Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

19.11.2012 [10, 11]
»  VETOOMUS KARJALAN TASAVALLASSA

25.10.2012 [02, 03]
»  KARJALA MUKANA HELSINGIN KIRJAMESSUILLA LA-SU

20.10.2012 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS JA KARJALAN PALAUTUS

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

03.04.2009
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[07] Totalitarismi
[16] Historialliset
[21] Poliittiset

EU: EUROOPPALAINEN OMATUNTO JA TOTALITARISMI

- EU ja EN ovat tuominneet kommunistisen totalitarismin
- Osa maista koki natsismin ja kommunismin
- Venäjä yrittänyt etukäteen estää resoluution
- Eurooppa ei yhdisty, ellei olla rehellisiä
- Sovintoa ei synny ilman totuutta ja muistoja
- Suomi ei ole oivaltanut EU-resoluution henkeä
- Muistamisen ja omantunnon foorumi tarpeen
- EU kehottaa tukemaan kansalaisjärjestöjä
- Miksi suomalaiset MEP’it vaikenivat?
- 553 puolesta, 44 vastaan, 33 tyhjää
- Koska virallinen Suomi herää?

EU ja EN ovat tuominneet kommunistisen totalitarismin

Euroopan parlamentin yleiskokous teki 02.04.2009 päätöslauselman eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista. Lauselmassa vaaditaan Euroopan totalitaristisen ja epädemokraatisen menneisyyden perusteellista selvittämisestä, erillisen dokumenttikeskuksen perustamista ja muistopäivän julistamista.

Päätöslauselman perusteluissa tuodaan esille YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja YK:n yleiskokouksen kansamurhaan liittyvän päätöslauselman lisäksi useita muita keskeisiä perusteluja. Yksi niistä on 25.01.2006 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen resoluutio 1481 totalitarististen kommunistihallintojen rikosten kansainvälisestä tuomitsemisesta.

Suomessa monella taholla esitetään, että vain pieni suomalaisjoukko ajaa viime sotien vääryyksien korjaamista, esim. sotasyyllisyyden purkamista sekä Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamista. Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöslauselmat osaltaan osoittavat tällaisen ajatuksen harhaisuuden.

Osa maista koki natsismin ja kommunismin

Parlamentin päätöslauselma tuo konkreettisesti esille sen perustan, miksi useimmissa eurooppalaisissa maissa vain natsismi on perusteellisesti tuomittu. Tämä resoluution mukaan johtuu siitä, että ”Länsi-Euroopassa määräävä historiallinen kokemus oli natsismi ja että Keski- ja Itä-Euroopan maat joutuivat lisäksi kokemaan sekä kommunismin että natsismin”.

Eurooppalaista tietämystä totalitarististen kommunistihallintojen, erityisesti Neuvostoliiton, aggressiivisesta toiminnasta tuo voimakkaasti esille latvialaisen Edvins Snoren dokumenttifilmi Soviet Story. Se on tekijän mukaan kertomus Euroopan murhanhimoisimmasta valtakunnasta, joka ylläpiti vankileirien epäinhimillistä saaristoa, vankien kidutusta ja murhaamista vuosikausia vielä natsismin kukistumisen jälkeenkin.

Dokumentti osoittaa, että Hitlerin natsismi otti paljon oppia Leninin ja Stalinin hirmuhallinnoista. Parlamentin resoluutio ei tuo tätä aikaeroa, eikä uhrien lukumäärän erittäin merkittävää eroa laikaan esille.

Parlamentti yrittää ilmeisesti poliittisesti taiteilla selvän tuomitsemisen ja mahdollisimman vähien kuvausten välimaastossa. Olihan parlamentilla samana päivänä päätettävänä suositus neuvostolle EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta (P6_TA-PROV(2009)0215).

Venäjä yrittänyt etukäteen estää resoluution

Tämä resoluutio osaltaan selittäneet sitä, miksi retoriikka Venäjällä on kiristynyt entisestään. Se on voimakkaasti yrittänyt pelotella EU-maita niin, ettei tätäkään tuomiolauselmaa ja selvityksen vaatimista tulisi.

Yhtenä esimerkkinä Venäjän vastatoimista on lakialoite, jonka mukaan Duuman tulee laatia laki, joka saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ne, jotka kieltävät Neuvostoliiton voiton Suuressa isänmaallisessa sodassa. Voiton epäilyn lisäksi vääristelyksi katsotaan väite, ettei Neuvostoliitto olisi tullut vapauttamaan Eurooppaa fasisteista tai että se olisi miehittänyt Baltian maat.

Öljy- ja kaasuputkiratkaisut ovat osa tätä Venäjän taistelua oman historiansa selvittämistä vastaan. Pyrkimällä riitauttamaan euroopalaiset maat keskenään ja käyttäen siinä energiaa aseenaan, tavoitteena on hiljentää arvostelu ja saada mielummin uhrit tuntemaan itsensä rikollisiksi osapuoliksi.

Eurooppa ei yhdisty, ellei olla rehellisiä

Resoluutiossa tuodaan päätöksen motivaatio selvästi esille: ”Eurooppa ei yhdisty milloinkaan, ellei se pysty muodostamaan yhteistä näkemystä historiasta, tunnustamaan natsismia, stalinismia sekä fasistisia ja kommunistisia hallituksia yhteisenä perintönä ja saamaan aikaan rehellisen ja perusteellisen keskustelun viime vuosisadan totalitaarisista rikoksista”.

”... uhrien näkökulmasta on merkityksetöntä, mikä hallitus riisti heitä vapauden tai kidutti tai murhasi heitä mistä tahansa syystä”.

EU haluaa sitouttaa itsensä kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin: ”sitoutuu edelleen Eurooppaan, jossa vallitsee rauha ja vauraus ja jonka perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen”.

Sovintoa ei synny ilman totuutta ja muistoja

Resoluutiossa edellytetään, että menneisyyden muistot on tärkeä säilyttää, ”koska sovintoa ei voi syntyä ilman totuutta ja muistoja”. On arvokasta, että EU on tämän kaiken inhimillisen yhteistoiminnan peruskiven eli luottamuksen tuonut esille.

EU ”on vakuuttunut siitä, että totalitaaristen kommunististen hallitusten tekemien rikosten paljastamisen ja niiden arvioimisen korkein tavoite on sovinto, joka voidaan saavuttaa tunnustamalla vastuu, pyytämällä anteeksi ja edistämällä moraalista uudistumista”.

Suomi ei ole oivaltanut EU-resoluution henkeä

Suomen poliittinen eliitti ei näitä asioita ole vielä oivaltanut vaietessaan kansakuntamme kohtalonhetkiin liittyvistä oikaisuvaatimuksista ja kanonisoidessaan ne suljetuiksi asioiksi. Eivät oikeusloukkaukset mihinkään häviä vaikenemalla. Niiden seuraukset voivat vain pahentua.

Kun valtiojohto katsoo ensisijaisesti hyökkääjävaltion oikeuksia ja unohtaa omien kansalaistensa eli uhrien oikeudet, ei synnyt tasapainoista tilannetta. Suomalaisista yli ¾ on russofobistisia eli Venäjä-pelkoisia ja vihaisia. Tämä on hyvin selvä osoitus siitä, ettei vaientaminen millään laill edistä keskinäisten suhteiden parantamista.

Virallisen Suomen on hyvä lukea EU:n tuomio näistä ihmisoikeusrikoksista: ”... tuomitsee jyrkästi ja kiistattomasti kaikki rikokset ihmisyyttä vastaan ja valtavat ihmisoikeusrikkomukset, joihin kaikki totalitaariset ja autoritaariset hallitukset ovat syyllistyneet; osoittaa näiden rikosten uhreille ja perheiden jäsenille myötätuntonsa ja ymmärryksensä ja tunnustaa heidän kärsimyksensä”.

Muistamisen ja omantunnon foorumi tarpeen

Union katsoo, että sillä on ”erityinen vastuu demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen edistämisestä ja turvaamisesta Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella”.

Union katsoo, että kaikkien historiallisten näkökohtien tunnustaminen vahvistaa Euroopan yhdentymistä. Sen vuoksi tarvitaan ”muistamisen ja omantunnon foorumin, joka tukisi verkostoitumista ja yhteistyötä niiden kansallisten tutkimuslaitosten keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet totalitaariseen historiaan, ja luomaan Euroopan laajuisen dokumentaatio- ja muistamiskeskuksen kaikkien totalitaaristen hallitusten uhreille”.

Dokumenttikeskuksella on tärkeä asema, kun kerätään uhrien kokemuksia ja todistuksia. Vaikka henkilökohtaisesti nämä rikokset kokeneet ihmiset kuolevat ja muisto niistä jää joka tapauksessa kansakunnan meemeihin. On tärkeää, että kokemukset dokumentoidaan yhteen paikkaan. Ehkä se auttaa siihen, että virallisen Suomen tavoin pelokkaasti näihin asioihin suhtautuvat valtiot rohkenevat kantaa kortensa kekoon asioitten selvittämiseksi.

EU kehottaa tukemaan kansalaisjärjestöjä

EU:n parlamentaarisessa päätöksessä on mielenkiintoinen kohta, joka ”kehottaa tähän liittyen neuvostoa ja komissiota tukemaan ja puolustamaan kansalaisjärjestöjen, jotka tutkivat ja keräävät aktiivisesti Stalinin hallinnon aikana tehtyjä rikoksia koskevia asiakirjoja, kuten Memorial in the Russian Federation -järjestön, toimintaa”.

Memorial on ainoa järjestö, joka mainitaan resoluutiossa. Sillä parlamentti halunnee korostaa Venäjän nykyisen ja historiallisen tilan selvittämisen elintärkeyttä.

On mielenkiintoista arvioida, miten esim. oikeus- ja uhrivaltioksi mainittu Suomi on tähän mennessä tukenut ja puolustanut kansalaisjärjestöjä, jotka ajavat totalitarismin rikosten selvittämistä.

Positiivisimmillaan vastaus lienee, ettei se kovin voimakkaasti ole pyrkinyt estämään sellaista toimintaa. Ellei estämiseksi katsota sitä, että sellaiset järjestöt jätetään mielellään julkisen rahoituksen ulkopuolelle tai niiden poliittisiin päättäjiin kohdistuvaa tiedottamista sopivin keinoin rajoitetaan.

Miksi suomalaiset MEP’it vaikenivat?

Tämän resoluution täysistuntokeskustelu käytiin 25.03.2009. EU:n erinomainen tietokanta sisältää myös keskustelupuheenvuorot simultaanitulkattuina.

Puheenvuoroja ovat käyttäneet mm. virolaiset Tunne Kelam (PPE-DE) ja Katrin Saks sekä liettualainen Vytautas Landsbergis (PPE-DE).

Suomalaisia puheenvuoroja ei tässä täysistuntokeskustelussa kuulunut lainkaan. Onko tästä vedettävä se johtopäätös, ettei suomalaisia MEP:jä lainkaan kiinnosta se historia, missä Suomi oli keskeisesti yhtenä uhrivaltiona? Siitäkin huolimatta, että sotaan liittyvä todellinen selvitystyö on täysin tekemättä. Vai puuttuiko suomalaisilta vain rohkeus tässä asiassa?

553 puolesta, 44 vastaan, 33 tyhjää

Parlamentin yleiskokouksessa resoluutio hyväksyttiin äänin 553 puolesta, 44 vastaan ja 33 tyhjää. EU:n suomalaisen tiedotuksen mukaan kukaan suomalainen meppi ei äänestänyt vastaan, mutta Esko Seppänen äänesti tyhjää.

Euroopan neuvoston resoluutiosta 2005 kaksi suomalaista, Mikko Elo ja Sinikka Hurskainen, äänestivät vastaan. He eivät osanneet tehdä eroa rikollisen totalitaristisen kommunistivaltion ja oikeusvaltion välillä. Kuitenkin he katsoivat totalitaristisen fasismin eli natsismin rikolliseksi toiminnaksi.

Onko uhrin asema suomalaisista niin hyvä, ettei siihen tarvita parannusta? Ovatko suomalaisten menetykset yhdentekeviä ja olivatko suomalaiset uhrit sittenkin tarpeettomia? Olisi luullut, että Molotov-Ribbentrop –sopimuksen ensimmäinen uhri, Suomi, olisi virallisestikin jotenkin kiinnostunut asiasta.

Koska virallinen Suomi herää?

Miten mepit nyt äänestivät ja miten äänestäisi Suomen nykyinen hallitus ja eduskunta tässä asiassa? Tämä asia nähtäneen seuraavaksi sotasyyllisyystuomioiden purkuun liittyvissä vaatimuksissa.

Joko suomalaiset poliitikot ovat havainneet, että asenneilmasto ja suhtautuminen myös valtavan suuriin rikoksiin on muuttunut. Enää ei riitä, että vaikenee ja sillä tavoin siunaa rikolliset teot ja antaa niille täyden mahdollisuuden uusiutua. Nyt vaaditaan toimia asioitten selvittämiseksi.

Miksi? Luottamusta valtioiden välille ei koskaan kyetä rakentamaan valheiden ja aggressioiden päälle, ei myöskään unohtamisen. Vain asioitten selvittäminen luo sen pohjan, josta voi versoa todellinen yhteistoiminta ja sen voimakkaat win-win –tulokset.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


JAA, EI, JAA, EI

C. ottaa huomioon, että historiallisten tosiseikkojen virallisia poliittisia tulkintoja ei pitäisi määrätä parlamenttien enemmistöpäätöksillä; katsoo, että parlamentti ei voi antaa menneisyyttä koskevaa lainsäädäntöä,

JL [2009-04-05 08:37:26]


EU:n ja Suomen historiallinen muisti hyvin heikko

Olen tässä yrittänyt luoda blogia Uuden Suomen ja Aamulehden blogipalveluun. Toin kirjoituksissa esille yleisesti tiedossa olevia tosiasioita saksalaisille tehdyistä ihmisoikeusrikoksista ja myöskin tosiasioita liittyen sotasyyllisyyskysymykseen (Toisen maailmansodan syyllisyyteen, ei Suomen sotien). Esitin esittämieni tosiasioiden perusteella, että saksalaisille tehtiin enemmän rikoksia kuin mitä saksalaiset todistetusti tekivät muille ja että sotaan olivat syyllisiä Puola, Ranska, Englanti ja USA. Myös toin esille Nürnbergin oikeudenkäynnin puutteet eli kerroin sen olleen stalinistityylinen näytösoikeudenkäynti.

Uuden Suomen blogi poistui 5 kirjoituksen jälkeen ilman perusteluja. Huomattakoon, että sivustolla kirjoittaa edelleen virolaisia ja Viroa vastaan suunnattuja vihakirjoituksia Johan Bäckman. Aamulehden blogi poistui muutaman tunnin kuluttua. Sieltä todettiin ainoan kirjoitukseni olleen "natsimielinen" ja sääntöpykäläperusteluina oli rasismi ja kansanryhmien panettelu. Siis kirjoitettuani Nürbergistä ja amerikkalaisten sotarikoksista sekä tuotuani esille mielipiteeni, että eräässä dokumenttiohjelmassa (Göring-dokumentti Teema-kanavalla 2008) natseja ja Göringiä panetellaan ja solvataan enemmän kuin olisi ollut aiheellista sekä karkean sotapropagandan, jolla ohjelma ja Teema yrittivät manipuloida suomalaisia tv-katsojia, tätä on kansanryhmää loukkaavaa ja rasistista sekä "natsimielistä".

Mediassa Suomessa (ja myös EU:ssa, tiedän sen) ei voi epäillä tai haastaa ketään, vaikka tämä lohkaisisis mitä hyvänsä Saksasta ja saksalaisista toisen maailmansodan ajoilta. Heti saa natsileiman tms ja muuttuu yhteiskunnan hylkiöksi. Tämä jos mikä on totalitarismia: vapaa oikeus valejhdella toisilla ja kielto väittää vastaan. Tässä on siis jo kysymys muustakin kuin vain holokaustista. Se on vain päänavaus ja rajoituksia tulee aina vain lisää. Siinä aiheessahan on jo saatu oikein lakiin uhkaus, joka hiljentää vastaväitteet ja media ja poliitikot saavat laukoa mitä hyvänsä valheita.

EU:n henkinen perusta näyttäisi vahvasti olevan voittaneiden maiden hallitusten propaganda ja toisaalta saksalaisiin kohdistuneiden kansanmurhan ja rikosten kieltäminen ja salailu.
Tuomas Hako [2009-04-04 23:26:31]


Uusi käsite

Tämän oivallisen artikkelin otsikon termi "eurooppalainen omatunto" on osuva ja mielenkiintoinen määritelmä, joka syvällisessä mielessä kokoaa koko artikkelin sisällön keskitetysti tiivistettynä kahden sanan käsitteeksi.

Uumoilen, että termillä tulee olemaan tulevaisuudessa käyttöä juuri näiden asioiden lisääntyvän käsittelyn vuoksi. Euroopan läpi leikanneiden totalitarismien perkaaminen on pakko käydä läpi, jotta löytyy eurooppalainen moraalinen yhteinen pohja, jolle rakentaa tulevaisuutta.

Vaatimus tällaiseen yhteiseen pohjaan nousee perimmältään totalitarismien aiheuttamien vääryyksien kollektiivisten seurausten jatkuvasti siirtyvästä traumaattisesta rasitteesta, siitä kumpuavasta tarpeesta ihmisoikeuksien vaalimisen lisäämiseen ja yhteisen vahvuuden luomiseen näistä perusarvoista nousevalle rauhantahtoiselle Euroopalle.
karjalainen [2009-04-04 01:43:44]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS






Romahtaako ja hajoaako Venäjä vai selviääkö se?






Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].