[10] Venäjä

PUTIN HALUAA PRESIDENTIKSI, ETTEI JÄISI SYYLLISEKSI

- Venäjällä yhä salaillaan romahdusvaaraa
- Vain presidentin kauden pituus oli tärkeä
- Putin haluaa presidentiksi, ettei jäisi syylliseksi
- Medvedev saanut Putinia enemmän medianäkyvyyttä
- Virkakauden lisäpituus ei takaa menestystä
- USA-Venäjä –vertailu osoittaa suuren eron
- Medvedevin suuria puheita ei ole tarkoituskaan toteuttaa

Venäjällä yhä salaillaan romahdusvaaraa

Maailman finanssiuutiset eivät ole rohkaisevia. Esim. USA:n taloudellista tilannetta kuvataan erittäin huolestuttavin sanankääntein. Maailman suurimman autovalmistajan GM:n sanotaan jo olevan konkurssin partaalla ja läntisissä maissa suuret pankit ovat vaarassa. USA:n pörssit yhä sukeltavat.

Venäjänkin uutiset ovat huonoja. Ero Venäjän ja lännen uutisten välillä on se, että lännessä nyt jo pääosin kerrotaan todellinen tilanne ja julkisuudessa tuodaan romahtamisen uhka esille. Venäjällä kansalaisten käytössä on yksi televisiokanava, joka kertoo sen, minkä on päätetty olevan totuus. Venäjän johdon uutisiin ja tilannekatsauksiin ei siten voi luottaa. Propaganda on taas tullut keskeiseksi taisteluvälineeksi.

Vain presidentin kauden pituus oli tärkeä

Presidentti Dmitri Medvedev piti heti USA:n presidentivaalien jälkeen noin 1.5 tunnin puheensa kansakunnan tilasta. Kun lännessä asuvalta, asioita seuraavalta venäläiseltä kysyy, mitä tärkeitä asioita puheessa tuotiin esille ja oliko puheessa jotain uutta, vastaus on jokseenkin tyly.

Uutta ja merkille pantavaa Medvedevin puheessa oli vain se tavaton kiire, jolla presidentin virkakauden pituutta haluttiin nostaa kuuteen vuoteen. Eikä hanke edes koske istuvaa presidenttiä. Miksi juuri hän ajaa tätä asiaa kiireellisenä? Presidentti on vasta maaliskuussa tullut virkaansa, joten virkakautta on vielä jäljellä lähes neljä vuotta.

Putin haluaa presidentiksi, ettei jäisi syylliseksi

Spekulaatioiden mukaan pääministeri Vladimir Putin haluaa nopeasti presidentiksi. Mikä kiire sitten hänellä on päästä ko. asemaan, kun valta näyttää olevan tällä hetkellä pääministerillä? Yksinkertaisin peruste voi olla se, kuka päättää nykyisen katastrofin aiheuttaneen syyllisen nimen.

Venäjällä lähes kaikki on romahtamassa. Kenen johdolla kaikki tämä ”valmistelu” on tapahtunut? Kuka on johtanut rakennemuutosta? Kuka on vastuussa sekä korruption järjettömästä kasvamisesta että rahojen käyttämisestä vääriin kohteisiin? Yhden sanan vastaus on: Putin.

Jos Putin jää pääministeriksi, hän jää syylliseksi. Ei auta, että valtionvarainministeri Aleksei Kudrin esitellään nyt jo syyllisenä tai että yksi jos toinen vastuullisessa asemassa oleva tuomitaan syylliseksi. Ei riitä, että riviministerit heitetään pellolle. Myös hallituksen presidium voi joutua vastuuseen. Se merkitsee sitä, että Putin joutuu vastaamaan tapahtuneesta.

Medvedev saanut Putinia enemmän medianäkyvyyttä

Tätä syyllisyyden kehittymistä on mahdollisesti ennakoinut parin viime kuukauden media-esiintymisten tiheys. Mevedev on ollut selvästi enemmän esillä kuin Putin.

Presidentillä on sittenkin Venäjällä niin vahva institutionaalinen asema, ettei se ihan vähällä unohdu piiloon. Ja Medvedevin takana oleva klaani on mahdollisesti vahvistanut asemiaan siloviki-klaanin epäonnistumisen vuoksi.

Mutta miksi virkakausi yhtä äkkiä halutaan kuudeksi vuodeksi? Se kysymys jää käytännössä täysin vaille perusteluja. Vaikka Putin kaappaisi itselleen presidentin vallan, on kahdeksankin vuotta pitkä rupeama, jonka aikana ehtii taas kerätä sievoisen omaisuuden ja luoda lisää pohjaa totalitaristiselle valtiolle.

Virkakauden lisäpituus ei takaa menestystä

Presidentin virkakauden pidentäminen ei millään tavoin takaa, että valta pysyy presidentillä tai että asiat hoituisivat kuntoon. Luulisi jo venäläistenkin vähitellen oivaltavan, että ylimmissä päättäjissä on silloin vika, kun romahduksen uhka on konkreettinen.

Onko venäläiset peloteltu tai opetettu niin perusteellisesti, etteivät he uskalla kritisoida johtajaansa lainkaan?

Kun katsotaan USA:n ja Venäjän tapahtumia ja tuloksia, voitaneen todeta, että niin perusteellisen erilaiset presidentit kuin näissä maissa ovat olleetkin, molemmat ovat epäonnistuneet perusteellisesti.

USA-Venäjä –vertailu osoittaa suuren eron

Putinin ansioksi sanotaan järjestyksen luominen ja ylläpitäminen ja maan vaurauden kehittäminen. Noin 10 % on keskimäärin vaurasta väkeä, 90 % on köyhiä ihmisiä. Kun asiaa katsotaan alueellisesti, muualla kuin Moskovassa, Pietarissa ja joillain erityisalueilla, ehkä 95 % ihmisistä on köyhiä. Aluekohtaisesti alle käytännön toimeentulominimin ansaitsevia on yli 40 miljoonaa.

Putinin luoma järjestys on vain etuoikeutettujen järjestys. Ei kansa todellisuudessa ole merkittävästi vaurastunut. Etuoikeutettu luokka kahmii rahat ja on viettänyt suurta kulutusjuhlaa. Juhlien aika on tulossa päätepisteeseensä. Propagandan keinoin luodaan kuva vauraasta ja hyvinvoivasta maasta. Todellinen pohja on huono.

USA:ssa tilanne on huono ja presidentin päätöksiä on aiheellisesti kritisoitu erittäin voimakkaasti. Maan taloudessa on tapahtunut romahdus. Mutta ero Venäjään on silti valtava. USA:ssa on toimiva demokratia, joka korjaa itseään. Korjaus on hidasta, mutta se toteutuu ja maa nousee. Perusvarallisuus on valtava, vaikka se ei välttämättä auta kaikille jokapäiväisen leivän hankinnassa.

Medvedevin suuria puheita ei ole tarkoituskaan toteuttaa

Medvedev on puheillaan ja esiintymisellään pyrkinyt tuomaan esille omaa huolestuneisuuttaan kansakunnan tilasta. Pitkässä puheessaan Medvedev tuskin kertoi mitään todellista ja toteutuvaa.

On ilmeistä, ettei suuria korjaussuunitelmia ole tarkoituskaan toteuttaa, mutta pitäähän hyvän tsaarin luvata ihmisille jotain muutosta.

Venäläisten johtajien käyttäytyminen on kiinnostavaa näyttelemistä. Sekä Medvedevin että Putinin ”pokka” on toistaiseksi pitänyt. Kun heidän luulisi olevan huolissaan kansakunnan tilasta, he purkavat ärtymystään kansalaisiin, yrityksiin, kansainvälisiin toimijoihin, kaikkeen muuhun paitsi itseensä. Kuitenkin he itse ovat korkeimpia päätöksentekijöitä, jotka ovat ajaneet maan syvään ahdinkoon.

Lisätiedot: Veikko Saksi