan maitten ostamista tai vuokraamista. Kehotus on todella outo. Se on suora yllytys rikokseen. Karjalan maat ovat yhä suomalaisten omistamia maita. Kun niitä ostetaan venäläiseltä osapuolelta, ostetaan anastettua maata, jossa myyjällä ei ole omitusoikeutta kohteeseen.

Professorin olisi hyvä perehtyä kansainvälisiin sopimuksiin tässä asiassa. Yksinkertaisinta on lähteä liikkeelle Suomen itsenäistymisestä ja sen aikana tapahtuneista esimerkeistä. Omistusoikeus ei muuttunut mihinkään. Sen jälkeen tuli Tarton rauhansopimus 1920, joka ekplisiittisesti ilmoittaa omistuksen pysyvyyden.

Moskovan rauhansopimus ei käsittele omistusta. Pariisin rauhansopimus pitää omistuksen ennallaan. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 17. artikla on yksiselitteinen omistuksen pysyvyyden osalta. Samoin on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirja.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuore päätös kyproksenkreikkalaisen hakijan kohdalla on selvä. EIT ei mitenkään asettanut kyseenalaiseksi omistuksen pysyvyyttä, vaikka Turkki olikin vallannut alueen ja ajanut maanomistajan maanpakoon. EIT määräsi Turkin maksamaan 835 000 euroa vain siitä, ettei kiinteistön omistaja voinut hyödyntää omaisuuttaan.

Ei siten kannata yllyttää suomalaisia rikokseen toisia suomalaisia kohtaan. Se voi yhtenä päivän koitua kalliiksi. Eikä epämoraalisten ja lainvastaisten ohjeitten antaminen muutoinkaan ole antajalle kunniaksi.

Venäjän demokratia on harhanäky

Vanhanen kokee Venäjän muuttuneen entistä vapaampaan, demokratian suuntaan, mistä yhtenä osoituksena on ortodoksiesen kirkon palauttaminen keskeiseen asemaan yhteiskunnassa.

Harvemmin jonkun valtion kehityssuuntaa arvioidaan niin väärin kuin tässä. Presidentti ja pääministeri Putinin hallintokaudella Venäjän demokratia on jatkuvasti heikentynyt. Vallassa on siloviki-klaani eli vakoojien joukko, joille demokratia ei ole tunnusomaista. Siloviki keskittyy vallan käyttöön ja ihmisten manipulointiin, kuriin ja järjestykseen.

Venäjän vaalit olivat täysi farssi, kannattaisi tutustua vaalien toteutukseen. Vapaa media on lähes täysin nujerrettu. Oppositio nujerrettiin muilla kuin poliittisilla toimilla. Väkivaltakulttuuri on syöpynyt entistä syvemmälle venäläiseen yhteiskuntaan. Venäjä suuntaa aggressioitaan rajanaapureihinsa. Tsetseniassa toteutettiin Putinin kauden ensimmäinen kansanmurha.

Venäjän korruptio on suurempi kuin koskaan

Kaikki merkittävät toimialat keskitetään silovikien johtamien holding-yhtiöiden alaisuuteen. Historia kirjoitetaan uudelleen hallinnon tavoitteiden pohjalta historiallisesta totuudesta välittämättä. Korruptio on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, se on syöpynyt syvälle kaikkeen yhteiskunnalliseen, yritysten ja ihmisten elämään. Valtionhallinto on täysin korruptoitunut. Ei missään valtion johtajat kykene haalimaan itselleen niin paljon varallisuutta kuin Venäjällä.

Venäjällä ihannoidaan Stalinia ja hänen aikaansaannoksiaan. Ihannoinnin kohteena on siten väkivaltahallinto, noin 100 miljoonan oman maan kansalaisen likvidointi, kansalaisten valvonta ja pelolla hallitseminen. Onko tällainen maa entistä demokraattisempi?

Ortodoksikirkon aseman kohottaminen on ollut valtiojohdon harkittu keino nostaa kansallista messianismia, saada toimilleen kirkollinen siunaus ja muutoinkin pönkittää omaa valtaa. Samalla kirkko kykenee tienaamaan reippaasti rahaa omiin tarpeisiinsa. Ehkä tutustuminen Valamon luostarin tai Pietarin ja Moskovan kirkkojen prameaan ylellisyyteen antaa jotain kuvaa tilanteesta.

Venäläinen messianismi, mutta silovikihallinnon johdolla

Venäjällä on jo pitempään sanottu, ettei kirkkoa, mafiaa ja valtiojohtoa kykene enää erottamaan toisistaan. 1800-luvulla Venäjän aatteena oli johtajuus kirkon kautta: Maailma voi uudistua ”… vain ja ainoastaan venäläisen ajattelun, venäläisen Jumalan ja Kristuksen kautta”. Nyt lähtökohta on sama, mutta kirkon tilalla on silovikihallinto.

On hyvä muistaa, mitä Moskovan patriarkaatin kirkollisten ulkosuhteiden osaston varajohtaja, rovasti Vsevolod Chaplin lausui Grani.ru:n mukaan 29.08.2008, että “Venäjän tulee tiukasti puolustaa Venäjän erityisen kehityksen tietä ja kartuttaa sotilasmahtia”. “Meidän tulee olla voimakkaita mm. sotaan liittyvissä asioissa. Meillä tulee olla tahtoa ja kykyä pysäyttää jokainen yritys riistää meidän elämäntapamme, etumme maailmassa, kykymme vaikuttaa maailmassa tapahtuviin prosesseihin”.

Moraalittomat ja pullistuneet valtakunnat tuhoutuvat

Professori Vanhanen pitää mahdollisena suomalaisen asutuksen osittaista paluuta Karjalaan. Jos vaivautuu lukemaan edellä olevan tekstin ajatuksen kanssa, voi pian todeta, ettei suomalaisilla ole venäläisten hallitsemaan Karjalaan mitään asiaa. Miksi suomalaiset menisivät sinne kadottamaan omaisuutensa ja ehkä henkensäkin? Miksi menisi sinne, jotta joutuisi olemaan varuillaan?

Vaikka Vanhanen ei luota oikeudenmukaisuuteen, on historia vääjäämättä osoittanut, että itsessään pullistuneet, moraalin kadottaneet valtiot, ovat aina tuhoutuneet. Niin kävi Neuvostoliitollekin. Oikeudenmukaisuus tapahtuu, vaikka se voi viedä aikaa ja sen eteen joutuu ponnistelemaan.

Keskeisesti oikeudenmukaisuuden toteutuminen riippuu omista toimista ja kyvystä löytää tilanteeseen sopiva ratkaisu. Se on varma, että jos me vain surkuttelemme ja itkemme evakkokohtaloamme ja haikailemme Karjalan laulumaita hiljaa mielessämme, emme tule niille koskaan pääsemaan.

Pakkopalautus on absurdi ajatus, palautus on win-win

“Meillä ei ole mikään keinoja pakottaa Venäjää neuvotteluihin”. Tällainen lähtökohta-ajattelu Karjalan palautuksessa, että käytettäisiin pakkoa, on täysin absurdi. Pitäisikö suuret ihmisoikeusrikokset korvata toisilla ihmisoikeusrikoksilla? Sellainen ei voi olla lähtökohtana. Ei pidä lukita mieltään vain yhteen ainoaan mahdollisuuteen tai vaihtoehtoon. Vaihtoehtoja on lukuisia.

Karjalan palautuksen lähtökohtana tulee ilman muuta olla win-win. Molempien osapuolien on voitettava hankkeessa. Sellaisen olotilan synnyttäminen, että molemmat voittavat, ei edes ole vaikea. Itse palautustapahtuma on katalyytti, joka synnyttää valtavasti emergenssiä. Se synnyttää täysin uuden toiminnan tason Karjalan, Salla-Kuusamon ja Petsamon mailla.

Uusi, nopeasti kasvava toimintataso, johtaa kansantalouden voimakkaaseen kasvuun. Yritystoiminta kehittyy alueella nopeasti ja generoi työpaikkoja, vaurautta ja aktiviteetteja. Tämä vauraus ei jää vain Suomen puolelle, vaan välittömästi heijastuu Venäjän puolelle erityisesti Pietarin metropolin palvelukehän merkittävänä osana.

Suomen on rakennettava houkutteleva palautusohjelma

Kun palautuksen valmistelu hoidetaan oikein, ei ole mitään tarvetta yrittää pakottaa Venäjää mihinkään. Pakottaminen olisi muutenkin tulevan yhteistoiminnan kannalta erittäin huono ratkaisu. Suomen on rakennettava sellainen kokonaisohjelma, joka havahduttaa venäläiset päättäjät havaitsemaan oman parhaan etunsa.

Kuvitelma olosuhteiden muuttumattomuudesta on puhdas harha. Elämme erittäin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Erityisesti Venäjän osalta nopea muutos on konkreettisesti aistittavissa. Viime vuosina muutos on ollut kasvua ja omanarvontunnon kohoamista. On kuitenkin nähtävä Venäjän kasvu- ja kehityslukujen sisälle. Tilanne on todellisuudessa taloudellisesti huolestuttava, eivätkä mahtavat keskiarvoiset kasvuluvut kerro lainkaan koko totuutta tilanteesta.

Venäjän kansantaloutta viedään systemaattisesti kohti kriistitilannetta, joka todennäköisesti alkaa purkautua viiden vuoden sisällä. Erityisesti kriisitilanteessa Venäjä tarvitsee toimintansa ylläpitämiseksi täysin uutta panostusta. Karjalan palautus voi olla se panostus, joka antaa Pietarille ja Karjalan Tasavallalle selviämisen eväät.

Suomettuneet suomalaiset kylvävät vain masennusta

Ensimmäinen ehdoton edellytys on se, että äänestäjät heräävät havaitsemaan, että heidän valitsemansa poliitikot ovat pettäneet heitä vuosikymmeniä ja ovat vaienneet meille erittäin tärkeästä asiasta. Poliitikot on laitettava vastuuseen toimettomuudestaan.

Sangen moni evakko-isä ja veteraani on ahdistunut siitä, etteivät hänen omat jälkeläisensä millään lailla toimi Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamiseksi. Syy siihen on ilmiselvä. Meillä on veteraanisukupolvessa suuri osuus sellaisia epäisänmaallisia ja pelkoon tarrautuneita ihmisiä, jotka eivät uskalla ajatella omilla aivoillaan ja toimia millään lailla palautusasian puolesta. Karjalan Liitto on valitettava esimerkki tällaisesta toiminnasta viimeisen 10 vuoden aikana.

On myös kovasti valitettavaa, että väärää, masentavaa, jopa moraalisesti ja laillisesti tuomittavaa sanomaa tuodaan kerta toisensa jälkeen esille korkeasti oppineen evakko-veteraanin toimesta. Kuinka lapset uskaltaisivat tai ymmärtäisivät, kun isä tai isoisä toistaa tappion tekstejä, eikä näe naapurimaan todellista tilaa lainkaan?

Obama on vahva esimerkki muutoksen mahdollisuudesta

Tällä hetkellä on kansainvälisesti hyvä esimerkki siitä, mitä sinnikäs asioitten esille tuominen, muutoksen mahdollisuuteen uskominen ja kansalaisten silmien aukaisu voivat saada aikaan. Presidenttiehdokkaana on Barack Obama, jonka puheen keskeinen sanoma kiteytyy yhteen asiaan: me voimme saada muutoksen aikaan! “Yes, we can!” Vaikka Obama ei lopulta voittaisi presidenttiyttä, hän on saanut aikaan todella merkittävän muutoksen.

Aivan samasta asiasta on kyse Suomessa. Jos me professori Vanhasen ja pääministeri Matti Vanhasen tapaan vain keskitymme negatiivisiin asioihin palautuskysymyksessä, emmekä suostu selvittämään asiaa riittävän syvällisesti ja toimimaan, olemme jo hävinneet. Silloin toteutuu väitteemme, että “emme me ikinä saa Karjalaa takaisin” - MOT.

Meillä on täysi oikeus Karjalaan ja saamme sen win-win –pohjalta

Antautuva ajatusrakennelma ja asenne on täysin virheellinen. Meillä on Karjalaan ja muihin meiltä vietyihin alueisiin täysi oikeus. Me haluamme ne takaisin ja me toimimme sen tavoitteen pohjalta. Me rakennamme sellaisen ohjelman, joka perustuu syvään luottamukseen ja win-win –periaatteeseen.

Se on ohjelma, jonka me aitojen yhteistyökumppaneittemme kanssa ensin perinpohjin käymme läpi ja sen jälkeen esitämme Venäjälle yhteisenä ajatuksena. Me emme ole yksin, ellemme halua eristäytyä.

Tulevaisuus ei todellakaan ole paluu menneisyyteen. Kuka ihminen haluaisikaan palata vuoden 1939 aikaan? Tulevaisuus on uuden ja ennennäkemättömän synnyttämistä. Karjala, Petsamo, Salla-Kuusamo ja Suomenlahden ulappasaaret palautuvat Suomelle hyvässä yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa, rauhanomaisesti, win-win –pohjalta.

Siinä on uusi, ennennäkemätön luottamuspohja ja rakennusalusta Suomen ja Venäjän, ja koko Euroopan yhteistyölle.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Karjalan palautus

Ehdotuksemme on, että tutustut aiheeseen laajemmin lukemalla kirjan: Karjalan palautus.
Toimitus [2008-09-11 01:22:48]


Ei Karjalaa takaisin vaikka tarjottaisi

En näe mitään syytä miksi Venäjän pitäisi luovuttaa Karjala tai pikemminkin Suomen ottaa se vastaan vaikka sitä tarjottaisi.

Kysymyksiä ProKarjalalle:
A) Mihin sijoittaisitte Karjalassa olevan venäläisväestön?Suomalaisten sosiaaliturvan rasitteeksiko? Työttömyys ja alkoholismi on siellä ihan omaa luokkaansa. Tällähetkellä joudutaan kuristamaan jo omastakin sos.turvasta.

B) Karjalan infrastruktuurin saattaminen länsimaiselle tasolle. Kuka maksaa viulut?Metsävaroihin on turha vedota.Siellä tehtäisiin aukkohakkuuta minkä ehditään.Toisaalta tavoitteennehan on palauttaa alueet entisille omistajilleen, eli yksityisomistukseen.Siis maksaisivatko nämä maanomistajat tulevat korjaus- ja sosiaalikulut? En usko.Lasku olisi melko mittava.
C) Suomesta sinne ei olisi lähdössä kuin jokunen vanhus ja pari idealistia. Miten asuttaisitte tuon alueen? Siis niin,että se rakennettaisi ja tuottaisi jotain.
Jäärä [2008-09-11 01:04:59]


Omat lait?

"Professori Vanhanen kehottaa harkitsemaan Karjalan maitten ostamista tai vuokraamista. Kehotus on todella outo. Se on suora yllytys rikokseen. "

Mitähän lakia moinen kehotus rikkoo?

Sen tässä rikottavan lain olisi parempi löytyä, sillä esitetty väite jonkun syyllistymisestä "yllytyksestä rikokseen" lähenee jo kunnianloukkausta (Rikoslain 24 luku; 9 § (9.6.2000/531) : "Joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka..."

Tiedoksi vain Saksillekin: voimassa oleva laki on se mitä on viimeksi säädetty, niin meillä kuin muuallakin. Turha vedota Tarton rauhoihin, vanhoihin lakipykäliin, kiinteistörekisteristä lakkautettujen kiinteistöjen omistuspapereihin ja muihin vanhentuneisiin teksteihin, koska ne on korvattu uusilla. Niiden perusteella ne tuomiot jaetaan ja omistukset määritellään.


mikävaan [2008-09-09 10:30:53]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].