Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

01.10.2001
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALASSA ON KAUNEUTTA JA KURJUUTTA

Karjala on koko Suomen asia, kaunein osa miehitettyä Suomea. Sinne pääseminen edellyttää viisumia ja joskus pitkiä odotuksia rajalla, mutta koskaan en ole katunut matkaa Karjalaan. Missään muualla ei voi kokea yhtä voimakkaasti kuin Karjalassa.

Jouduin Karjalaan melkein vahingossa, lehdistömatkalle. Siitä alkoi uteliaisuus, jota palkittiin heti ainutlaatuisilla kokemuksilla: kauniita maisemia, historian havinaa, mukavia ihmisiä, herkullista ruokaa. Etsittyäni ”paratiisia” yli 70 maasta kaikilla mantereilla, löysin sellaisen naapurimaasta.

Kirjoitin, kuvasin ja julkaisin ensimmäisen version Karjalan matkaoppaasta vuoden 2000 lopulla. Toinen painos valmistui maaliskuun puolivälissä 2001. Samana päivänä aloitin ”Kannaksen kylätutkimuksen”, noin 900 suomalaiskylän kartoituksen. Kävi ilmi, että näistä noin 300 on nimetty uudestaan kommunistisilla nimillä (puna-armeijasta komsomoliin) tai muilla keinotekoisilla sanoilla. Loput 600 on joko tyhjennetty tai sulautettu muihin kyliin. Jo huhtikuussa pääsin aloittamaan kenttätutkimukset Kannaksella. Niitä on jatkunut koko kesän.

Vasta kuoppaisten hiekkateiden takaa on löytynyt kokonaiskuva Karjalasta. Karjala onkin kaunis! Kannaksen monipuolinen luonto on saanut rehevöityä niin Vuoksen rannalla, Muolaan kirkkomäellä kuin Konevitsan luostarisaarella. Kaunein osa Suomea on edelleen kaunein! Tolvajärven harjutie on idässä poikki, ja siksi se on autenttinen, vähän kulutettu maisematie, jonka rinnalla Punkaharjukin kalpenee. Kulttuurimaisema, niityt, vanhat puut, kapea hiekkatie entiselle kotitalolle ovat uusi Karjalan maisematyyppi. Se on rakennettu suomalaisin voimin ja jätetty oman onnensa nojaan venäläisten takia.

Karjalan muuttaminen neuvostoliittolaiseksi yhteiskunnaksi on prosessi, josta tulisi tehdä graduja, lisureita ja väittäreitä. Punayhteiskunnan nousu ja tuho ja siihen liittynyt uho ovat yhteiskuntatieteiden kiinnostavimpia kysymyksiä. Kylä kylältä jatkunut tutkimustyöni johtaa aluksi ”vain” matkaopaskirjan lisäsivuiksi. Silti johtopäätöksien tekeminen on välttämätöntä: neuvostoyhteiskuntaa ei enää ole. Konkreettisesti sen huomaa navetoista, joista ainakin joka toinen on raunioina, lopuistakin suuri osa tyhjillään. Osassa sentään säilytetään kyläläisten heiniä tai lehmiä, mutta ilman organisoitua järjestelmää. Monissa kylissä on neuvostoaikainen kauppa, joka rumuudellaan etsii vertaistaan. Näistä monet on suljettu ja tilalle on tullut pieni kioski, jossa myydään uuden Venäjän suklaata, vodkaa ja kyniä.

Joissakin kylissä on ollut tehtaita. Nämä ovat järjestään suljettuja, rikottuja, osin jo raunioina. Pioneerileireistä joka toinen on suljettu, puutalot jäävät lahoamaan.

Yli sataan kylään rakennettiin 1950–70-luvuilla kerrostaloja. Syrjäkylillä nämä on jo kokonaan hylätty ja vandalisoitu, mutta muissa vielä asutaan. Viime talven katastrofien jälkeen edessä on taas pitkä kylmä talvi entistä rapistuneemmissa kerrostaloissa. Kylät eivät kuitenkaan tarjoa enää työtä eikä palkkatuloja kerrostalojen asukkaille. He eivät varsinaisesti omista asuntojaan, eivät voi niitä myydä, kukaan ei niitä ostaisikaan eikä heillä ole varaa muuttaa poiskaan. Karjalan panttivangit ovat siis umpikujassa. Syksyllä vielä he kerääntyivät valtateiden varsille myymään marjoja ja sieniä. Mistä tulee raha ruokaan talvella?

Maailman syvin elintasokuilu on realiteetti, ja köyhällä puolella asutaan valloitetulla alueella. Sillä ei nykyvalossa ole enää tulevaisuutta. Mikään integraatio ei tee raunioista työpaikkoja, hylätyistä kerrostaloista asuinkelpoisia, rahattomasta kansasta kuluttajia. Karjalan kauneuden pilaa katastrofi, aikapommi, joka räjähtää kaikkien meidän silmille. Siksi kaiken näkeminen on herättänyt poliittisen ohjelman. Asioihin on vihdoin tartuttava. On estettävä väestökatastrofi, joka on jo alkanut purkautua: alkoholismi, alhainen elinikä ja nälkä ovat jo tosiasioita.

Kun Stalin aloitti sodat ja lähetti puna-armeijan valloittamaan Suomea, Neuvostoliitossa elettiin totalitäärisen diktatuurin aikaa. Karjalan kohtalo oli joutua laittoman, ihmisoikeuksia polkevan järjestelmän uhriksi. Stalin tuomittiin Neuvostoliitossa jo 1950-luvulla, ja Neuvostoliitto hävisi lopullisesti kartalta 1991. Karjalan joutuminen nykyiseen umpikujaan on historiallinen tosiasia, mutta mitkään sopimukset, lainsäädäntö, moraalisäännöt, uskonnolliset ohjeet tai maalaisjärki eivät voi perustella tämän umpikujan syntymistä: hyökkäyssotaa, totalitääristä diktatuuria tai rajojen loukkaamisia.

Siksi Suomen on aloitettava pikaisesti neuvottelut umpikujan ratkaisemiseksi. Siihen päästään parhaiten liittämällä Karjala ja muut luovutetut alueet vauraaseen Euroopan Unioniin, euroalueelle ja direktiiviuskollisen Suomen valtion hallinnon alle, kuten venäläisten kanssa sovittiin 1920 yhteisellä sopimuksella.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].