Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

19.11.2012 [10, 11]
»  VETOOMUS KARJALAN TASAVALLASSA

25.10.2012 [02, 03]
»  KARJALA MUKANA HELSINGIN KIRJAMESSUILLA LA-SU

20.10.2012 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS JA KARJALAN PALAUTUS

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

12.02.2009
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[06] Sotasyyllisyys

MITÄ OIKEUSMINISTERIÖ TUTKII SOTASYYLLISYYSASIASSA?

- Sotasyyllisyys ajankohtainen asia
- Haastatteluvastaukset ympäripyöreitä
- Rautkallion mittava tutkimusaineisto
- Tarkan väitöskirja todisti vain Kekkosen aineistolla
- Moskovan välirauhan 13. artikla
- Mikä muu maa haluaa olla syyllinen?
- Johtomme innokas, mutta valikoiva syyllistäjä
- Lindstedt: oikeudellinen tie käyty loppuun
- Kenen motivaatio edellyttää tuomioita?
- Kenen motivaatio etsiä suomalaisten syyllisyyttä?
- Oikeusprosessit voivat olla vasta alussa
- Suomalaiset kärsivällisiä, mutta ...
- Talvisota oli kielletty tärkein todiste
- Työryhmällä on tärkeä tehtävä
- Historioitsijat tuuliajolla
- Mitä ministeriö ja poliitikot ajavat?
- Jos koiran häntä muuttuukin jalaksi?

Sotasyyllisyys ajankohtainen asia

Keskiviikkona 11.02.2009 Ykkösen aamutv:ssä haastateltiin oikeusministeriön toista sotasyyllisyystutkijaa, oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedt’iä ja historian professori Henrik Meinanderia sotasyyllisyysasiassa. Positiivista huomiota herättivät toimittajien Satu-Lotta Peltolan ja Anu Vilkmanin sotasyyllisyyden ytimiin liittyvät kysymykset.

On erittäin positiivista, että oikeusministeri Tuija Brax on päättänyt tutkituttaa sotasyyllisyytuomioiden perusteet ja tuomiot. Valtionhallinnon on suhtauduttava sotasyyllisyysasiaan riittävällä vakavuudella. Tähän mennessä harjoitettu liturginen elämälle täysin vieraitten verukkeiden keksiminen ei enää uppoa kansaan.

Haastatteluvastaukset varovaisia

Haastattelun vastauksista syntyi käsitys, ettei oikeusministeriön selvityksessä keskitytä purkamiseen, vaan oikeudenkäyttö halutaan asettaa suurempiin kehyksiin.

Mahdetaanko kehyksillä tarkoittaa sitä, että kun aikaisemmmat kosmeetiset ja täysin kestämättömät väitteet eli kunnia- ja todellisuus-perustelut eivät enää pure, kädet nostetaan pystyyn esim. Potsdamin kokouksen perusteella?

Rautkallion mittava tutkimusaineisto

Meinander nosti Jukka Tarkan sotasyyllisyyteen liittyvän väitöskirjan ansiollisimmaksi selvitykseksi asiassa. Dosentti Hannu Rautakallio todistaa mittavan dokumenttiaineistosta pohjalta haastattelussa toisin:

- Kekkosen valtapolitiikkaako? Tämä näkemys ei ole kovin kaukana. On mielenkiintoista, että presidentti Kekkonen puuttui sotasyyllisyyskysymykseen ensimmäisen kerran näkyvästi vasta marraskuussa 1977 vaalitaistelun pääjuhlassa.

- Hän toi esille, että Zhdanov uhkasi meitä kolmannella sodalla. Tällaista uhkausta ei löydy Neuvostoliiton asiakirjoista. Kekkonen sanoi, että tämä on hiertänyt meitä kuin kivi sukassa, meidän on saatava se pois.

Tarkan väitöskirja todisti vain Kekkosen aineistolla

- Juuri tätä ennen oli ilmestynyt Jukka Tarkan väitöskirja, jossa hän argumentoi näitä asioita ainoastaan suomalaisten lähteiden perusteella. Vaikka hän argumentoi johdonmukaisesti liittoutuneiden sotarikospolitiikalla, hänellä ei ollut mitään liittoutuneiden lähteitä, ainoastaan Kekkosen tulkintoja.

- Väitöskirjan otsikko oli Suomen sotasyyllisyys ja liittoutuneiden sotarikospolitiikka. Kuitenkaan lähdeaineistoissa ei ole liittoutuneiden sotarikospolitiikasta mitään alkuperäislähdettä.

- Tämä on ollut myyttinen ja mytologinen kupla näihin päiviin saakka. Nyt kupla voidaan purkaa pelkästään brittiläisillä asiakirjoilla. Kuitenkin jo vuonna 1977 brittiläiset ja USA:n arkistot olivat avautuneet ja mm. professori Polvinen ja minä käytimme niitä, mutta ko. väitöskirjassa ei käytetty.

- Tällä tavoin Kekkonen sai väitteittensä tueksi tieteellisen tutkimuksen ja kansakunnalle todistetuksi, että asia on nyt purettu.

Moskovan välirauhan 13. artikla

Moskovan välirauhan tai liittoutuneiden vaatimusten käyttäminen purkamista estävänä perusteena, on kestämätön. Eihän Suomen oikeuslaitoksen tehtävänä ole nöyrästi totella ja vahvistaa vääryyttä.

Välirauhan 13. artikla toteaa: "Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi".

Olivatko Suomen syytetyt ja tuomitut johtajat sotarikollisia? Eivät olleet, joten Moskovan välirauhan 13. artiklaa ei voi esittää syyllisyysperusteena.

Mikä muu maa haluaa olla syyllinen?

Voidaan perustellusti kysyä, mitä hyötyä tai järkeä on vuodesta toiseen vain etsiä keinoja sotasyyllisyyden ylläpitämiseksi? Voisiko meistä kukaan edes kuvitella toista kansaa ja kansan johtoa, joka yhtä itsepintaisesti haluaisi pysyä syyllisenä?

Kuitenkin samalla väitetään, kuten presidentti Tarja Halonen Pariisissa 01.03.2005, että olimme sotaan syyttömiä?

Johtomme innokas, mutta valikoiva syyllistäjä

Tällainen poliittinen ja henkinen asenne ei ole terve. Olemme joko syyttömiä tai syyllisiä. Emme voi olla molempia. On valitettavaa, ettei johtomme tätä ristiriitaa halua havaita.

Valtionjohtomme on yli-innokas syyllistämään itsensä ja koko kansan sotaan – mutta erittäin valikoivasti syyllistämään todelliset syylliset tässä ja vaikkapa Karjalan kysymyksessä tai pankkikriisissä.

On erittäin suuri oikeusloukkaus, että varmasti vääriksi tiedetyt tuomiot yhä pidetään voimassa. Eikö oikeusministeriölle ja poliitikoille riitä se, että kaksi korkeimman oikeuden päätöstä ja yksi oikeuskanslerin päätös selkein sanoin toteavat sotasyyllisyyslain, tuomiot ja tuomioistuimen perustuslain vastaiseksi? Mitä vielä pitäisi osoittaa?

Lindstedt: oikeudellinen tie käyty loppuun

Lindstedt esitti tv-haastattelussa, että sotasyyllisyysasiassa oikeudellinen tie on pitkälle käyty loppuun. Tarkoittaako lausuma sitä, että Suomi luopuu näennäisestäkin oikeusvaltiostatuksestaan tässä asiassa?

Myöntämällä presidentin, korkeimman oikeuden ja oikeuskanslerin suulla, että olimme sotiin syytön ja että tuomiot olivat vääriä, mutta toteamalla, että asiassa on oikeudellinen tie käyty loppuun, siirrymme oikeudenkäytön osalta venäläiseen järjestelmään.

Venäjällä valtionhallinto määrää tärkeimmät tuomiot. Tuomiot eivät toteudu oikeusperiaatteiden pohjalta, vaan poliittisten ambitioiden osalta. Tuomioistuinen ei ole riippumaton, vaan valtionhallinnon jatke.

Kenen motivaatio edellyttää tuomioita?

Kenen poliittisia etuja tuomioiden purkamattomuus edistää. On selvää, ettei näin tärkeää asiaa, koko Suomen syyllisyyttä sotiin, voida ylläpitää ilman vahvaa motivaatiota. Kenen motivaatio on edistää Suomen syyllisyyttä?

Järjellistä vastausta suomalaisesta näkökulmasta ei ole mahdollista antaa. Vastaus löytyy vain Venäjän luultujen etujen ajamisesta. Jotkut poliitikot ja tutkijat kuvittelevat hankkivansa venäläisten suosiota, kun he noudattavat entisen suurlähettiläs Juri Derjabinin esittämää kantaa tuomioiden purkamattomuudesta.

Derjabin suuressa sotasyyllisyysseminaarissa 2005 puhui purkamista vastaan. Hänen sanansa sulkivat kaikkien suomalaisten puhujien suut niin täydellisesti, ettei kukaan uskaltanut edes mainita sanaa purkaminen. Tapahtui täydellinen suomalaisten eturivin historioitsijoiden ja valtiomiesten nollaaminen.

Kenen motivaatio etsiä suomalaisten syyllisyyttä?

Suomessa on vallalla useampien tutkijoiden innokas jahti etsiä kaikki mahdollinen, millä juuri Suomea ja suomalaisia voitaisiin syyllistää sotiin. Ei etsitä, ilmeisesti ei edes ymmärretä, tasapuolisuuden vaatimusta.

Suomea on väitetty sotarikolliseksi ja sotaan syylliseksi sillä perusteella, että se ylitti vanhan rajan. Se oli muka hirvittävä synti, jota ei näiden tutkijoiden mielestä olisi saanut tehdä. Miksi ei olisi? Omaa maata saa puolustaa hyökkääjää vastaan aivan missä katsoo sen olevan itselleen edullisinta. Miksi oma valtio pitäisi laittaa tuholle alttiiksi? Miksi pitäisi valita huonoin mahdollinen puolustamispaikka?

Miksi nämä innokkaat Suomen syyllistäjät eivät lainkaan syyllistä Neuvostoliittoa sen törkeistä hyökkäyksistä? Miksi Suomea tuomitaan Saksan aseveljenä? Miksi ei tuomita Neuvostoliittoa, joka teki 23.08.1939 poliittisen, erittäin kattavan Molotov-Ribbentrop –sopimuksen? Siihen liittyi erittäin mittava SS-NKDV –yhteistyö, jonka pohjalta murhattiin kymmeniä miljoonia ihmisiä. Näiden tutkijoiden kannattaisi perehtyä Soviet Story –filmiin.

Oikeusprosessit voivat olla vasta alussa

Mistä sotasyyllisyystuomioissa on kyse? Tällä hetkellä kyse on ensisijaisesti ihmisoikeuksista. Tuomittujen, heidän perheittensä ja kaikkien Suomen kansalaisten ihmisoikeuksia loukataan. Tuomiot tiedetään vääriksi. Silti valtiojohtomme ei ole tehnyt mitään konkreettista niiden korjaamiseksi.

Jos nyt työnsä aloittava pieni työryhmä päätyy kosmetiikkaan, jonka eduskunta siunaa, alkaa todennäköisesti pitkä oikeudellinen tie. Sitä ei toki ole käyty loppuun.

Päinvastoin, on mahdollista, että alkaa merkittävä joukko prosesseja, joissa nykyistä ja elossa olevaa valtionjohtoamme ja oikeuslaitoksemme johtajia vastaan nostetaan kanteita virkavelvollisuuksien ja –valan rikkomisesta.

Suomalaiset kärsivällisiä, mutta ...

Suomen kansa on hyvin kärsivällistä, pitkämielistä ja valmis odottamaan korjauksia. Mutta aina tulee vastaan viimeinen tippa, jonka jälkeen nämä ominaisuudet unohdetaan.

Talvisota ja jatkosota ovat erittäin hyviä esimerkkejä tästä. Vasta kun koko maa oli uhattuna ja oli viimeinen hetki taistella, koko kansa taisteli kaikin voimin. Kun hyvään luottaminen ei auttanut, oli aika tarttua järeämpiin keinoihin.

Talvisota oli kielletty tärkein todiste

Talvisodalla on sotasyyllisyystuomioiden näkökulmasta ratkaiseva merkitys. Eihän koko jatkosotaa olisi ollut ilman talvisotaa. Kuitenkin kaikki talvisotaan liittyvän aineiston käyttäminen sotasyyllisyystuomioistuimessa täydellisesti kiellettiin. Siten estettiin puolustuksen tärkeimmän todisteen esittäminen kokonaisuudessaan.

Tuomioistuimessa ei myöskään saanut tuoda sotamarsalkka Mannerheimia tai muitakaan sotilaita lainkaan esille. Joten se tärkein ryhmä, joka toteutti suomalaista sotapolitiikkaa, oli suljettu ulkopuolelle. Tällaisilla menettelyillä ei ole oikeuden kanssa mitään tekemistä, silti valtiojohtomme yhä haluaa pitää näitä valheellisia operaatioita yllä.

Ei myöskään pidä unohtaa, että talvisodan hyökkäyksen vuoksi Kansainliitto sulki Neuvostoliiton pois jäsenyydestään. On se kummallista oikeudenkäyttöä, kun syylliseksi tuomitusta hyökkääjästä tehdään ensin syyllinen, sitten täydellisesti syytön. Ja uhrista tehdään syyllinen omien joukkojen toimesta. Kaiken lisäksi tätä syyllisyyttä ylläpidetään vuosikymmenestä toiseen.

Työryhmällä on tärkeä tehtävä

Sotasyyllisyyttä selvittävä työryhmä, oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedt ja oikeustieteen lisenssiaatti Stiina Löytömäki ovat erittäin merkittävässä asemassa Suomen syyllisyyden ja syyttömyyden osalta.

Heillä on koulutuksensa puolesta ja Lindstedtillä väitöskirjan pohjalta arvioituna hyvä lähtökohta oikeusoppineena ja oikeushistorioitsijana ymmärtää sotasyyllisyystuomioiden perustuslain vastaisuus ja ihmisoikeuksien loukkaavuus. Oikeudellisten näkökulmien totuudellinen esille tuominen on siten mahdollista.

Miten kansalaisilta voidaan vaatia perustuslain ja muiden lakien kunnioitusta, jos oma valtionjohtomme ei niistä välitä, vaan pitää edeltäjänsä, itsensä ja koko kansan vuosikymmeniä syyllisenä perustuslain vastaisilla perusteilla?

Historioitsijat tuuliajolla

On jouduttu havaitsemaan, että merkittävä osa suomalaisista eturivin historioitsijoista ei juurikaan näytä ymmärtävän käsitteitä ihmisoikeuksien tai perustuslain vastainen.

Historioitsijan tehtävänä ei ole etsiä fraseologiaa, jolla poliittinen johto voisi pestä kätensä selkeästi perustuslain vastaisessa asiassa. Luulisi päinvastoin, että he olisivat eturivissä ajamassa historiallisen totuuden esille tuomista. Ja väärien tuomioiden purkamista.

Mitä ministeriö ja poliitikot ajavat?

Oikeusministeriössä esille tuodut ajatukset ovat huolestuttavia. Lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen ei HS:n mukaan sulje pois vaihtoehtoa, että tuomiot tuotaisiin jollain tapaa eduskuntaan.

Mannisen mukaan poliittinen käsittely voisi tulla kyseeseen siksi, ettei oikeusistuimissa purkaminen ole mahdollista. Toisaalta Manninen arvelee, että pehmeämmät keinot riittävät. "En usko, että muodollisia operaatioita tai päätöksiä aletaan tehdä".

Miksi koko selvitysprosessia käynnistetään, jos päätökset vanhan kosmetiikan ja valheellisen liturgian käyttämisestä on jo tehty? Väitteistä ehkä järjettömin on vahvistusväite. Jos sellainen kuvitelma olisi todellisuutta, olisivat kaikki korkeammat oikeusasteet täysin tarpeettomia, koska niiden päätöksethän aina vahvistaisivat aikaisemmat väärät tuomiot todellisiksi. Kansalaisten älyllisessä aliarvioimisessakaan ei kannatta mennä harhaisiin epäloogisuuksiin.

Jos koiran häntä muuttuukin jalaksi?

Suomessa vallitsevaa tilannetta voidaan valottaa esimerkillä. Kuvitellaan, että koiran häntä muuttuu jalaksi. Kuinka monta jalkaa koiralla on? Useimmat varmastikin vastaisivat, että viisi jalkaa.

Vastaus on väärä. Se on yhtä väärä kuin sotasyyllisyystuomiot ja väittämät siitä, etteivät tuomitut menettäneet mitään tai ettei vääriä tuomioita voi purkaa, ettei niitä vahvistettaisi oikeiksi.

Ei koiran jalkojen määrä lisäänny kuvittelemalla. Eivät sotasyyllisinä tuomittujen tuomiot häviä mihinkään kuvittelemalla mielikuvituksellisia ja elämälle täydellisen vieraita aatoksia. Oikeuden tuomio oli harvinaisen todellinen aina siitä johtuvaa vankeutta myöten.

Eivät tuomitut eläneet virtuaalimaailmassa, jossa voidaan kuvitella, etteivät he menettäneet mitään. He menettivät. Koko Suomi menetti. Koko Suomi menettää yhä. Väärät tuomiot on purettava.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


"Putin putoaa"

Aamu-tv:ssä asiantuntija aprikoi, että Putinin helikopterissa kannattaa pitää hyvät vakuutukset. Itse ennustan, kuten entinen metsästäjä, Putin on
kuin "pupujussi" kun se sattuu "harkkoomahan" haulikon eteen, kyllä se
oikein"poukahtaa"korkealle, kun osuu.
Kun uusrikkailta lähtee omaisuus valtion romahduksen takia, se on pahempi, kuin köyhältä "musikalta" viedään viimeinen leipäpala.
Kun Medvedev on marionetti, uusrikkaiden tulilinjalla on Putin syytettynä huonosta taloudenhoidosta, joka romahduttaa heidän elämänsä.
Kun valtion varolla on helpolla rikastuttu, niin näköjään omaisuuden menettäminen tekee kipeämpää, kuin rehellisellä työnteolla ansaittu.
Kun sota-aikana venäläiset kaivoivat ylös jo haudattuja hevosia, että saivat
ruokaa, uusrikkaille tämä ei käy, ymmärrettävistä syistä.
Kun oma ego on huono, pitää myös pitää vangittuna Hodorkovskia, jolla
on vankileirilläkin arvonanto suurempi kuin nykyisillä johtajilla.
Näistä asioista muodostuu uhka, että Putin saa käyttää pian haarniskaa.
Psykologisesti seuraa Putinin epävarmaa tyyliä, siinä ei ole mitään inhimillistä, päässä vain takoo, kovuus on voimaa, se lievittää kun hommaa susikoiran, silloin toinen pönkittää toista.
Länsimaalaisilla ihmisillä on silmät, kuin "hellanrenkaat" katsellessaan tämän punaisen hämärän maan toimintaa.
Arvojohtaja ei venäjällä voi vedota, mitä Stalin teki, mitä myös Breznev, niin kuin se olisi sillä kuitattu. Hänen pitää oikaista heidän vääryydet, sillä venäjän etu huutaa sitä.
Kaikkea vääristellään, oma tutkimus osoittaa, että venäjällä on maailman rehellisimmät vaalit, viime vaaleissakin paikoin piti näyttää vaalihenkilöille, mitä äänestää, joten se siitä...
Talvisota, eikö vaikuttanut jatkosodan tapahtumiin, onpas kipeä aihe venäläisille, olisivat alun perin pitäneet sopimukset, niin kaikelta olisi vältytty.
Stalinia jo nostetaan "lipaston" päälle, Näkeekö Putin esimerkin hänessä?

Suomen ryöstettyjen alueiden palautus, olisi ensimmäinen imagokohotus,
millä Putin petraisi itseään, ja venäjä voi näyttää toistakin puolta itsestään.
Suomen stalinistit saisi sillä vettä myllyynsä, jos se lievittää venäjän kantaa Karjalan palauttamiseen.


Ilkka [2009-02-13 09:51:00]


Jossittelu ei tee autuaaksi

Nimimerkit karjalainen ja hämälevski; minä katson tapahtunutta siinä kun teillä menee pelkäksi jossitteluksi. JOS Neuvostoliitto olisi hyökännyt talvisodan jälkeen uudelleen, JOS Suomi olisi vallattu, JOS suomalaiset olisi viety Siperiaan... Vaan kun ei hyökännyt, ei vallannut, eikä viety Siperiaan vaan itse lähdettiin hyökkäämään, valtaamaan ja ihmisiä keskitysleireihin laittamaan. Ja ihan vaan siksi JOS...? Jos jossittelu kelpaisi puolustukseksi oikeudessa niin tämän maan vankilatkin olisivat tyhjät. Tuomiot jaetaan tapahtuneesta, ei tapahtumattomasta.

Ei minulla ole mitään harhakuvitelmia Neuvostoliiton "rauhantahtoisuudesta" niin kuin ei ollut Suomen johdollakaan kun he päätöksen natsien kanssa liittoutumisesta tekivät. Ikävä totuus kun kuitenkin on se, että heidän päätöksellään se uusi sota syttyi Suomenkin suunnalla, eikä sillä kertaa Stalinin oikusta, niin mielellän kuin senkin sinne pohjattomaan syntisäkkiin kaataisi. Ihme sokeutta tässä on vain siinä, miten Suomen omat laajenemispyrkimykset sodan avulla ja siinä käytetyt keinot muka pyhittyvät Stalinin ja Neuvostoliiton pahuudella. Jonkun se vastuu niistä päätöksistä on kannettava, eikä ne vastuunkantajat lepää kirkkomaan sankarihaudoissa vaan niille pystytellään alttareita kynttilöineen, näille "kansakunnan sijaiskärsijöille" pienine vapausrangaistuksineen.


mikävaan [2009-02-13 00:33:04]


Ihme sokeutta!

MIkä vaan ei ole ajatellut, mitä meistä olisi jäänyt jäljelle, jos emme olsi puolustatutuneet jatkosodassa. Ei olisi hänkään tänne kirjoittelemassa. Eikä olisi itsenäistä Suomea. Harvat elolle säästyneet suomalaiset olisivat jääneet kärvistelemään NL:n ihannevaltioon.
karjalainen [2009-02-12 21:38:25]


Neuvostoliitto oli murhanhimoisin valta

mikävaan:lle. On sulla ihmeelliset käsitykset ja mahdottoman positiiviset kuvitelmat Neuvostoliiton rauhanomaisuudesta. Ei ole jakeluusi mitenkään menny, että venäläisten tarkotuksena oli vallata Suomi ja paljon muutakin?

Olisko valtionjohto toiminu oikein, kun se olis vain odotellut kädet ristissä Neuvostoliiton hyökkäystä? Sitten ne olisivat todellisen rikoksen tehneet.

Jos sinun mukaasi olis toimittu, niin kuolleita olis ollut satoja tuhansia ja loput Siperiassa kärvistelemässä. Katyninkin Stalin halusi suomalaisille.

Minulla oli tilaisuus nähdä Soviet Story. Se on kamala kertomus Neuvostoliitosta. Sinun tekis hyvää nähdä se, niin vois silmät vähän raottoa, minkälaista monsteria vastaan suomalaiset taistelivat. Kato filmi ja tee vähän vertailuja. Ja häpeä siinä samalla, jos olet suomalainen ja jos osaat hävetä.
hämälevski [2009-02-12 21:03:24]


Juurikin näin

Valitettavasti niin kauan kun "vanhan liiton" pettureita on
valtio johdossa tuskin mitään tapahtuu. Kumma juttu että julkisuudessa tuntuvat aina olevan vain syyllisyyden puolustajat. Että tää asia jaksaa vi..

Jukka Virtanen [2009-02-12 14:33:59]


Päitä pensaassa niin että ahtaaksi käy

Suomen jatkosodan alun hyökkäysvaiheessa kuoli enemmän suomalaisia kuin koko talvisodassa. Onko näiden - omavaltaisesti ohi eduskunnan uuteen sotaan Saksan rinnalle lähtöpäätöksen tehneen (14.6.1941) presidentin ja hänen sotakabinettinsa sekä armeijan johdon suunnitelmien takia kaatuneiden kohtalo merkityksettömämpi kuin Rytin ja muiden sotasyyllisenä tuomittujen kunnia? Onko tässä hyökäyssodassa omaisensa menettäneiden perheiden ihmisoikeudet vähäpätöisemmät kuin maan hyökkäyssotaan juonineiden poliitikkojen perheiden?

Kunnia niille joille se kuuluu ja johtaja olkoon aina vastuussa päätöstensä seurauksista. Entäpä jos näiden maan sotaan vieneiden johtajien tuomioden purku loukkaakin niitä, joiden omaiset heidän takiaan menettivät henkensä? Jossakin suhteellisuus menee nyt metsään, nämä pienet vankeusrangaistukset näyttävät olevan olevan suurempi tragedia kuin 80 000 miehen kuolema.

Tuomioita olisi voitu jakaa valtakunnanoikeudessa jo olemassa olleen lainsäädännönkin perusteella sillä näyttö oli selvä. Mutta koska liittoutuneet tuomioita erikseen vaativat juuri sotasyyllisyydestä niin kahteen kertaan tuomitseminen olisi toki ollut kohtuutonta. Vai olisiko johtajat pitänyt antaa suoraan liittoutuneiden tuomioistuinten eteen? Tuomiot olisivat voineet olla hieman toisenlaiset. Ollaanko muuten muissa hävinneissä valtioissa peruuttelemassa johtavien poliitikkojen - ihan saman Lontoon sopimuksen perusteella - saamia tuomioita?

Jos revisionismi saa vallan poliittisissa päättäjissä niin eduskuntahan voi säätää lain, jolla tuomiot puretaan. Sitten sitä ollaan taas maailman silmissä ja muistissa natsi-Saksan co-belligerent vielä 2000-luvullakin.

Ja tätäkään mielipidettä ei sitten tuotu julki Venäjän etu mielessä. Mikähän se muuten mahtaa edes olla tässä sotasyyllisyysasiassa? Russofilialla ja suomettumisella kun ei valitettavasti voi vieläkään ihan kaikkea kaaliin mahtumatonta selittää.


mikävaan [2009-02-12 14:22:41]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS






Romahtaako ja hajoaako Venäjä vai selviääkö se?






Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].