[04] Oikeudelliset
[06] Sotasyyllisyys
[21] Poliittiset

NS. SOTASYYLLISTEN TUOMIOIDEN PURKAMINEN ON TAHDON ASIA

Tämä artikkeli on julkaistu myös Karelia Klubi 20 -lehdessä 28.05.09.


On merkittävää havaita, että kahdessa Korkeimman oikeuden päätöksessä ja yhdessä Oikeuskanslerin päätöksessä sekä tohtori Jukka Tarkan että dosentti Hannu Rautkallion kirjoissa, Yrjö Soinin Kuin Pietari hiilivalkealla –kirjassa ja monessa muussa teoksessa tullaan yksiselitteisesti siihen tuloksen, että koko prosessi oli perustuslakimme vastainen.

Kyse oli siten tuomioistuimen tietoisesti painostuksen alla tekemistä raskaista ihmisoikeusrikoksista.

Kaiken kirjallisuuden pohjalta pitäisi järjen mukaan keskittyä siihen, miten nämä kansalaisten oikeustajua, perustuslakia ja ihmisoikeuksia vastaan olevat väärät tuomiot saataisiin puretuiksi.

Järki ja politiikka eivät ilmeisesti kulje käsi kädessä. Vielä yli 60 vuotta tuomioitten jälkeenkin jokin estää asiallisesti käsittelemästä sotasyyllisyystuomioita. Ei liene kaukaa haettua, kun todetaan, että kaiken takana on pelko.

Mitä pelätään, se jää avoimeksi, mutta järkiperäisen toiminnan se pelko tässä asiassa estää. Tähän mennessä ei ole esitetty mitään järkiperäistä saati oikeudellista perustetta, miksi tuomioita ei voitaisi purkaa. Sen sijaan naiiveja perusteluja tuomioiden pysyttämiseksi on kyllä keksitty. Ja koska ne ovat osa kanonisaatiota, niitä ei ole uskallettu asettaa kyseenalaisiksi aikaisemmin.

Sillä ei ole keskeistä merkitystä, olivatko sotasyyllisyystuomiot kotimaista konspiraatiota vai Neuvostoliiton painostusta. Joka tapauksessa Suomen oikeusjärjestelmä tuotti väärät tuomiot. Ne on korjattava ja koko Suomen syyllisyys sotaan lopetettava. Tällainen nykyinen järjetön tilanne voi olla mahdollista vain Suomessa.

Ei ole tarpeen ryhtyä käymään sotasyyllisyystuomioihin päätynyttä prosessia kokonaisuudessaan läpi. Mutta on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan tekijään, joita ei juurikaan ole julkisuudessa esitelty.

Moskovan välirauhan 13. artikla toteaa: "Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi".

Olivatko Suomen syytetyt ja tuomitut johtajat sotarikollisia? Eivät olleet, joten Moskovan välirauhan 13. artiklaa ei voi esittää syyllisyysperusteena.

Tohtori Jukka Lindstedt katsoo, että oikeudellinen tie olisi loppuun käsitelty. Asianajaja Kari Silvennoinen kuitenkin analysoi KKO:n päätöstä toisin:

- Huomattavaa on, että KKO ei katso asian olevan vanhentunut tai kantelijalta puuttuneen kelpoisuutta prosessiin. ... KKO katsoo siten, että asiaa voidaan käsitellä ja että sotasyyllisyystuomio on väärä, kuten KKO jo vuonna 1945 katsoi. ... On outoa, ettei poikkeusoloja saisi tarkastella normaalioloissa.

Professori Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan 20.10.2008: - Korkeimmalla oikeudella on tuomionpurkuasioissa yleistoimivalta, jonka juuret löytyvät kuninkaan vallankäytöstä ja vuoden 1734 laista. Alkuperäisen OK 31 luvun mukaan kuninkaalla oli valta purkaa väärät tuomiot. Tämä kuninkaalle kuulunut toimivalta on aikojen kuluessa siirtynyt korkeimmalle oikeudelle.

Virolainen: - Voidaan vedota vanhaan periaatteeseen, jonka mukaan rikoksesta tuomitulla on oikeus saada syyllisyyskysymys tai tuomittu rangaistus ainakin yhden kerran tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa, ylioikeuden tai erityistuomioistuimen rikostuomio valtakunnan ylimmässä tuomioistuimessa. Nykyisin tämä periaate ilmenee Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 2 artiklasta.

Virolainen: - KKO:n päätöksessä vedotaan sotasyyllisyyslain ja siihen perustuvan sotasyyllisyysprosessin ja tuomion "poikkeukselliseen taustaan", joka olisi esteenä. KKO:n mukaan "eduskunnan huomattava enemmistö katsoi sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen välirauhansopimuksen täyttämiseksi niin tärkeäksi, että se oli vallinneissa oloissa tehtävä, vaikka samalla päädyttiin loukkaamaan useita oikeusjärjestyksen keskeisiä periaatteita". Tällainen perustelu edustaa minusta kuitenkin varsin yksipuolista näkemystä ja jonkinlaista "antautumismielialaa" - antautumista nimenomaan vääryydelle.

Virolainen: - Eduskunta voi muuttaa jo voimassa olevaa lainsäädäntöä tai säätää uutaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sen, että KKO:lla on toimivalta tutkia sotasyyllisyysoikeuden menettelyn asianmukaisuutta ja ratkaisun oikeellisuutta.

Eräänlaisen sinetin koko keskustelulle tuo presidentti Kekkosen entinen kansliapäällikkö, arvostettu hallinto- ja oikeusmies, professori Kauko Sipponen:

- OK 31:8 § sopii keskustelun pohjaksi, mutta se on tarpeettoman avara. Siihen voitaisiin esim. lisätä "toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasioissa annetut tuomiot". Silloin voitaisiin jo harkita, olisiko lisäys käsiteltävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

- Säätämisjärjestys on kuitenkin varsin monimutkainen asia. Löytyisikö johtoa ns. Lex Tokoista, jolla Oskari Tokoi vapautettiin aikaisemmista vastuista?

Silvennoisen on tätä samaa käsitystä tuonut aikaisemmin esille. Hän on myös vedonnut kuninkaalta periytyneeseen oikeuteen purkaa tuomio.

Suomen asetuskokoelmasta löytyy Asetus [Pariisin] rauhansopimuksen voimaansaattamisesta 16.09.1947, jonka johdosta 19.09.1944 tehdyn välirauhansopimuksen määräykset ovat lakanneet olemasta voimassa. Sen II luvun 6 artiklassa on velvoittava määräys:
- Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus”.

Saman asetuksen 9 artiklassa määritetään sotarikolliset seuraavasti: - 1. Suomi ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen, että pidätetään ja luovutetaan tuomittaviksi: a) henkilöt, joita syytetään sotarikosten sekä rauhaa ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten suorittamisesta, niihin käskemisestä tai niihin osallistumisesta;

Se poikkeustila, mikä katsottiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana vallitsevan, on rauhansopimuksen tultua voimaan poistunut. Ihmisten oikeustajun mukaista on se, että poikkeustilan aikana tehdyt rikokset ja vääryydet korjataan normaalioloissa mahdollisimman pian. Onko tämä jotenkin vastoin poliittisten päättäjien tai oikeuslaitoksen oikeustajua?

Kaikki poliitikot eivät ole yhtä rähmällään pelon vankeina tänäkään päivänä. On historiallista, että Kokoomuksen Nuorten Liitto on liittokokouksessaan 14.11.2008 yksimielisesti hyväksynyt aloitteen, jossa vaaditaan ns. sotasyyllisinä tuomittujen suomalaisten johtajien tuomioiden purkamista.

Kun tästä lehdestä luetaan EU-ehdokkaiden mielipiteitä, ne osoittavat eräiden poliitikkojen uskaltavan tuoda sotasyyllisyyden purkamisen esille. Soviet Story ja sotasyyllisyystilaisuuksiin osallistuneet ihmiset lähes sataprosenttisesti kannattivat tuomioiden purkamista, joten kansa ei vielä ole unohtanut tätä asiaa.

Purkamista eivät ole unohtaneet myöskään Pro Kareliaan liittyvä Nuorten työryhmä sotasyyllisyystuomioiden purkamiseksi tai Pro Karelia Valtuuskunta, joka antoi asiasta oheisen julkilausuman.


JULKILAUSUMA SOTASYYLLISYYSTUOMIOIDEN PURKAMISEKSI

Viime sotien seurauksena Suomi painostettiin vuosina 1945-46 järjestämään oikeudenkäynti kahdeksaa maan sodanaikaista johtomiestä vastaan.

Heidät tuomittiin sotaan syyllisinä erityistuomioistuimessa, joka perustettiin taannehtivalla poikkeuslailla. Koska suomalaiset olivat valinneet johtajansa laillisesti ja demokraattisesti, syyllistettiin samalla koko kansakunta.

Osa tuomioistuimen tuomareista oli jäävejä. Syytetyiltä evättiin mahdollisuus vedota talvisotaan, jota ilman jakosotaakaan ei olisi syttynyt. Oikeudenkäynnissä ei muutenkaan noudatettu syytetyille kuuluvaa oikeusturvaa.

Sotasyyllisinä tuomitut eivät kansamme mielestä menettäneet kunniaansa. Silti jälkipolville, historian lehdille ja oikeuden pöytäkirjoihin on jäänyt syyllinen-leima. Suomen on tästä syyllisyydestä vapauduttava ja totuus tuotava esille ja tehtävä maailmanlaajuisesti tunnetuksi.

Pro Karelia Valtuuskunta esittää, että eduskunta, presidentti ja hallitus ryhtyvät toimenpiteisiin ihmisoikeuksia loukanneiden sotasyyllisyystuomioiden purkamiseksi sekä ns. sotasyyllisten menetysten korvaamiseksi.

Helsingissä 20.05.2009

PRO KARELIA VALTUUSKUNTA
Sotasyyllisyystyöryhmä

Puolesta:

Heikki A Reenpää
puhemies, professori

Lisätiedot: Veikko Saksi

Omissa käsissä