Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

23.06.2009
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[15] Kulttuuri
[19] Karjalaiset yhteisöt

KUISMA: LÄHES PUOLET KANNATTAA KARJALAN PALAUTUSTA

- Kuisma käsitteli liiton kesäjuhlilla palautusta
- Laukkanen tarkasteli palautusta laajemmassa perspektiivissä
- Liitolla kaksi päätarkoitusta: kulttuuri ja palautus
- Karjalan kysymys on kiertoilmaus
- Palautusjärjestöt pitäneet palautusta esillä
- Liiton johdon poliittisuus puntarissa
- Liitto on kansalaisjärjestö, ei poliittinen elin
- Liitto ei voi jättäytyä valtiojohdon taakse palautusasiassa
- Kuisman puhe oli selkeä linjapuhe
- Ilman palautustavoitetta ei olisi elinvoimaista liittoa
- Liiton uusi panos palautuksessa on merkittävä
- Karjala on vielä osa Suomea

Kuisma käsitteli liiton kesäjuhlilla palautusta

Karjalan Liiton kesäjuhlat kokosivat kesäkuun puolivälissä Kuopioon mittavan määrän juhlaväkeä, joka erityisesti kansallispuvuissaan näkyi uljaana kokonaisuutensa.

Kesäjuhlien keskeisissä puheissa on harvemmin tuotu jotain todella uutta esille. Tänä kesänä tuotiin. Erityistä huomiota kiinnitti liiton 1. varapuheenjohtajan Risto Kuisman hyvän selkeä ja tasapuolistava puhe. Se käsitteli pääosin liiton sääntöjen 2 pykälää eli liiton toiminnan tarkoitusta. Kuisman puhe kokonaisuudessaan Karjalan Liiton internet-sivuilla.

Liiton puheenjohtaja Markku Laukkasen puhe käsitteli laajemmassa perspektiivissä liiton historian lisäksi suomalaisten itsetilityksen tarvetta. Laukkasen puhe kokonaisuudessaan Karjalan Liiton internet-sivuilla.

Laukkanen tarkasteli palautusta laajemmassa perspektiivissä

Laukkasen mukaan ”voimme käydä samanlaisen tuntoja puhdistavan kansalaiskeskustelun suhteessa toiseen maailmansotaan, sen rauhanehtoihin, Karjalan menetykseen ja sen jälkeiseen aikaan kuin mikä on käyty niin monessa muussakin eurooppalaisessa maassa. Tämä keskustelu on Suomessa monin osin käymättä, nyt on sen aika.”

Puheessaan Laukkanen totesi, että ”Nyky-Venäjä on pyyhkinyt pois Suomen itsenäisyyden ajan 1917-1944 Karjalassa. Mekin tarvitsemme avoimen puhdistavan itsetilityksen sodan jälkeiseen aikaan. Suomessa sotasyyllisiksi tuomittujen muodollinen maineenpuhdistus on nähtävä osana kansakunnan syyllisyyden purkamista ja maineenpuhdistamista. Myös Karjalan menetystä ja karjalaisten sodan jälkeistä historiaa tulee tutkia laaja-alaisesti ja puhua siitä."

EU-vaalien aikaisissa haastatteluissa (esim. Karelia Klubi –lehti 20, sivu 11) puheenjohtaja Laukkanen toi näitä asioita vielä vahvemmin esille. Ko. artikkeli on hyvä lisäselvitys liittojuhlan laaja-alaisempaan puheeseen.

Liitolla kaksi päätarkoitusta: kulttuuri ja palautus

Varapuheenjohta Kuisman puhe perustui pitkälti liiton säätöjen tarkoituspykälään. ”Liitolla on sääntöjensä mukaan kaksi päätarkoitusta: karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja Karjalan kysymys. Karjalan kysymyksellä tarkoitetaan menetetyn Karjalan palauttamista.”

Eriävät mielipiteet siitä, tulisiko liiton toteuttaa tarkoituspykälänsä molempia momentteja ja miten erityisesti Karjalan kysymyksen tarkoitusta tulisi toteuttaa, ovat vaihdelleet melkoisesti. Tuskin kukaan on erimielinen siitä, etteikö karjalainen kulttuuri kuulu ehdottomasti liiton toimintaan.

Kuisman käsitys asiasta on selkeä: ”Karjalaisten piirissä ja myös Karjalan Liitossa käydään välillä kiivastakin keskustelua siitä, onko liitto kulttuurijärjestö vai palautusjärjestö. Karjalan Liitto ei ole kumpaakaan, vaan se on molempia; sekä karjalaisen kulttuurin vaalija että Karjalan palautuksen edistäjä.”

Karjalan kysymys on kiertoilmaus

Karjalaisen kulttuurin ja Karjalan palautuskysymyksen vaaliminen eivät ole millään lailla ristiriidassa keskenään, mikä Kuismankin puheesta tulee yksiselitteisesti esille.

Nimitys Karjalan kysymys on jossain määrin harhaanjohtava. Kuisma selvittää, että ”Sodan jälkeen ja Neuvostoliiton aikana Karjalan palautus oli niin arka asia, ettei Karjalan Liitto tohtinut puhua siitä oikealla nimellä, vaan käytti termiä Karjalan kysymys”.

On Karjalan kysymys –ilmaisun käyttämiseen toinenkin syy. Suomalaisille rekisteriviranomaisille Karjalan palautus on edelleen niin arka asia, ettei Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin hyväksytä sellaista tarkoituspykälää. Tämä testattiin muutama vuosi sitten Karelia Klubi ry:n perustamisvaiheessa.

Palautusjärjestöt pitäneet palautusta esillä

Puheessaan Kuisma viittasi palautusjärjestöihin, joiden perustaminen ”on jonkin verran synnyttänyt vastakkaisasettelua kulttuurikysymysten ja palautuksen kesken”. Ehkä kyse ei niinkään ole palautuksen ja kulttuurin asettamisesta vastakkain, vaan ensisijaisesti siitä, että Karjalan Liitto harkitusti siirsi koko Karjalan palautuskysymyksen syrjään, eikä tuonut sitä mitenkään esille.

Tällöin puuttui se luonnollinen tasapaino, mikä liiton toiminnassa oli aina ennen ollut. On siten luonnollista, että karjalaisuuden syvimmästä olemuksesta ja tavoitteesta eli omien alueiden takaisin saamisesta huolestuneet ovat halunneet tuoda tämän asian esille.

Voidaankin sanoa, että on nimenomaan palautusjärjestöjen ansiota se, että muutos asenteissa on tapahtunut. Tämän Kuismakin on havainnut: ”Vielä muutama vuosi sitten valtakunnan päälehti ei julkaissut juuri mitään Karjalan kysymykseen liittyvää. Nyt tiedotusvälineet ovat avautuneet.”

Liiton johdon poliittisuus puntarissa

Puheessaan Kuisma kosketteli liiton johdon poliittisuutta. Hän näki sen lähinnä myönteiseksi tekijäksi: ”Karjalan Liiton perustajat näkivät välttämättömäksi, että liiton johdossa on kattava edustus paitsi alueellisesti niin myös poliittisesti. Alusta alkaen liiton johdossa on aina ollut henkilöitä kolmesta suurimmasta eduskuntapuolueesta; keskustasta, kokoomuksesta ja sosialidemokraateista. Tätä linjaa on jatkettu tähän päivään asti.”

Tämä on Kuisman mukaan johtanut siihen, että ”Tämä laaja poliittinen edustus on myös auttanut liiton työtä: liittoa on kuunneltu ja sillä on ollut valmiit vaikutuskanavat eduskuntaan, hallitukseen ja maan ylimpään poliittiseen johtoon”.

Liitto on kansalaisjärjestö, ei poliittinen elin

Mitalilla on kuitenkin vähintään kaksi puolta. Liiton korkein johto ei ole ensisijaisesti alueellisesti edustettu, vaan nimenomaan poliittisesti. Tämä on johtanut siihen, että poliittisten puolueiden mielipiteet ovat olleet määräävässä asemassa erityisesti Karjalan palautuskysymykseen suhtautumisen osalta.

Poliittisten voimien näkyvä esilläolo liiton perustamisvaiheessa oli varmasti hyvin perusteltua ja sitä voidaan pitää valtioviisautena. Onko se sitä edelleenkin?

Suomessakin on tapahtunut voimakas muutos kohti kansalaisyhteiskuntaa. Karjalan Liitto on merkittävä kansalaisjärjestö, jonka olemassaolon keskeisin syy on omien alueitten menettäminen hyökkääjävaltiolle. Ellei aluemenetyksiä olisi ollut, liiton olemassaolo olisi todennäköisesti kyseenalaista.

Liitto ei voi jättäytyä valtiojohdon taakse palautusasiassa

Suomen valtionjohdon vetäytyvästä ja pelokkaasta Karjala-politiikasta johtuu, ettei valtionjohto tunnusta Karjalan palautuskysymyksen olemassaoloa. Yksikään puolue ei ohjelmassaan tunnusta tätä asiaa.

Karjalan Liitto on aikaisemmin halunnut ajaa palautuskysymystä valtionjohdon linjan mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, ettei koko kysymyksen olemassaoloa tunnusteta: meillä ei ole Karjalan kysymystä, meillä ei ole aluevaatimuksia Venäjältä, suomalaisten kiinteistöt Karjalassa ovatkin venäläisten kiinteistöjä.

Ristiriita on todella merkittävä. Tämän vuoksi sellainen tilanne, jossa suuri kansalaisjärjestö jättäytyy polittisten päätöksentekijöiden omien intressien taakse, on pitemmällä tähtäyksellä mahdoton. Roolit ovat menneet silloin sekaisin.

Kansalaisjärjestön tehtävänä on ajaa omien jäsentensä asioita, ei vetäytyä valtionjohdon selän taakse piiloon. Se edellyttää aktiviteetteja, toimintaa, näkyvyyttä, panostamista. Sellainen kansalaisjärjestö, joka toiminnassaan omien jäsentensä intressien vastaisesti kuuliaisesti seuraa valtiojohdon linjaa, on tarpeeton tai sen tulisi olla valtion orgaani. Tällöin jäsenet voisivat paremmin ymmärtää, onko heillä mitään tekemistä sellaisessa järjestössä.

Kuisman puhe oli selkeä linjapuhe

Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Risto Kuisman Kuopion puhetta voidaan pitää liiton toiminnan linjapuheena. Siinä selvennettiin, miten liiton johdossa ymmärretään kulttuurin ja palautuksen välinen elimellinen side ja painotus. Molemmat toiminta-alueet ovat yhtä tärkeitä.

Puheenjohtaja Markku Laukkasen puhe tuki Kuisman puhetta asettamalla koko Suomen tilanteen laajempaan perspektiiviin. Karjalan Liitto on siten palaamassa entisille juurilleen, mikä on sangen myönteistä kehitystä.

Kuopion linjapuheiden pohjalta voidaan ilahtuneina odottaa, että Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlilla vuonna 2010 tämä linjattu kahden tarkoituksen tasapuolisuus toteutuu. Esille tulee karjalaista kulttuuria kaikessa komeudessaan. Mutta esille voidaan odottaa myös Karjalan palautukseen liittyviä tapahtumia, kuten seminaareja. Kulttuurin eri keinoinkin palautusasia voidaan tuoda havainnollisesti esille.

Ilman palautustavoitetta ei olisi elinvoimaista liittoa

Palautuskysymyksen tasapuolisella esille tuomisella on keskeinen merkitys liiton tulevaisuuden, jopa eloonjäämisen, kannalta. Tasapainotilan palauttaminen antaa sellaista alkuvoimaista energiaa, mitä nuoriso tarvitsee kiinnostuakseen omista juuristaan. Ei keski-ikäinenkään välttämättä kiinnostu vain kulttuurista, sitähän meille tarjotaan kaikkien tuuttien täydeltä erityisesti viihteen lukemattomin keinoin.

Kuisma näkee tämän asian selvästi: ”Jos unelmaa Karjalan palauttamisesta ei olisi, ei olisi luultavasti elinvoimaista Karjalan liittoa; ei ainakaan merkittävää. Menetetty Karjala on se konkreettinen kohde, joka on antanut ja antaa myös karjalaiselle kulttuurille elinvoiman.”

Karjalan palautuksen ei tule olla vain unelma. Sen tulee olla toinen keskeinen tavoite. Kuisma on havainnut palautuksen puolesta tehdyn työn vaikutuksen: ”Mielipidetutkimukset kertovat, että lähes puolet suomalaisista kannattaa Karjalan palautusta. Luku on suuri. Karjalan Liitolla on tärkeä tehtävä levittää oikeaa tietoa Karjalan kysymyksestä.”

Liiton uusi panos palautuksessa on merkittävä

Viime vuosikymmenenä liitto ei ole tehnyt työtä palautuksen puolesta. Silti Kuisman mukaan lähes puolet suomalaisista kannattaa palautusta. Se on todella ainutlaatuisen suuri kannatus sammutetuin lyhdyin edenneelle asialle.

Kun liitto lähtee koko rintamallaan levittämään oikeaa tietoa Karjalan palautuskysymyksestä kulttuurin vaalimisen oheella, liiton toiminta tasapainottuu ja ohjelma olennaisesti kokonaisvaltaistuu. Tämä merkitsee mahdollisuutta liiton uudelle nousulle. Se merkitsee myös, että palautuksen kannatus ylittää reippaasti viisikymmentä prosenttia.

Karjala on vielä osa Suomea

Kuisma on varovainen palautuksen ajankohdan ennakoinnissa. Pitää tosin muistaa, että jo nyt on kulunut 2 – 3 sukupolvea siitä, kun Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet jouduttiin luovuttamaan.

Kuisma uskoo silti tulevaisuuteen: ”Uskon, ettei mikään vääryys voi jäädä ikuiseksi. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Siihen voi tosin kulua aikaa enemmän kuin yhden sukupolven verran: Mutta vielä kerran, jos Luoja suo, kotiseutumme, menetetty Karjala, on osa Suomea.”

Lisätiedot: Veikko Saksi


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


"Kuopion linjapuheiden pohjalta voidaan ilahtuneina odottaa, että Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlilla vuonna 2010 tämä linjattu kahden tarkoituksen tasapuolisuus toteutuu. Esille tulee karjalaista kulttuuria kaikessa komeudessaan. Mutta esille voidaan odottaa myös Karjalan palautukseen liittyviä tapahtumia, kuten seminaareja."

Muistetaan, että 14.10.2010 on Tarton Rauhan 90-vuotta juhlapäivä.
- Tartossa rauhaa hieroivat niis suomalaiset kuin venäläiset että virolaiset. Seminaari voisi näin olla luontevasti kansainvälinen.
Tynkä-Karjalan Antti [2009-06-24 20:09:55]


Piti kahteen kertaan lukea...

Lainatakseni jääkäri Väinö Valveen sanoja:
Jos minun sukupolveni ei käytä hyväkseen niitä mahdollisuuksia, joita ehkä esiintyy, niin uudet sukupolvet tulevat aina syyttämään meitä; silloin ei tehty kaikkea, mitä olisi voitu tehdä
Jukka Virtanen [2009-06-23 20:03:26]


Nyt kuuluu torvessa raikas ääni.

Karjalan Liiton askelluksia seuraa nyt optimistisella mielellä. Jotain väärää ja vierasta on väistynyt.
Luojalle kiitos tästä muutoksesta!
karjalainen [2009-06-23 15:42:09]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].