Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

19.11.2012 [10, 11]
»  VETOOMUS KARJALAN TASAVALLASSA

25.10.2012 [02, 03]
»  KARJALA MUKANA HELSINGIN KIRJAMESSUILLA LA-SU

20.10.2012 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS JA KARJALAN PALAUTUS

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

28.04.2009
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

ESTEET VAI MAHDOLLISUUDET PALAUTUKSESSA?

- Inhorealismi vai positivismi lähtökohdaksi?
- Vesi ei ole este, se on kulkutie
- Positivisti ajattelee tulosta ja tietä perille
- Mielen esteet kahlitsevat
- Ei järjettömiä riskejä pidä ottaa
- Inhorealisti uskoo, kun näkee, jos sittenkään
- Sodanajan luovuttajat olisivat joutuneet Siperiaan
- Päätökset tehdään odotettujen tulosten perusteella
- Palautuksen avain: Venäjä näkee win-win –edut
- Mitä Venäjä hyötyy palautuksesta?
- Polku on jalkojesi alla
- MOT-päättäjät kotiin takinkääntöviikkojen alettua

Inhorealismi vai toiveajattelu lähtökohdaksi?

Karjalan palautuskeskusteluissa törmää useankinlaiseen kahtiajakoon. Yksi perustava lähtökohtaero on siinä, lähteekö Karjalan palautukseen liittyvä ajattelu esteitten tarkastelusta vai mahdollisuuksien tarkastelusta.

Kun esteet ja mahdottomuus ovat ajattelun lähtökohtana, myös palautukseen liittyviä mahdollisuuksia katsotaan siitä näkökulmasta, miten esteet dementoivat ne kaikki. Tätä eräät henkilöt kutsuvat inhorealistiseksi tai reaalipoliittiseksi lähtökohdaksi.

Toinen vaihtoehto on tarkastella palautukseen liittyviä mahdollisuuksia, positiivisia seurauksia ja myönteisiä tuloksia. Tällöin esteitä tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten esteet ohitetaan, kumotaan, ylitetään - voitetaan. Tätä ajattelua halutaan usein kutsua wishful thinking eli toiveajatteluksi. On hyvä tarkastella, onko kyse siitä vai jostain syvemmästä ajattelusta.

Vesi ei ole este, se on kulkutie

Näiden lähtökohtaisten näkökulmien eroa kuvastaa suhtautuminen matkareitillä olevaan vesialueeseen. Joillekin se on ylittämätön este, matka pysähtyy. Armeijan vanha sanonta on toisenlainen: vesi ei ole este, se on kulkutie.

Pitäisikö Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamistoiminnan sitten olla inhorealistin pessimismiä, joka pysähtyy ensimmäiseen ”vesiesteeseen”? Johan sananlaskukin sanoo, ettei pessimisti koskaan pety.

Muistamme kaikki vanhat palautusta vastustavat esitykset: Pietarin legitiimeistä turvallisuusvaatimuksista ei ikinä tingitä, tulee miljoona venäläistä, talous romahtaa, kuka sinne muuttaa, karhua ei pidä ärsyttää, syttyy sota. Pahalta kuulostaa, kyllä tällainen ”vesieste” jää ylittämättä. Koko homma voidaan lopettaa ja jääkööt Karjalan laulumaat anastajan ahnaisiin käsiin suosiolla.

Positivisti ajattelee tulosta ja tietä perille

Positiivisesti asennoituva miettii uhkakuvien sijaan myönteisiä tuloksia: keskinäinen luottamus kasvaa, talouden katalyytit alkavat toimia, rajat madaltuvat, kanssakäyminen lisääntyy, epäluulo vähenee, vanhat Hansa-reitit avautuvat, business lisääntyy vahvasti, kummankin talous kohenee, win-win –toiminnat käynnistyvät, positiiviset vaikutukset säteilevät eteenpäin.

Positiivisten puolten analyysin jälkeen onkin hyvä ryhtyä tarkastelemaan esteitä. Kuinka todellisia ne ovat? Kuka ne on asettanut tai asettaa? Mistä asioista esteet muodostuvat? Mitkä niistä esteistä ovat kiveen hakattuja ja aidosti mahdottomia muuttaa?

Analyysi osoittaa pian, että lähes kaikki esteiksi ilmoitetut ovat todellisuudessa häviäjien, negatiivisesti etukäteen asennoituneiden ihmisten mielen esteitä. Vielä tarkempi tarkastelu herättää epäilyn, että ne ovat vanhaa KGB-propagandaa, jota meille on syötetty yli 60 vuotta.

Mielen esteet kahlitsevat

Mielen esteet ovat vahvoja esteitä, koska ne pelottavat, kahlitsevat ajatuksia ja estävät innovaatioiden kehittymistä. Mitä enemmän ajattelemme negatiivisia asioita sitä masentuneempia asian suhteen olemme. Miksi edes yrittää, kun pitäisi ylittää esteitä? Eikö helpompi olisi jatkaa entisellään?

Status quon pysyttäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Suomen ja Venäjän välillä on niin paljon selvittämättömiä asioita, ettei aito ja olemassa olevat mahdollisuudet hyväksikäyttävä vaihtoehto ole mahdollinen ilman muutosta. Me omien esteittemme vuoksi rajoitamme mahdollisuuksiamme todella paljon.

Samalla annamme Venäjälle kerta toisena jälkeen vääriä signaaleja siitä, että kaikki on hyvin, kun asiat kuitenkaan eivät ole hyvin. Kadotettu luottamus ei koskaan palaa puheilla, vaan asioitten korjaamisella eli luottamusta herättävillä teoilla.

Ei järjettömiä riskejä pidä ottaa

Venäjän tulevaisuuden mahdollisuudet ovat paljolti kiinni siitä, miten se saa uudelleen rakennettua itseään kohtaan menetetyn luottamuksen. Kuka uskaltaa todella lähteä aitoon yhteistyöhön sellaisen maan kanssa, johon ei voida luottaa?

Ei positivistikaan ajattele, että päätöksenteossa katsottaisiin vain myönteisiä asioita. Erittäin arveluttavan esimerkin tällaisesta pelkkien mahdollisuuksien ajattelusta antaa Fortumin päätös ostaa Siperiasta TGC-10 -sähköyhtiö. Fortum riskeeraa tahallisesti 6 - 8 mrd. euroa veronmaksajilta otettuja ja otettavia rahoja.

Järkevä päätöksenteko ei myöskään tapahdu kuin presidentti Koiviston sanotaan tehneen Neuvostoliiton Politbyroon ja Jeltsinin hallinnon alueneuvotteluviesteille. Hän ryhtyi laskettamaan palautuksen hintaa, mutta unohti täydellisesti hyöty- ja tuottopuolen.

Inhorealisti uskoo, kun näkee, jos sittenkään

Mistä voimme tietää, että palautuksen esteet eivät ole kiveen hakattuja mahdottomuuksia? Inhorealisti ei usko, ennen kuin asia on tapahtunut. Voidaan ottaa muutama esimerkki.

Eihän Porkkalan pitänyt palautua, kuitenkin niin kävi. Silloinen valtionjohto ei ryhtynyt taistelemaan palautusta vastaan tai dementoimaan sitä, kuten inhorealismia mielestään harjoittava, viestejä ja mahdollisuuksia dementoiva valtionjohto 1990-luvun alusssa.

Eihän Suomen pitänyt selvitä itsenäisenä sodista, niin kävi. Eihän Saksojen pitänyt yhdistyä, niin kävi. Eihän Baltian maiden pitänyt ikinä itsenäistyä uudelleen, niin kävi. Eihän Neuvostoliiton pitänyt ikinä kaatua, niin kävi – suomalaisen ”inhorealistin” väitöskirjasta huolimatta.

Olisiko Yhdysvaltain musta väestö koskaan saanut äänioikeutta, jos he olisivat ajatelleet, mahdoton homma, ei kannata yrittää? Olisiko Obamasta tullut presidentti, jos hän olisi ajatellut, mahdoton asia? Entä olisiko Suomesta koskaan tullut itsenäinen, jos kaikki olisivat ajatelleet, mission imbossible, mahdoton tehtävä?

Sodanajan luovuttajat olisivat joutuneet Siperiaan

Suomen pakkoluovuttama Karjala on vain 0.25 % Neuvostoliiton pinta-alasta, joten se on aika piskuinen asia koko Goljatin kaatumiseen verrattuna. Miksi Suomi sitten on elossa? Koska sillä oli tätä mammuttivaltiota parempi strategia ja usko selviämismahdollisuuteen.

Jos suomalaiset johtajat olisivat ajatelleet (myötyväisyysmies Paasikiven tavoin), että mahdoton ajatuskin, annetaan etukäteen periksi ja luovutetaan alueita, meidän veteraanisukupolviemme luut viruisivat Siperian taigalla tai Katynin metsissä. Tämän vaihtoehdon seurauksista kannattaa katsoa Soviet Story –dokumenttifilmi.

Aina hyvä vertailupohja on miettiä, miten venäläiset suhtautuisivat vastaavaan toimintaan ja johtajiensa pakoiluun ja mahdollisuuksien dementoimiseen. Jos valtiojohto toimisi Venäjällä samoin kuin Suomessa, isänmaalliset venäläiset saisivat raivokohtauksen. Suomalaiset lähinnä tuijottavat kengänkärkiään.

Päätökset tehdään odotettujen tulosten perusteella

Miksi positiivisia tekijöitä kannattaa miettiä ja lähteä ajattelemaan niiden pohjalta? Päätökset tapahtuvat positiivisten tulosten pohjalta ottaen luonnollisesti negatiiviset tekijät huomioon, samoin uhkat.

Mitään liiketoimintaa ei syntyisi, jos tuijotettaisiin vain uhkatekijöihin. Ei yritystoiminta eroa perusratkaisultaan kovin paljon Karjalan palautuksesta. Mielen esteitä on vain enemmän ja yhtälössä useampia muuttujia.

Ellei sen vertaa positivismia löydy, että on valmis tutkimaan positiivisen vaihtoehdon mahdollisuudet, uhkat, hyvät ja huonot puolet ja miettimään tietä päämäärään, on päätöksentekijä täysin väärässä tehtävässä. Miten etukäteen voidaan vuorenvarmasti tietää, ettei esim. palautus ole mahdollista? Milloin sitä uuden Venäjän aikana on edes kokeiltu?

Palautuksen avain: Venäjä näkee win-win –edut

Venäläiset ovat taitavia neuvottelijoita ja vuosisatojen kauppakansaa. Heillä on siinä omat tapansa, jota suomalaiset eivät vieläkään näytä havainneen, mutta oman etunsa venäläiset kyllä osaavat pitää.

Toisin kuin suomalaiset, jotka ensimmäiseksi ajattelevat, että mitähän se iso karhu meistä ajattelee ja sanoo. Jospa se suuttuu, jos esitän jonkun poikkipuolisen sanan.

Onnistuneen palautussuunnitelman avain on siinä, että kyetään kyllin konkreettisesti osoittamaan Venäjälle, että se hyötyy todella paljon palautuksesta. On Venäjän etu palauttaa Suomelta pakkoluovutetut alueet.

Mitä Venäjä hyötyy palautuksesta?

Miten Venäjän on mahdollista hyötyä, jos Suomi ei maksa palautuksesta mitään? Täytyisi olla aika poikkeava tapaus, että itseltä ryöstetyistä maista maksettaisiin jotain. Se sotisi kaikkea oikeusajua vastaan. Ja olisi jälleen yksi väärä signaali lisää. Tulisihan siinä ihmisoikeuksiakin poljettua pahemman kerran.

Suuri etu molemmille osapuolille koituu itse palautustapahtumasta. Palautus itse rakentaa luottamusta Venäjää kohtaan. Jotain on muuttunut Venäjän hallinnossa, kun tähän ratkaisuun on tultu.

Luottamus lisää yhteistyötä. Luottamus käynnistää palutustapahtumasta johtuvat katalyyttivaikutukset, jotka luovat uutta liiketoimintaa, yhteistyötä ja lisää luottamusta.

Polku on jalkojesi alla

Ovatko mahdollisuuksia ja positiivisia tekijöitä ajattelevat ihmiset siten haihattelijoita, tuulentavoittajia, toive-ajattelijoita, utopisteja, jalat irti maasta olevia idealisteja? Eivät ole.

Heidän ajattelutapansa vain lähtee lopputuloksesta. I have a dream - minulla on unelma ja näen sen toteutuvan. Tämä ajattelu generoi valtavan määrän ideoita ja vaihtoehtoja siitä, miten olisi viisainta toimia. Tämä ajattelu löytää tien unelman toteuttamiseen, unelmasta tulee tavoite.

Issan Dorsey: "Polku on tässä kaiken aikaa, aivan jalkojesi alla". Pessimisti ja inhorealisti eivät sitä polkua näe. Positiivisesti asiaan suhtautuva näkee polusta ensin utuisen kuvan, joka asiaa tutkittaessa selkenee. Jossain vaiheessa hän oivaltaa, että tässähän se polku ja tie on juuri edessäni.

MOT-päättäjät kotiin takinkääntöviikkojen alettua

Etukäteinen pessimisti, realistiksi itseään sanova mahdollisuuksien tuhoaja, ei näe tulosta tai sen vaikutuksia. Hän näkee ensisijassa uhkia ja esteitä – ”vettä” on joka puolella silmänkantamattomiin. Sellainen ajattelu onkin varmin keino tuhota mahdollisuudet – MOT.

Suomesta löytyy näitä MOT-päättäjiä. Koska he eivät tällä hetkellä osaa arvioida, mikä on äänestäjien kanta asiaan, he vaikenevat ja odottavat takinkääntöviikkoja.

Asennemuutos Suomessa ja muualla läntisessä maailmassa, osittain selvästi myös Venäjällä, on alkanut. ”Vedestä” ollaan rakentamassa kulkutietä. Karjala palautuu.

Lsätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Tulevaisuuden otsikko

" Suomessa tehdään selvitys ja ohjelma, luovutettujen alueiden takaisin saamiseksi, neuvotteluiden aloittamiseksi Venäjän kanssa. Maailmalla asiaan suhtaudutaan kiinnostuksella.Myös Eu ja Yk mukaan jatko neuvotteluihin "

"
Anssi Rapo [2009-04-30 12:24:14]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].