[08] Evakko
[18] Tilaisuudet

PARTIOLAISET VENÄLÄISELLE JAMBOREELLE KANNAKSELLA

- Partiolaiset 2 viikoksi Kannakselle
- Matkanjohtajan isovanhemmat evakkoja
- Tavoitteena ymmärtää paremmin toisiaan
- Leirillä valotetaan Karjalan historiaa
- Muolaassa siistitään yhdessä hautamaata
- Partioliike Venäjällä alkoi jo 1909
- Partioliike Suomessa alkoi 1910
- Partio on kansainvälinen harrastus
- Matkaraporttikin luvassa

Partiolaiset 2 viikoksi Kannakselle

Heinäkuun 2009 lopulla 53 suomalaista partiolaista pakkaa rinkkansa ja suuntaa kohti Karjalan Kannasta. He lähtevät kansainväliselle partioleirille Venäjän hallinnoimaan Karjalaan. Kansainvälistä partioleiriä kutsutaan Jamboreeksi.

Siellä he, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n tiedotteen 15.07.09 mukaan, tutustuvat Viipuriin, Käkisalmeen ja Konevitsaan. Partiolaiset ovat viikon Punnusjärvellä keskellä Kannasta venäläisellä partioleirillä ja vielä kolme päivää Pietarissakin.

Leiristä löytyy lisätietoa RNPO, Scouts of St. Petersburg, -sivuilta, joka on RASN-leirin virallinen vastuunkantaja. Leiri on kansainvälinen Jamboree, 100 vuotta venäläistä partiotoimintaa.

Matkanjohtajan isovanhemmat evakkoja

Leirimatkanjohtaja Mikkö Pöri Suomen Partiolaisista kertoo, että hän itse kiinnostui matkasta sen vuoksi, ”että isoisäni sekä isoäitini lähtivät aikanaan evakkoon Uudeltakirkolta, jonne leiripaikalta on lyhyt matka”.

Matkanjohtajan esivanhemmat ovat siten osa sitä noin 420 000 karjalaisen joukkoa, jotka joutuivat vuonna 1940 talvisodan päätteeksi tai 1944 jatkosodan päätteeksi jättämään kotiseutunsa, menettämään lähes kaiken omaisuutensa ja siirtymään eri puolille Suomea hallituksen määräysten mukaisesti.

Osa evakoista joutui pakenemaan kaksi, jopa kolme kertaa sotien aikana. Kaikkiaan evakkomatkoja tehtiin noin 800 000 eli noin 20 % suomalaisista joutui pakenemaan kodistaan muualle Suomeen, Lapista osa Ruotsiin.

Evakkomatkalaisiksi voidaan myöskin kutsua niitä noin 95 000 sotalasta, jotka lähetettiin sotaa pakoon esim. Ruotsiin ja Tanskaan.

Tavoitteena ymmärtää paremmin toisiaan

Partiolaisten Kannaksen matka ei ole vain seikkaluja ja uuden etsintää. Mikkö Pöri kertoo, että ”lerimatka järjestetään, jotta suomalaiset ja venäläiset nuoret ymmärtäisivät paremmin tosiaan”.

Tällä saralla onkin paljon tehtävää, sillä gallupien mukaan noin 62 % suomalaisista on russofobisteja eli venäjäpelkoisia tai –vihaajia.

Matkalla esitetään Suomen, Venäjän ja Karjalan historiaa monipuolisesti ja nykyaikaisesti, lupaa leirinjohtaja. Toivottavasti ei kuitenkaan niin ”nykyaikaisesti” kuin Venäjän hallinto on käskenyt tai presidentin perustama uusi ”antifasistinen” Komissio tai vireillä oleva lakialoite edellyttävät.

Leirillä valotetaan Karjalan historiaa

Partiolaiset tekevät arvokasta työtä valottamalla oikeaa maiden välistä historiaa. Nuorten on hyvä oppia, että vaikka muutama vuosikymmen sitten isovanhemmat saattoivat tähdätä toisiaan aseen piippua pitkin, nyt asiat selvitetään puhumalla. Mitä paremmin eri kansat tutustuvat toisiinsa, sitä suurempi mahdollisuus heillä on ymmärtää toisiaan, sopia erimielisyydet ja elää sovussa.

Suomalaisilla partiolaisilla on oiva tilaisuus kertoa paikan päällä Karjalan historiasta. Suomensukuisten ihmisten historia alueella on pitkä. He ovat asuttaneet Karjalaa noin 10 000 vuotta ja venäläiset noin 65 vuotta.

Karjalan historia 1900-luvun alusta sotiin saakka on erittäin hyvin dokumentoitu, sillä lukuisat pitäjäyhdistykset ja Karjala-seurat ovat tehneet erittäin ansiokkaita kirjoja omista kylistään ja pitäjistään. Niissä kerrotaan usein talon ja ihmisen tarkkuudella siitä, miten ennen elettiin.

Muolaassa siistitään yhdessä hautamaata

Partiolaisen elämään kuuluu päivän hyvän työn suorittaminen. Matkalaiset tekevät sen Muolaan kirkkomaalla. He auttavat Muolaan pitäjäyhdistystä siistimään vanhaa suomalaista hautausmaata.

Mikko Pöri toteaa painokkaasti, että ”Muolaan pitäjäyhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä hautausmaan kunnostamiseksi. Partiolaiset haluaavat päivän työllä kunnioittaa menneitä polvia ja muistuttaa siitä tavoitteesta, joka partiolla on – kasvattaa aktiivisia, toimeen tarttuvia kansalaisia.”

Venäläiset partiolaiset osallistuvat tähän hautausmaan siistimiseen. Se voi olla vielä vahvempaa historiankerrontaa kuin vain sanat.

Luoteis-Venäjällä toimii muitakin ryhmiä, jotka pelastavat ja hoitavat suomalaisia hautausmaita. Tällainen on esim. Karjalan Kannaksen asukkaitten yhdistys, jonka puheenjohtaja Oleg Gareew kertoo yhdistyksen selvittävän Kannaksella olevien hautausmaiden entisöimistä ja jälleenrakentamista.

Partioliike Venäjällä alkoi jo 1909

Suomessa partiotoiminta on tunnettua. Vähemmän tunnettua on se, että partioliikkeellä Venäjällä on vuoden pitempi historia kuin Suomessa. Venäjällä toiminta alkoi jo vuonna 1909.

Tosin partiotoimintaan tuli tauko, kun liike kiellettiin vuonna 1924. Tuolloin maassa oli partiolaisia noin 50 000. Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti partiotoiminnan palaamisen Venäjälle.

Venäjän 100-vuotisesta partioliikkeestä löytyy lisätietoa Pietarin partiolaisten nettisivuilta.

Partioliike Suomessa alkoi 1910

Suomessa partiotoiminta aloitettiin 1910, mutta se kiellettiin jo 1911, koska siinä nähtiin sotilaallista ja kumouksellista aktiviteetttia. Toiminta jatkui kuitenkin salaisena.

Vuonna 1917 toiminta pääsi taas vauhtiin. Partiosta on monella suomalaisella mieleenpainuvia muistoja, kuten esim. Hangon kansainvälinen suurleiri 1958. Partiolaisia Suomessa on nyt noin 70 000.

Partio on kansainvälinen harrastus

Partio on hyvin kansainvälinen harrastus. Partiolaisia on Partio – Scout –sivujen mukaan 155 maassa (Wikipedian mukaan 216 maassa) yhteensä noin 38 miljoonaa. Partio on vapaaehtoista, avointa, itsenäistä, poliittisesti sitoutumatonta ja kansainvälistä. Partioliike hyväksyy erilaiset uskontokunnat ja uskonnonvapauden periaatteen.

Venäjä-yhteistyön yhtenä perustana on partioihanteisiin kuuluva toisen kunnioittaminen ja ystävyyden rakentaminen yli rajojen.

Partioliikkeen perustaja, lordi Baden-Powell of Gilwell totesi viime vuosisadalla: ”Kasvava henkilökohtaisen ystävyyden ja avarakatseisen hyvän tahdon henki eri kansojen yksilöiden mielissä ei luo vain henkeä, vaan se saattaa osoittautua yhä voimakkaammaksi takeeksi tulevia kansainvälisiä sotia vastaan". Kenraalimajuri Baden-Powell oli sotilas, joka tunsi sotien kauhut, olihan hän sotinut mm. buurisodassa.

Matkaraporttikin luvassa

Yksi Kannaksen leirimatkalle lähtijöistä on Marko Kivi-Koskinen, joka odottaa leiriä hyvin kiinnostuneena. Hän on myöskin luvannut tehdä matkasta raportin kuvineen. On kiinnostavaa odottaa tätä raporttia.

Lisätiedot leiristä: Mikko Pöri ja Anu Niilo-Rämä

Lisätiedot: Veikko Saksi

Lisääkin tulossa?

Tervetullutta yhteistyötä.

Kannattaa ottaa huomioon