Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

19.11.2012 [10, 11]
»  VETOOMUS KARJALAN TASAVALLASSA

25.10.2012 [02, 03]
»  KARJALA MUKANA HELSINGIN KIRJAMESSUILLA LA-SU

20.10.2012 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS JA KARJALAN PALAUTUS

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

06.12.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[16] Historialliset

SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ 06.12.2008

- On hienoa, että Suomi on itsenäinen
- Tarvittiin kolme vapaussotaa
- Veteraanisukupolvet saivat aikaan ihmeen
- Sodan maksuja maksetaan edelleen
- Suuret ikäluokat kokivat sodan unissaan
- Hyökkäyssodalla on vain väkivallan oikeutus
- Itsenäisyysajattelu lähti pienestä joukosta liikkeelle
- Itsenäisyystoive on kuin sinapin siemen
- Sodanjälkeiset ”valkoiset valheet” avaamatta
- Nuoret oivaltavat itsenäisyyden merkityksen
- Olemme 87-prosenttisesti itsenäisiä
- Itsenäisyys on juhlallinen ja sykähdyttävä asia
- Juhlavaa ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivää 2008!

On hienoa, että Suomi on itsenäinen

Eri puolilla Suomea pidetään lukuisia Itsenäisyyspäivän juhlia, joissa luodaan katsauksia itsenäisyytemme ajan historiaan, kukin puhuja omasta näkökulmastaan. Erittäin ilahduttavaa on nähdä välähdyksiä koululaisten iloisesta Itsenäisyyspäivästä, kuten Espoossa 2 700 4-luokkalaisen juhlasta.

Kun nuorilta koululaisilta kysyttiin, miksi itsenäisyys on tärkeä, he menivät vähän ymmälle, eivätkä osanneet heti vastata. Se on heidän ikäpolvelleen itsestään selvyys. Mutta sitten alkoi tulla vastauksia, että on hyvä, että Suomi on itsenäinen. Miksi? No se on hienoa, että Suomi on itsenäinen! Ja ettei Suomi kuulu Venäjään ja sillä on oma presidentti.

Nuori kokee itsenäisyyden tärkeänä ja vapauttavana. Täysin toisinkin voisi olla. Voisimme edelleen olla Venäjän läntinen lääni, osa Siperian lakeuksilla elävää kansanjäännettä tai tietään etsivä entinen satelliitti.

Tarvittiin kolme vapaussotaa

Jouduimme itsenäisyytemme ylläpitämiseksi käymään kolme vapaussotaa. Ensimmäinen päättyi 1918. Sitä sotaa sanotaan myös kansalaissodaksi, koska punaiset ja valkoiset taistelivat keskenään. Päävihollinen oli kuitenkin Neuvosto-Venäjä, joka yritti valloittaa Suomen.

Kansalaissodan rauhaa ei olisi tarvinnut solmia Viron Tartossa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä, vaan se olisi solmittu kotimaassa punaisten ja valkoisten välillä.

Myös talvisota ja jatkosota olivat selkeitä vapaussotia. Koko Suomi taisteli olemassaolostaan ankarasti. Kansojen Kaitsijan käsivarsi suojeli Suomea, jonka ponnistukset siten riittivät itsenäisyyden säilyttämiseen.

Veteraanisukupolvet saivat aikaan ihmeen

Sotiemme aikaiset veteraanisukupolvet saivat työllään ja päätöksillään aikaan itsenäisyyden. Siitä maksettu hinta oli valtaisa. Nykyisten polvien on täysin mahdotonta ymmärtää, miten Suomi selvisi sodasta ja sen jälkeisistä vuosista.

Sotiemme menetykset olivat murskaavat. Noin 95 000 kuollutta, 240 000 haavoittunutta, vajaa 500 000 evakkoa, 80 000 sotalasta, 85 000 sotaorpoa, nykyrasitteeksi laskettuna 50 – 60 mrd. euron sotakorvaukset, 45 000 km2 alueen pakkoluovuttaminen, poliittisten johtajien palkitseminen maan pelastamisesta pitkillä vankeusrangaistuksilla, NL:n painostuksen aika, suomettumisen aika.

Sodan taloudellinen kokonaisrasitus olisi nykyiselle yhteiskunnalle noin 500 mrd. euroa. Pelkästään jälleenrakentaminen ja kotimaan pakolaisten eli evakkojen uudelleen asuttaminen olivat valtaisia operaatioita. Kuitenkin 2 – 3 sukupolvea parasta työikää olevaa kansalaista oli poissa vahvuudesta.

Sodan maksuja maksetaan edelleen

Sodan jälkeisiä raskaita maksuja maksetaan yhä. Kymmenet tuhannet evakot tekevät yhä surutyötä. Voisi kuvitella, että yli 60 vuoden aika pyyhkisi pois ikävät muistot ja kaikki olisi taas hyvin, onhan nyt rauhan aika.

Ihmisen mieli ei kuitenkaan toimi siten. Pysyvään muistiimme jää yksilöinä ja kansakuntana väistämättä se valtaisa ponnistus ja kauhistuttava kokemus, minkä veteraanisukupolvet ovat kokeneet.

Se on meemeissämme, joita myös psykologisiksi geeneiksi kutsutaan. Imemme sen äidinmaidossa, kansan kertomuksissa, ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja kirjojen viesteissä.

Kokemuksista ei tarvitse edes lukea tai niistä keskustella. Jollakin tavoin jo lapsi omaksuu ympäristöstään vaikutteita. Hän alitajuisesti ymmärtää, että tuosta asiasta ei puhuta mitään, tuosta asiasta valehdellaan ja tuota kauheaa asiaa piilotellaan. Se on joku tuntematon ja pelottava, mutta sillä ei välttämättä ole mitään kasvoja.

Suuret ikäluokat kokivat sodan unissaan

Sotien jälkeen syntyneet, nyt jo eläkeikään ehtineet ihmiset, muistavat lapsuutensa unia. Se pelottava asia tuli uniin, mutta ei ymmärretty, mikä se on. Sodan pelko on lapsilla voimakas, se on jotain atavistista pelkoa, mikä kulkee sukupolvesta toiseen.

Ehkä nykyiset väkivaltavideot ja –pelit turruttavat osan siitä pelosta ja luovat valheellisen maailman, jossa sota tai isku ei pysyvästi vahingoita ainakaan sankaria, mutta silti se jättää pelon tunteen. Pelko on osa itsepuolustusvaistoamme.

Sota on aina epäreilu. Se ei yleensä koskaan tuhoa itse pääpahaa ja ylintä käskijää. Se tuhoaa rohkeimmat ja parhaimmat ihmiset, jotka puolustavat kaikin voimin isänmaataan. Viime sotien ylimpinä arkkitehteina Stalin ja Hitler määräsivät kymmenien miljoonien ihmisten elämästä ja kuolemasta.

Ei se heitä koskettanut, eivät he olleet ase kädessä eturintamalla. He käskivät omia sotilaitaan tappamaan toisia ja lähettivät omat sotilaansa kuolemaan. Siinä sivussa Neuvostoliitossa ehdittiin tuhota yli 100 miljoonaa omaa kansalaista.

Hyökkäyssodalla on vain väkivallan oikeutus

Rauhan koittaminen oli valtava helpotus ja hirvittävä menetys. Hyökkäyssodan aloittamisella ei ole kuin väkivallan oikeutus. Olisi siten ollut oikeudenmukaista, että Neuvostoliitto olisi antanut Suomelle lisäalueita tuhoamistaan suomalaisista alueista ja maksanut sotien kaikki kustannukset.

Niin ei käynyt. Sodan vääryyden lisäksi suomalaiset joutuivat kokemaan rauhanteon syvän vääryyden. Rauhanehdot olivat käsittämättömän kovat. Kuitenkin Suomi puolusti vain omaa maataan ja omaa itsenäisyyttään.

Sodan seurausten henkinen tappio lukemattomine negatiivisine vaikutuksineen on menetyksistämme suurin. Maksamme sitä hintaa ymmärtämättämme koko aika.

Tähän hintaan kuuluvat poliittinen kanonisointi ja vaikeneminen, oikeutettujen vaatimusten tekeminen vääriksi. Noin 40 % mielipiteen täydellinen mitätöinti poliittisessa päätöksenteossa. Poliittinen valheellisuus suhteissamme Venäjään.

Itsenäisyysajattelu lähti pienestä joukosta liikkeelle

Miten itsenäisyysajattelu lähti liikkeelle? Tuliko ”ylhäältä” humahdus, joka kerralla muutti kaikkien mielet? Antoiko tsaari tai Suomen senaatti itsenäistymiskäskyn? Olivatko kaikki kansamme johtajat heti samaa mieltä itsenäisyyden tarpeellisuudesta. Rohjettiinko asiasta keskustella avoimesti?

Eihän se itsenäisyyden hankkiminen siten edennyt. Ei ole mahdollisuutta sanoa, kuka oli ensimmäinen itsenäisyysajatuksen liikkeelle panija. Kuten kaikki suuret oivallukset, ajatus on alkanut itää jonkun mielessä, vielä todennäköisemmin useitten ihmisten mielissä melkoisen samanaikaisesti.

Suuret asiat eivät lähde suuresta joukosta, vaan niiden alkuperä on hyvin pienessä piirissä. Hyvä esimerkki on tohtori Martin Luther King. Hänellä oli suuri vaikutus siihen, että Amerikan mustalla kansanosalla on äänioikeus ja heidän edustajastaan tulee Yhdysvaltain presidentti. Vastaavasti voidaan ajatella Martin Lutherin ponnisteluja 1500-luvulla luterilaisen uskon hyväksi.

Itsenäisyystoive on kuin sinapin siemen

Amerikkalainen sosiaaliantropologi Margaret Mead on tuonut suurten asioiden liikkeellelähdön esille tällä tavoin: ”Älä koskaan epäile, etteikö pieni ryhmä perusteellisesti asiaan sitoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa. Todellakin, se on ainoa asia, joka koskaan on sitä muuttanut.”

Kyse on eräänlaisesta sinapin siemenestä, joka lienee siemenistä pienin. Kuitenkin siitä kasvaa suuri puu. Raamatun mukaan tarvitaan vain sinapin siemenen verran uskoa, se riittää, vaikka se fyysisesti ei ole paljon.

Itsenäisyytemme hankkimisessa tarvittiin sinapin siemenen verran uskoa ja uskallusta. Sen jälkeen se lähti kasvamaan ja kehitti lisää siemeniä, jotka versoivat uusia puita. Näin sanoma itsenäisyydestä, vapaudesta ja sen sykähdyttävästä vaikutuksesta alkoi levitä. Ei kulovalkean tavoin, mutta senkin aika sitten tuli. Lopputuloksena saavutimme itsenäisyyden.

Sodanjälkeiset ”valkoiset valheet” avaamatta

Sodan raskaat seuraukset ovat ilmeisesti henkisesti vielä läpikäymättä. Olemme paljolti raskasmielistä, ahdistunutta ja alistuvaa kansaa, mikä nykymaailmassa ei ole paras apu kilpailussa. Olemme osittain poliittisessa valheessa elävää kansaa. Kuvittelemme, että kyseessä on valkoinen valhe omaksi parhaaksemme.

Vaikenemisen ja valheellisen liturgian kautta ylläpidetty valhe ei ole valkoinen, eikä sen ylläpitämiseen enää ole mitään oikeutta. Useat päättäjistämme eivät halua tajuta sitä, että valhe aistitaan ja ehkä tunnistetaankin.

Tämä kansa on vain tottunut nyökyttelemään ja olemaan hiljaa. Poliitikoilta voidaan odottaa suoruutta ja rehellisyyttä. Se on aitoa itsenäisyyden kunnioittamista.

Poliittisen vaikenemisen ytimessä ovat kysymys Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta, sotasyyllisyyden purkaminen ja aitojen Venäjä-suhteiden luominen. Kaikissa näissä asioissa ollaan nyt etenemässä kohti avoimuutta, mutta vielä on paljon korjaamatta.

Nuoret oivaltavat itsenäisyyden merkityksen

Miten nykypolvet kunnioittavat itsenäisyyttämme? Monet eivät mitenkään, koska viimeistään 1970-luvulta alkaen itsenäisyydestä ja perusrehellisyydestä tehtiin naurun asia ja hävettävää käyttäytymistä. Oli tyhmää ja lapsellista olla isänmaallinen.

Oli suurta ja mahtavaa olla neuvostomielinen, uskoa ja edistää Neuvostoliiton rauhanomaisia pyrkimyksiä. Ja siinä sivussa omaa uraa. Ne olivat hävettäviä aikoja, joista kovinkaan moni politiikko ei halua rehellisesti kertoa.

Ajattelutapa on kuitenkin muuttumassa. Yhä useampi nuorikin ihminen oivaltaa itsenäisyyden tärkeän merkityksen. Ehkä jotkuvat tulevat ajatelleeksi, miten se oikein saavutettiin ja keiden toimesta. Samalla kenties saadaan tietoa ns. sotasyyllisinä tuomittujen johtajiemme kokemista oikeusmurhista.

Olemme 87-prosenttisesti itsenäisiä

Itsenäisyys on kansakunnan tärkein asia. Onko Suomi nyt tosiasiallisesti täysin itsenäisen? Ei ole. Olemme toisaalta vapaa-ehtoisesti ja omilla päätöksillämme rajoittaneet täyttä itsenäisyyttämme liittymällä EU:n jäseneksi. Se antaa, mutta se myös velvoittaa.

Emme myöskään vielä ole täysin itsenäisiä Venäjän suhteen. Itsenäisyydestä puuttuu 13 % eli 45 000 km2 sekä rohkeutta ajaa meidän oman maamme legitiimejä etuja toiset maat huomioon ottaen. Olemme täysin itsenäisiä vasta sitten, kun Venäjän kanssa asiat on neuvoteltu sulassa sovussa, ilman väkivallalla uhkaamista, oikeudenmukaisesti ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen.

Se merkitsee sodan rasitteista sopimista sekä Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten täyttä palauttamista. Miksi me haluaisimme hyväksyä vääryyden? Miksi me emme ole isänmaallisia, vaan taivumme vapaa-ehtoisesti omia oikeuksiamme vastaan?

Itsenäisyys on juhlallinen ja sykähdyttävä asia

Nykyinenkin, jossain määrin vajaa, itsenäisyytemme juhlistaa mieltämme ja antaa meille ponnistusvoimaa tuleviin haasteisiin. Me voimme elää suomalaisina Suomen tasavallassa. Me voimme tehdä tästä valtakunnasta henkisesti ja taloudellisesti paremman maan, kun vain oivallamme sellaisten tulosten edellyttämät vaatimukset.

Vasta kokonainen Suomi on itsenäinen. Suomen kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tehtävänä on motivoida ja tukea valtiojohtoamme täyden itsenäisyyden saavuttamisessa. Sitä ei saavuteta, eikä sitä koskaan pidä yrittää asevoimin, vaan luottamuksen ja win-win –ajattelun mukaisella rakentamisella.

Kaikista puutteistaan ja avoinna olevista asioistaan huolimatta itsenäinen Suomi on huikea menestystarina, jonka veteraanisukupolvemme ovat rakentaneet ankarilla ponnistuksilla.

Kunnioittakaamme veteraaniemme työtä ja olkaamme sen arvoisia. Meidän tehtävämme on nyt viedä kehitystä rehellisesti, avoimesti ja aktiivisesti eteenpäin.

Juhlavaa ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivää 2008!

Toivottaa: Pro Karelia ry
Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


EU-Suomi on enää 20 %:sesti itsenäinen ja liitovaltiokehitys vie loputkin.
Pro Suomi [2008-12-07 12:55:18]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].