Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

15.03.2016 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS JATKUU

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

27.04.2009
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[06] Sotasyyllisyys
[08] Evakko

VETERAANIEN PERINTÖÄ EI JÄTETÄ

- Suomen itsenäisyys on ihmeellinen asia
- Oletko arvioinut veteraaniemme perinnön merkitystä?
- Sodan kustannukset olivat valtavat
- Pakolaiskysymys ratkaistiin ja maa pelastui
- Sotakorvaukset olivat kallis pakkolahjoitus
- Aluemenetykset on jatkuva suuri tappio
- Sotasyyllisyyden hinta vain arvioitavissa
- Veteraanisukupolvien saavutukset ainutlaatuiset
- Tuhotaanko veteraanien saavutuksia?
- On aika tehdä kunnian töitä
- Veteraanien tuloksia ei pidä tuhota
- Veteraanien perintöä ei jätetä!

Suomen itsenäisyys on ihmeellinen asia

Kun katsomme kotimaamme historiaa, Suomen itsenäisyys on ihmeellinen asia. Viime vuosikymmenien päättäjien toimista huolimatta olemme itsenäisiä. Itsenäisyys on jokaisen kansakunnan tärkein ja arvokkain asia.

Itsenäisyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi suomalaiset ovat joutuneet taistelemaan monilla rintamilla. Se taistelu ei ole ollut vain aseellista, vaan myöskin taloudellista. Ennen kaikkea se on ollut henkistä. Ilman maanpuolustustahtoa ja yhteistä tahtoa säilyttää maan itsenäisyys ei olisi syntynyt viime sotien ihmeitä.



Tänään monissa juhlapuheissa tarkastellaan veteraanien perintöä. Muistellaan heidän kamppailujaan vuosikymmeniä sitten. Pääsääntöisesti puheet ovat kunnioituksen ja kiitollisuuden sävyttämiä.

Suomalaiset vapaaehtoiset maanpuolustusorganisaatiot ja reserviläisjärjestöt ovat tehneet arvokasta työtä omalla sarallaan tämän hengen säilyttämisessä ja veteraanien perinnön ylläpitämisessä.

Oletko arvioinut veteraaniemme perinnön merkitystä?

Oletko koskaan yksityiskohtaisemmin ajatellut, mitä kaikkea veteraaniemme sinulle ja minulle, meille kaikille jättämä perintö sisältää? Perinnön merkitystä voitaneen parhaiten ymmärtää katsomalla niitä tekoja, joita he joutuivat tekemään.

Sotilaallista puolta on tarkasteltu viime vuosikymmeninä monella tavalla. Lyhyesti kyse oli ainutlaatuisesta taistelusta isänmaan, kodin ja itsenäisyyden puolesta. Saavutimme puolustusvoittoja, jotka olivat käsittämättömiä.

Ehkä havainnollisemman kuvan sodan aikaisista menetyksistä saamme katsomalla niitä taloudelliselta pohjalta ja muuntamalla luvut nykyisen yhteiskuntamme rasitteiksi. Vertailu budjettiin (noin 45 mrd. euroa) tai bruttokansantuotteeseen (noin 180 mrd. euroa) selventää kuvaa veteraanisukupolvien uhrauksista.

Sodan kustannukset olivat valtavat

Taisteluista maksettava hinta oli korkea. Suomi menetti pari sukupolvea työkykyisintä väestönosaansa. Ihmishengelle tai terveyden menetykselle ei ole hintaa.

Jonkinlaisen kansantaloudellisen kuvan asiasta saa arvioimalla, että työpanoksina jäi uupumaan yli 200 000 (ihmistä) x 35 työvuotta (kuolleet ja puolet haavoittuneista). Jos työpanoksen tuotokseksi arvioidaan keskimäärin 100 000 euroa vuodessa, on puuttuva panostus noin 700 mrd. euroa.

Noin 50 000 sotaorpoa vaativat oman huolenpitonsa. Merkittävä osa sotalapsista jäi kohdemaihinsa. Sotalesket joutuivat yksin huolehtimaan toimeentulosta ja perheestä. Sadat tuhannet ihmiset katsoivat parhaaksi muuttaa muihin maihin.

Pakolaiskysymys ratkaistiin ja maa pelastui

Kotimaan sisäisiä pakolaisia eli evakkoja oli asutettava hyvin pikaisesti sekä sodan aikana että heti sen jälkeen. Evukuoinnin kohteeksi joutui yhteensä noin 800 000 kansalaista. Tässäkin toiminnassa veteraanisukupolvet tekivät historiallisen vaikea teon, joka osaltaan pelasti maan itsenäisyyden.

Jos maassamme olisi monen muun maan tavoin ollut evakkojen pakolaisleirejä, emme olisi selvinneet sodista, emmekä mahdollisesti rauhanajan pulavuosista. Vaikka asuttaminen luonnollisesti aiheutti kritiikkiä ja kustannuksia, olisi toinen vaihtoehto ollut tuhoisa kaikille suomalaisille.

Sotakorvaukset olivat kallis pakkolahjoitus

Taloudellisella puolella sodan menetykset olivat valtavat. Pelkät sotakorvaukset olisivat nyky-yhteiskunnan rasitteeksi laskettuina 50 – 60 mrd. euroa eli puolitoistakertaiset budjettiin verrattuina. Suomi joutui siten lahjoittamaan valtavan määrän kipeästi kaivattavaa konevoimaa, raaka-aineita, valmiita tuotteita ja työtä hyökkääjävaltiolle.

Puheet sotakorvausten siunauksellisuudesta ovat KGB-pohjaista propagandaa. Joillekin yhtiöille sotakorvaukset ovat olleet erittäin tuottoisa business, mutta kaiken kaikkiaan hirvittävä rasite. Lisäksi teollisuus rakennettiin neuvostostandardien mukaiseksi, eikä länsimaiden markkinoiden mukaisesti. Niiden pakollinen uusiminen tuli myöhemmässä vaiheessa kalliiksi.

Käyttämällä sotakorvauksiin liittyvä panostus oman teollisuuden ja kansan hyvinvointiin, olisi saavutettu moninkertaiset taloudelliset ja teollisen kehityksen tulokset – henkisen pahoinvoinnin vähentymisestä puhumattakaan.

Teollinen kehitys oli jo alkanut, joten muutos ei ollut utopiaa, vaan olisi joka tapauksessa toteutunut. Jos ajatus tuntuu vieraalta, jokainen voi omalta kohdaltaan kokeilla lahjoittamalla täysin vieraalle taholla vaikkapa kahden vuoden tulonsa.

Aluemenetykset on jatkuva suuri tappio

Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja Suomenlahden eräiden ulappasaarien pakkoluovutus Neuvostoliitolle oli valtaisa menetys Suomelle. Yhteensä 45 000 km2 erinomaista maa-aluetta jouduttiin luovuttamaan. Sen seurauksena Lapin ja nykyisen itäisen Suomenkin elinmahdollisuudet alkoivat kuihtua luonnollisten talousakseleiden kadotessa.

Professori Ilkka Nummela on laskenut aluemenetyksille hintaa. Kun hänen lukunsa muutetaan nyky-yhteiskuntamme rasitteeksi, päädytään noin 160 mrd. euron määrään. Tämä merkitsisi kiinteistöineen päivineen noin 3.6 euroa/m2. Luku on hyvin alhainen. Sodan taloudelliseksi rasitteeksi Nummela on laskenut (nykyrasitteeksi muutettuna) noin 500 mrd. euroa!

Aluemenetyksissä on otettava huomioon myös yli 60 vuoden saamatta jäänyt tuotto. Pelkästään metsien tuotto ko. aikana on ollut huikea. Nyt kokonaan toinen taho on ottanut niistä hyödyn itselleen.

Samoin kuin valmiista kiinteistöistä, maatalouden valmiista viljelyksistä, voimalaitoksista ja lukemattomista muista rahanarvoisista asioista, jotka suomalaiset veteraanipolvet olivat rakentaneet omalla työllään ja kustannuksellaan.

Sotasyyllisyyden hinta vain arvioitavissa

Veeraanisukupolvien kannettavaksi jäi sotasyyllisyys, jota jälkipolvet eivät ole edes yrittäneet purkaa. On täysin mahdotonta arvioida, kuinka paljon syyllisyys rasitti veteraanipolvia ja mikä merkitys sillä on yli 60 vuoden aikana ollut.

Syyllisyys ei ole pelkästään henkisesti merkittävä tekijä, se on sitä myös taloudellisesti. Suomalaiset ovat jollakin tavoin alisteista kansaa, mikä ei ole omiaan luomaan dynaamista kehitystä, mitä globalisoitunut maailmamme nyt vaatii.

Neuvostoliitto ja Venäjä ovat tätä tehtyä syyllisyyttä käyttäneet täysipainoisesti hyväksi, minkä vuoksi siitä on taloudellisia seurauksia. Voiko joku esim. lähialueyhteistyörahoituksen nimellä kulkeneelle lahjoitustoiminnalle keksiä muuta syytä kuin jonkinlaisen syylliseksi määrätyn hyvittely-yrityksen?

Veteraanisukupolvien saavutukset ainutlaatuiset

Edellä on kosketeltu eräitä merkittäviä ja keskeisiä veteraanisukupolviimme liittyviä rasitteita. Näiden polvien saavutukset ovat ainutlaatuiset. Kaikista näistä ongelmista ja vastustuksista huolimatta veteraanisukupolvet rakensivat uudelleen osittain raunioista tämän maan.

Käytettävissä olevat materiaaliset, taloudelliset ja inhimilliset resurssit olivat vähäiset, silti he rakensivat hyvinvointivaltion. Huolimatta siitä, että 12 % maa-alueesta, erittäin huomattava osa teollisesta, kaupallisesta ja energiavarannostamme oli jäänyt rajan taakse, puoli miljoonaa kotimaan sisäistä pakolaista eli evakkoa kyettiin asuttamaan.

Ongelmia tällä hetkellä on paljon. Ovatko veteraanipolvien jälkeiset sukupolvet osanneet käyttää lahjaksi saamaansa maata kansan hyväksi?

Tuhotaanko veteraanien saavutuksia?

Yhteenvetona voidaan kysyä, mitkä muut kuin viime sotien veteraanisukupolvemme ovat joutuneet vastaavien mammuttimaisten ongelmien ratkaisijoiksi? Sodan näännyttämän kansan kohottaminen, tuhojen korjaaminen, velkojen maksaminen, naapurimaan jatkuvasta painostuksesta selviäminen. Ja tuloksena on itsenäinen, kohtuullisen demokraattinen hyvinvointivaltio.

Syvään kunnioitukseen ja kiitollisuuteen on mittaamattomasti aihetta. Sen vuoksi kannattaakin kysyä, olemmeko me todella huolissamme siitä, ettei veteraanien perintöä jätetä? Sodassa periaatteena oli se, ettei veljeä jätetä. Onko nykyinen sukupolvi valmis siihen, että veteraanien perintöä hoidetaan huolellisesti ja sen arvon mukaisesti?

Mikä se veteraanien perintö meille jälkipolville on? Sen voisi ehkä tiivistää voimakkaaksi ja yksituumaiseksi ponnisteluksi itsenäisyyden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, turvallisen kotiseudun ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

On aika tehdä kunnian töitä

Jos Suomen poliittisilta johtajilta nyt puuttuu ymmärrystä ja rohkeutta ryhtyä henkisesti nostamaan itseään ja tätä kansakuntaa syyllisyydestä aitoon syyttömyyteen ja omien legitiimien ihmisoikeuksien edistämiseen, hukkaamme yhä suureneva pala kerrallaan arvokasta veteraaniemme perintöä.

Nyt on oikea aika tarttua sotasyyllisyyteen, purkaa väärä syyllisyys ja toteuttaa siinäkin asiassa aidot ihmisoikeudet. Kaikki syyt vältellä sotasyyllisyystuomioiden purkamista ovat tekosyitä, eikä niihin tule olemaan historian ymmärrystä jälkikäteen. Vastuu tässä asiassa on puhtaasti Suomen poliittisen johtajien.

Nyt on myös oikea aika aloittaa todellinen syventyminen Karjalan palautuskysymykseen. Sitä on ryhdyttävä käsittelemään valtionhallintomme eri tasoilla ja on tehtävä selvityksiä siitä, miten palautustilanteessa tulee toimia.

Veteraanien tuloksia ei pidä tuhota

Ellei poliittinen johtomme tähän ryhdy, sen edustajien vastuu hoitamattomasta asiasta alkaa kasvaa kestämättömäksi. Johto silloin harkitusti tuhoaa sen arvokkaan perinnön, minkä veteraanisukupolvemme hankkivat.

He hankkivat itsenäisen Suomen, jonka on mahdollista palata rauhanomaisesti alkuperäiseen kokoonsa ja palauttaa menetetyt ihmisoikeudet.

Veteraanit eivät taistelleet sen puolesta, että jälkipolvet omien pelkojensa vuoksi hylkäisivät saavutukset ja paeten jättäisivät yrittämättä asioitten korjaamista.

Veteraanien perintöä ei jätetä!

Ajankohta sekä sotasyyllisyyden että Karjalan palautuskysymyksen esille nostamiseen ja asialliseen, luottamus- ja win-win –pohjaiseen käsittelyyn on sangen hyvä. Kansalaisten asennemuutos on jo tapahtunut ja se etenee. Tukea veteraanien perinnön säilyttämiselle siten löytyy paljon. Ymmärrystä sen perinnön hukkaamiselle löytyy entistä vähemmän.

Veteraanien perintöä ei jätetä. Siihen meitä velvoittaa heidän epäitsekäs, yhteistä hyvää katsova toimintansa. Se perintö on meille kunniakas ja arvokas rakennusperusta. Rakentakaamme tulevaisuuttamme sille perustalle rauhan ja yhteistyön merkeissä.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Suomi vaikenee

Yritin kirjoittaa heti aamusta tervehdyksen "kansallisen veteraanipäivän" merkeissä Hesarin `tänään´ -palstalle. - Pieni, niin sodan kuin veteraanipäivän kertaus, et onnittelut!

Yritin 4 kertaa, en löytänyt oikeita sanoja. - Deletoi Sinä VS tästä ne väärät!
Tynkä-Karjalan Antti [2009-04-27 22:05:54]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].