Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

19.11.2012 [10, 11]
»  VETOOMUS KARJALAN TASAVALLASSA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

29.12.2008
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[03] Taloudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

MAKSAAKO FORTUM UUSIA SOTAKORVAUKSIA?

Avoin kirje Fortum Oyj:n johdolle

- Fortum – vastuuntuntoinen yrityskansalainen?
- Onko Venäjän sähkömarkkinoiden avaaminen toiveajattelua?
- Mikä on Fortumin poliittinen Venäjä-analyysi?
- Olivatko kilpailevat tarjoajat tyhmiä?
- Otetaanko investoinnissa venäläistavat huomioon?
- Paljonko kauppahinta sisältää korruptiorahaa?
- Maksaako investointi koskaan itseään takaisin?
- Korot ja uusinvestoinnit myös otettava huomioon
- Gazpromin käsi on kaasuhanalla koko aika
- Venäjän hallinnon ote talouselämästä kiristyy
- Miksi veronmaksajien rahoilla otettiin valtava Venäjä-riski?
- Karelia Fund olisi parempi sijoituskohde
- Onko tässä analogia lähialuerahoituksen kanssa?
- Mistä Fortum tai Suomi oikein maksaa?
- Entä Corporate Governance?

Fortum – vastuuntuntoinen yrityskansalainen?

Fortumin TGC-10 –kauppaa Venäjällä on käsitelty näillä sivuilla aikaisemminkin. Tyypilliseen suomalaiseen poliitikoilta opittuun tapaan yhtiö ei missään vaiheessa ole sanallakaan vastannut lähetettyihin viesteihin, saati kirjoituksiin. Onko se ylimielisyyttä vai kyvyttömyyttä vastata?

Nettisivuillaan yhtiö kertoo halustaan vahvistaa Fortum-brändiä sponsoroinnin kautta. Siinä yhteydessä yhtiö julistaa: ”... ja myös kertoa, että Fortum on vastuuntuntoinen yrityskansalainen”.

Toimiiko yhtiö näin esim. kotimaisen hinnoittelun ja TGC-10 –kaupan osalta? Vastuuntuntoinen yrityskansalainen ei vedä itselleen monopoliaseman mahdollistamia ylisuuria voittoja kansalaisten kustannuksella, eikä se sijoita veronmaksajilta ottamiaan rahoja täysin riskialttiisti ja kannattamattomasti.

Onko Venäjän sähkömarkkinoiden avaaminen toiveajattelua?

Yhtiön nettisivuilla kerrotaan Venäjän hankkeesta. Jos tekniset yksityiskohdat jätetään syrjään ja tarkastellaan investoinnin takana olevia oletuksia ja odotuksia, löytyy seuraavia selvityksiä.

”Venäjällä yksi tärkeimmistä TGC-10:n hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähköalan uudistuksen jatkuminen. Heinäkuun alussa vapautettujen sähkömarkkinoiden osuus nousi 15 prosentista 25 prosenttiin. Samaan aikaan kapasiteettimarkkinat aloitettiin vastaavalla vapausasteella. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuonna 2011.”

Miten tämä sähkömarkkinoiden vapautuminen on sopusoinnussa presidentti Vladimir Putinin ja pääministeri Vladimir Putinin strategisen ohjelman kanssa, jossa kaikki merkittävät alat keskitetään silovikien johtamien ja valvomien holding-yhtiöiden alaisuuteen? Miksi yksi avainala jätettäisiin keskittämisen ulkopuolelle?

Mikä on Fortumin poliittinen Venäjä-analyysi?

Millä perusteella Fortum voi olettaa, että sähköalan vapautuminen juuri tällä alalla jatkuu, kun kaikki muut merkittävät alat keskitetään?

Kuka voi Venäjällä antaa sellaisen vakuutuksen, että vapautuminen jatkuu? Ei sellaista henkilöä ole. Kannattaa tutustua Jukosin, Shellin, BP:n ja eräiden muiden yhtiöiden kokemuksiin.

Olisi kiinnostavaa lukea Fortumin analyysi Venäjän poliittisista ja taloudellisista riskeistä. Sellainen on varmasti tehty, mutta millaisten olettamuksien varaan?

Olivatko kilpailevat tarjoajat tyhmiä?

Venäjän siloviki-hallinnon kehityssuunta on ollut jo useamman vuoden näkyvissä. Kyse on lähinnä siitä, onko Venäjän todellinen kehityssuunta haluttu ottaa huomioon vai ei. Jos se olisi otettu, ei kauppaa varmastikaan olisi tehty. Vai kokeeko Fortum olevansa esim. Shelliä ja BP:tä vahvempi yhtiö?

Miksi muut tarjoajat tarjosivat vain 1/3 Fortumin tarjouksesta? Onko arvioitava, että he olivat niin tyhmiä, etteivät he nähneet niitä mahtavia markkinamahdollisuuksia, mitä Venäjä kaupan yhteydessä tarjosi? Tuskin. He ehkä arvioivat yrityksen arvon täysin toisin ja riskin todella suureksi.

Otetaanko investoinnissa venäläistavat huomioon?

Fortumin sivuilta: ”Sopimukset velvoittavat TGC-10:n toteuttamaan merkittävän investointiohjelman, jonka arvo oli [ostovaiheen tiedotteen mukaan] noin 2.2 miljardia euroa, nyt 2.5 mrd. euroa. Ohjelman arvioidaan valmistuvan vuonna 2013. TGC-10:n sijoitusohjelmaan liittyvät sopimusvelvoitteet sisältävät sakkoehtoja, jotka on sidottu uuden tuotantokapasiteetin saatavuuteen.”

Onko investoinnissa otettu huomioon venäläinen tapa, jossa investointiin liittyvät tavarat ehditään varastaa pari-kolme kertaa? Ehkä tavarat voi sitten paikalliselta torilta ostaa alehintaan takaisin, mutta sekin maksaa. Niin maksaa myös tavaroiden suojelu koko logistiikkaketjun osalta.

Entä aikataulu ja siihen liittyvät sakot? Venäjällä on kolmisenkymmentä viranomaistahoa, jotka voivat pysäyttää yhtiön toiminnan koska tahansa. Syitä ja keinoja löytyy aivan riittämiin. Onko otettu huomioon se, että investoinnin heikkoa kannattavuutta voivat syödä suuret sakkomaksut?

Paljonko kauppahinta sisältää korruptiorahaa?

Kauppahinta kokonaisuudessaan on noin 2.7 mrd. euroa. Investointiohjelma ja kauppahinta ovat yhteensä vähintään 5.2 mrd. euroa. Sisältyykö kauppahintaan ja investointeihin Venäjällä kaiken kattava korruptio, vai onko se maksettu eri tahoille erikseen? Vai oliko kauppahinta sen vuoksi kolminkertainen muihin tarjoajiin nähden, että siinä oli korruptiota kaikille tahoille hyvinkin reippaasti?

Onko Fortumin johto ja asiantuntijajoukko käynyt investointikohteessa tekemässä perusteellisen analyysin tilanteesta? Jos on, miksi Fortum ei ole korjannut julkisuuteen laskettuja kuvia, joiden sanottiin olevan juuri tästä TGC-10 –kohteesta?

Kuvien mukaisessa laitoksessa käynyt henkilö kertoo, että ko. laitos on Murmanskissa, ei Siperiassa. Ilmeisesti Siperian laitos on vielä vanhanaikaisempi kuin on annettu ymmärtää. Projektille antaa jokseenkin heikon lähtöimagon se, että hankkeesta tuli vähän naurettava MIR-Titanic –vertailu.

Maksaako investointi koskaan itseään takaisin?

TGC-10:n kannattavuus lienee tällä hetkellä nollatasoa. Fortumin arvion mukaan lisäinvestoinnit ostopäätöshetkellä laskettuina tuottavat noin 30 milj. euroa lisätuottoa vuodessa. Jälkikäteen tuotto-arviota on nostettu noin 100 milj. euroon vuodessa.

Huikea tuottavuuden nousu, ennen kuin investoinnit on tehty, markkinakehitys nähty – mutta kriisin syveneminen Venäjällä jo on tiedossa.

Kun investointi on kokonaisuudessaan vähintään 5.2 mrd. euroa, todennäköisesti käytännössä hyvin lähellä noin 8 mrd. euroa, antaa sijoitus tuottoa 1.9 % - 0.4 % vuodessa. Se on paljon alle lainakorkotason. Olisi todella mielenkiintoista tutustua Fortumin investointilaskelmiin ja -analyysin perusteisiin.

Korot ja uusinvestoinnit myös otettava huomioon

Jos korot ja uusintainvestoinnit unohdetaan, investointi maksaa itsensä takaisin 50 – 80 vuodessa – ellei tuotto-arviota päätetä taas nostaa reippaasti. Eiköhän se ole vähän liian pitkä takaisinmaksuperiodi?

Myös rakentamisajalle joudutaan laskemaan sijoitetun pääoman korko. Jos laitos on kiinni uudistamisen ajan, se ei useaan vuoteen tuota mitään. Jos se korjataan vaiheittain, kuten rahoituksen sitoutumisen pohjalta voi arvioida, ei laitos kuitenkaan tuota aluksi edes kustannuksiaan.

Jos kohtuullinen korko otetaan huomioon, investointi on tappiollinen, eikä koskaan maksa itseään takaisin. On myös otettava huomioon, että perusteiltaan ikivanha laitos tarvitsee jatkuvaa korjaamista peruskunnostuksen jälkeenkin.

Gazpromin käsi on kaasuhanalla koko aika

Entä miten on otettu huomioon se, että valtiojohtoinen Gazprom toimittaa TGC-10:lle kaasua, josta sitten sähkö valmistetaan? Entä, jos Gazprom yhtenä päivänä vain ilmoittaa, että ensi kuussa kaasun tulo loppuu tai hinta on kolminkertainen tai 80 % yhtiön osakkeista luovutetaan meille?

Venäläiset suuretkin yhtiöt, valtionyhtiöt mukaan lukien, ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Niiden houkutus repiä mistä tahansa lisätuottoa on suuri. Suomalainen yhtiö eli ulkomainen yhtiö Venäjällä, on mitä oivallisin kohde harjoittaa luovaa hinnoittelu- ja osakeomistuspolitiikkaa.

Entä mitä Venäjän yritystoiminnan lama, onko sillä jotain vaikutusta myytävän sähkön määrään? Kriisi vaikuttaa myös siten, että yksityistalouksien mahdollisuudet maksaa sähkölaskuaan heikkenevät.

Voi olla, että TGC-10:llä on pian valtavat myyntisaamiset, mutta suhteellisesti pienenevä rahan sisääntulovirta. Onko sekin suomalaisten veronmaksajien korvattava?

Venäjän hallinnon ote talouselämästä kiristyy

Miten Fortumin investoinnin pysyvyys ja takaisinmaksu suhteutuvat Venäjän odotettavissa olevaan kriisiin? Mitä tapahtuu, jos Venäjä romahtaa? Onko se Fortumille eli suomalaisille veronmaksajille tämän investoinnin osalta hyvä vai huono asia? Tuloksen positiivinen ennakointi vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä.

Pystyykö nykyinen silovikihallinto pitämään vallan käsissään, vai tuleeko toinen klaani, joka ottaa vallan? Jos silovikit jäävät valtaan, he ilman muuta entisestään kiristävät otetta talouselämästä, koska he eivät osaa toimia toisin ja he arvioivat, ettei muita vaihtoehtoja ole olemassa kokonaisuuden pitämiseksi käsissä.

Kun hallinnon ote talouselämään edelleen kiristyy ja totalitarismin muodot lisääntyvät, kasvatetaan hyvin nopean uuden romahduksen siemeniä täyttä vauhtia. Jos valtaan tulee liberaalimpi klaani, se voi hyväksyä tai hylätä Fortumin investoinnin.

Jos investointi kansallistetaan, siinä menivät kaikki rahat. Ellei investointia kansallisteta, se voi roikkua tappiollisena projektina Fortumin taseessa – ja suomalaiset veronmaksajat maksat viulut.

Miksi veronmaksajien rahoilla otettiin valtava Venäjä-riski?

Tämä Fortumin investointi herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi Fortum koki lähes pakonomaisen tarpeen tehdä tämä investointi? Kuinka perusteellisen selvityksen suurimman osakkeenomistajan eli valtion omistuksista vastaava ministeri sai?

Miksi ministeri on hyväksynyt selvitykset ja onko hän todella voinut luottaa yhtiön investointilaskelmiin, markkina-analyysiin, poliittiseen analyysiin ja laitoksesta saamiinsa kuviin ja muihin tietoihin?

Miksi suomalaisten veronmaksajien rahoilla Venäjällä otettiin valtava riski, kun siihen ei ollut pakkoa? Vai onko Suomen valtionjohto sitoutunut järjestämään miljardien korruptiorahat Venäjän johdolle? Jos, niin mistä syystä? Ellei, niin mistä tässä kaupassa oikein on kyse?

Tapahtumaa voi verrata sotakorvausten maksamiseen. Nämä sijoitukset vastaavat noin 10 % sotakorvauksista, joten kyseessä on valtava riskinotto, jonka takuumiehinä ovat suomalaiset veronmaksajat – tietämättään.

Karelia Fund olisi parempi sijoituskohde

Jos Fortumin oli pakko sijoittaa 5 – 8 mrd. euroa johonkin, eikö paljon suomalaisempi ja riskittömämpi projekti olisi ollut esim. Karelia Fundin perustaminen? Tämä 5 – 8 mrd. euroa toimisi erinomaisena pohjana palautetussa Karjalassa tapahtuvien järkevien julkisten ja yksityisten investointien rahoituksessa.

Fortumin veronmaksajien rahoilla ottama riski lähes vastaa palautetun Karjalan julkisten investointien määrää ensimmäisen 10 vuoden aikana. Nyt nämä rahat sijoitetaan ilman minkäänlaista vakuutta venäläisten mielivallan alle.

Karelia Fundia varten nämä rahat voisivat seisoa vaikka pankin holvissa pölyttymässä, menetyksen riski olisi pienempi kuin nykyisellä toiminnalla – jos annetut tiedot ovat oikeat.

Onko tässä analogia lähialuerahoituksen kanssa?

Fortumin sijoituksen osalta mieleen tulee yksi analogia. Suomi ja Venäjä allekirjoittivat Naapuruussopimuksen ja Lähialueyhteistyösopimuksen 1992. Naapuruussopimus on ollut jokseenkin merkityksetön.

Lähialuesopimuksella puolestaan ei ole Suomen aitojen lähialueiden kanssa ollut mitään tekemistä. Se on ollut lahjoitussopimus, jonka pohjalta on rahoitettu mm. Pietarin jätevesilaitoksen investointeja.

Lähialuerahojen kokonaismäärä on noin 1.3 mrd. euroa. Siitä Venäjän osuudeksi on arvioitu noin 0.8 mrd. euroa. On jäänyt täysin epäselväksi, miksi tällaiseen lähialuerahoitukseen lähdettiin. Varsinkin kun rahoitus kohdistui täysin tuntemattomille kaukaisille alueille. Pakkoluovutetulle alueelle rahoitusta ei alkuvaiheessa kohdistettu lainkaan.

On herännyt kysymys, mitä Suomen valtio näillä veronmaksajien rahoilla osti. Ostiko se oikeuden liittyä läntiseen leiriin vai oikeuden Karjalan palauttamiseen vai oliko kyseessä vain naapurin suosiminen korruptiorahojen avulla? Varsinkaan alkuvaiheessa ei ollut tietoa, mihin rahat valuivat, vain se tiedettiin, että ahneisiin taskuihin niistä suurin osa meni.

Mistä Fortum tai Suomi oikein maksaa?

Onko näistä kahdesta tapauksesta vedettävissä johtopäätös, että jotain Suomi maksaa Venäjän päättäjille? Päättäjillehän valtaosa korruptiorahoista joka tapauksessa kulkeutuu. Jos johtopäätös on väärä, olisi mukava havaita vaikenemisen muurin murtuvan edes sen verran, että väärä tieto korjataan perustellulla oikealla tiedolla.

Jos kyseessä on maksu jostain, niin mistä? Ainoa mieleen tuleva ajatus liittyy Nato-keskusteluun eli onko ostettu Nato-vapautta? Tämäkö sitten olisikin se kuuluisa (Venäjältä saatu) Nato-optio, jota Nato-osapuolet eivät ole antaneet?

Olisihan jonkun tällaisen kytkyn esille tuleminen ja/tai suuren investoinnin 'romahtaminen' hyvin noloa sekä Fortumin johdolle että valtion omaisuutta hallinnoivalle ministerille. Tosin Fortumin johto on jo saanut aivan yltäkylläisen korvauksen sellaisestakin tilanteesta.

Entä Corporate Governance?

Olisi sangen toivottavaa, että edellä esitetyt hypoteesit osoittautuisivat kaikilta osiltaan vääriksi. Jotta sellainen on mahdollista selvittää, tarvitaan julkisuuteen paljon enemmän uutta tietoa kuin tähän asti on annettu. Nykyisillä tiedoilla ei voi päätyä positiiviseen tulokseen.

Vaikeminen on 'kullannut' sekä valtionjohtoa että suuria suomalaisia yrityksiä melkoisen kattavasti. Syy siihen on näiden tahojen lisäksi Suomen kansalaisissa, jotka pelkäävät kysyä asian todellista laitaa. Jos ensimmäisellä kerralla ei saa kunnon vastausta, on kysyttävä niin usein, että saadaan rehellinen vastaus.

Mahtaako toteutettu vaikeneminen olla niitä corporate governance eli hyvä hallintotapa –säännöstön kultahippuja vai käsitteen täyttä ymmärtämättömyyttä?

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


FORTUM OTTAA NENILLEEN JA RANKASTI!!

FORTUM MENEE INTOA UHKUEN VENÄJÄLLE, TULEE TAKAISIN HÄNTÄ KAINALOSSA.
Tarkoittaa sitä että kun toiminta on saatu pyörimään tulee veli venäläinen ja sanoo antakaa yhtiö irjanpito minulle, Teillä on 48 tuntia aikaa poistua maasta, yrityksenne siirtyy meille ilman mitään korvauksia.
Näin todella tapahtuu venäjällä sen tiedän tuttujen kokemuksesta jotka yrittäneet Venäjällä.
Tervemenoa fortum ja tervetuloa takaisin
kamisnski [2009-01-06 11:56:29]


Fortum

Kyllä Siperia opettaa Fortumia ja Suomen kansa maksaa sähkönhintojen jatkuvilla korotuksilla.

Vanhanen voisi nostaa profiiliaan erottamalla valtion omistajaohjauksesta vastaavat virkamiehet ja ministerin sekä Fortumin koko hallituksen.

Ainakin viiteen miljardiin nousevien Siperia-invesointien syynä lienee sekä tyhmyys että toisten (=kansan) rahoilla pelaavat palkkarengit, jotka nujersivat valtion jo 500 miljoonan optiopelissä.
R.von Rims [2009-01-01 17:36:01]


"Millä perusteella Fortum voi olettaa, että sähköalan vapautuminen juuri tällä alalla jatkuu, kun kaikki muut merkittävät alat keskitetään? "

Sahkoala ei olekaan vapautumassa ja lupaukset ollaan pettamassa. Tehdaanko sahkobusineksestakin ns. strateginen ala, jolloin sen hinnoittelu on suoraan Kremlin peukalon alla, todennakoisesti.

"Sijoittajat on petetty" kirjoittaa Reuters jo marraskuun 25. paiva:

http://www.reuters.com/article/rbssUtilitiesElectric/idUSLP40545220081125


bulvaani [2008-12-29 16:51:13]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].