[10] Venäjä
[16] Historialliset
[18] Tilaisuudet

TAMPEREEN YLIOPISTO LEIMASI EU:N NATSIHENKISEKSI

- Politiikka ja puoluepolitiikka eri asioita
- Katsoiko yliopiston johto dokumentin ensin?
- Jälkisensuuri ei ole ollut tarpeen
- Pitääkö Brnon yliopisto tuomita?
- Tapana on noudattaa sopimuslainsäädäntöä
- Noudattaako yliopisto tästä lähtien tätä linjaa?
- Yliopiston linja sulkee pois yhteiset asiat

Politiikka ja puoluepolitiikka eri asioita

Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti ja rehtori Krista Varantola ovat yhdessä päättäneet kieltää Soviet Story –dokumenttielokuvan esittämisen yliopiston tiloissa. Lahti perustelee kieltoa Uusi Suomi –verkkolehdessä näin: ”Emme halua tänne poliittista toimintaa”.

Mikään järjestäjätaho ei edusta mitään poliittista puoluetta, eivätkä järjestäjät harjoita politiikkaa. Yliopiston tehtävänä on antaa opetusta ja edistää tutkimusta. Se on samanlaista politiikkaa eli yhteisten asioitten hoitamista kuin Tampereen Seudun Tykistökilta ry ja Pro Karelia ry harjoittavat.

Miten yliopisto siten voi harjoittaa politiikkaa omissa rakennuksissaan? Yliopistotasolla ei välttämättä ole vielä oivallettu, että puoluepolitiikka ja politiikka eli yhteisten asioitten hoitaminen voidaan erottaa toisistaan.

Katsoiko yliopiston johto dokumentin ensin?

Kieltämällä Soviet Story –dokumenttifilmin ja siitä käytävän keskustelun Tampereen yliopisto leimasi samalla Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston natsihenkisiksi. Nehän ovat sallineet filmin näyttämisen omissa tiloissaan ja informoineetkin asiasta.

Dokumenttia on näytetty myös muissa parlamenteissa, mikä on ollut mahdollista, koska siellä ei ole ollut Tampereen yliopiston kaltaista ennakkosensuuria.

Jälkisensuuri ei ole ollut tarpeen

Jälkisensuuria ei ole tarvinnut tehdä siellä, missä dokumentti on esitetty. Dokumentin faktat puhuvat puolestaan. Yliopiston hallinnonkin olisi hyvä oivaltaa, ettei dokumenttifilmi muutu poliittiseksi propagandaksi tai natsihenkiseksi sillä, että löytyy ryhmä ulkopuolisia ihmisiä, jotka sellaista väittävät.

Ovatko hallintojohtaja Lahti ja rehtori Varantola itse katsoneet dokumentin tuomitessaan sen ja dokumentin esittäjät eri puolilla maailmaa? Tietojen mukaan eivät ole nähneet, joten he toimivat jonkin tuntemattoman idelogian ja ennakko-asenteen pohjalta.

Olisi varmasti terveellistä katsoa filmi ja vasta sen jälkeen päättää, onko se natsi-ideologinen, historiallinen, dokumentti vai viihde.

Pitääkö Brnon yliopisto tuomita?

On mielenkiintoista katsoa, kuinka suomettuneita muiden maiden opinahjot ovat dokumentin suhteen. Soviet Story –filmin sivuilta maininta huhtikuun kolme tilaisuutta sattuvat olemaan opinahjoissa, jopa yliopistossa: April 9, 2009 – Czech Republic, screening for students of Secondary Technical School, Hradec Králové, April 14, 2009 – Czech Republic, screening for students of Faculty of Social Studies, Masaryk University, Brno, April 24, 2009 – Czech Republic, screening for students of J. K. Tyl Grammar School, Hradec Králové.

Muita satunnaisesti poimittuja kohteita ovat mm. seuraavat: December 5, 2008 - Council of Europe in Strasbourg (France) Projection room at 4.30 pm; November 23, 2008 – Ukraine – 21:30 NTU - National Television of Ukraine – national broadcast; January 24, 2009 - Portland (USA), Hollywood Theater, 4122 NE Sandy Boulevard, Portland, OR 97212; November 13, 2008 – Toronto (Canada) Toronto Latvian Centre; September 21, 2008 – New York (USA) Scandinavian House, New York City; September 18, 2008 – Washington D.C. (USA) Heritage Foundation; September 13, 2008 – Boston (USA) 2008 Boston Film Festival; April 9, 2008 – WORLD PREMIERE – Brussels (Belgium) European Parliament.

Onko Tampereen yliopisto niin suojeltava laitos, ettei sen tiloissa voida esittää samaa dokumenttifilmiä Neuvostoliitosta kuin Euroopan parlamentissa?

Tapana on noudattaa sopimuslainsäädäntöä

On luonnollista, että tilojen omistaja määrää, mitä tiloissa tapahtuu. On kuitenkin noudatettava sopimuslainsäädäntöä ja hyvää tapaa. Yliopisto teki sopimuksen ja sitten yksipuolisesti rikkoi sen lähes viime tipassa, vaikka toisen osapuolen kohdalla ei ollut tapahtunut mitään muutosta, ei myöskään esitettävässä asiassa.

Uusi Suomen mukaan ”Yliopiston johto haluaa estää sen, että samassa talossa järjestään samaan aikaan kaksi vastakkaista tilaisuutta”.

Ennakkotietojen mukaan antifasistien tilaisuus olisi alkanut klo 16 ja Soviet Story klo 18. Soviet Storyn tilaisuus oli varattu aikaisemmin, joten yliopisto olisi voinut asiallisesti perua jälkimmäisen tilaisuuden, jos se tuli siihen tulokseen, ettei tilaisuuden sisältö vastannut ilmoitusta.

”Yliopisto päätti vuokratilan perumisesta, kun sille selvisi, että tilan varaaja aikoo tehdä tiloissa muutakin kuin esittää elokuvaa”, kerrotaan Uusi Suomen sivuilla. Lause on huvittava, koska jokseenkin aina tilaisuuksissa tehdään jotain muutakin kuin yhtä ainoaa asiaa. Tähän saakka opinahjot ovat jopa halunneet aktivoida ihmisten keskustelua esitetyistä asioista.

Noudattaako yliopisto tästä lähtien tätä linjaa?

Tampereen yliopisto on niittänyt kyseenalaista mainetta vuosikymmenet hyvin punaisena opinahjona. Oliko tämä todellinen syy, mihin herättiin viime tingassa? Luulisi, että nykyisenä aikana yliopistoksi itseään nimittävällä laitoksella olisi kiire muuttaa imagoaan neutraaliksi, nyt punainen väri taas lisääntyi merkittävästi.

Onkin kiintoisaa seurata Tampereen yliopiston tilavuokrauksia tästä lähtien ja katsoa, kuinka tiukkaa seulaa myöhemminkin muistetaan käyttää. Ja tapahtuuko tilojen vuokraaminen tästä lähtien oppilaitosrakennuksen henkisen suojelun merkeissä, ehdottoman tieteellisellä pohjalla ja vain opetustarkoituksissa.

Yliopiston linja sulkee pois yhteiset asiat

Tampereen yliopiston linja on jokseenkin rajoittava, sillä se tämän jälkeen sulkee pois kaikki maanpuolustukselliset, isänmaalliset, sosiaaliset, kansantaloudelliset, tekniset ... tapahtumat. Nehän kaikki, harmittavaa kyllä, ovat poliittisia, sillä ne ajavat yhteisiä asioista.

Onko tämän päätöksen jälkeen ihme, että Suomessa on korkeissa asemissa, myös viestinnän puolella, hyvin suomettuneita ja neuvostopoteroihin jääneitä virkamiehiä ja politiikkoja?

Eräät yliopistot haluavat lähestyä kansalaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Eräät haluavat tiukasti pitää ideologiansa – ainakin soveltaen. Soveltaminenhan on aina ollut suomalainen poliittinen tapa käyttää valtaa.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Poliittisia tilaisuuksia

Ihan oikeasti nyt?