[03] Taloudelliset
[04] Oikeudelliset
[10] Venäjä

SAAKO MERIVALTAUKSEN YLITTÄÄ LAIVALLA?

- Taloussanomat: ”Kaasuputki törmäsi liikemiesten kaivosaikeeseen”
- Lehti: Kaasuputki voi joutua etsimään uuden reitin
- Kaivosalue rajoittaa kulkemista ja ylitystä
- Miten valtausalueen rajat lasketaan 3D?
- Miten valtausalue merkitään maastoon?
- Kaivoslaki on vahva suoja valtaajalle
- Nord Stream haluaa tulla vallatulle alueelle
- Merivaltauksella ajallinen prioriteetti
- Valtaushakemus voimassa 5 vuotta
- Valtaus voi estää meriputken rakentamisen
- Lex Nord Stream ei mene läpi
- Kaasuputken maavaihtoehto tutkittava

Taloussanomat: ”Kaasuputki törmäsi liikemiesten kaivosaikeeseen”

Suomalaisista tiedotusvälineistä Taloussanomat on oivaltanut, että ns. merivaltaus Suomenlahdella on todellakin tehty ja että sillä on oikeudellisia vaikutuksia. Tähän saakka useimmissa tiedotusvälineissä on vain lakoonisesti ja vähän huvittuneinakin todettu, että jonkinlainen valtaus on tehty, mutta sen vaikutuksia ei ole kyetty lainkaan näkemään.

Taloussanomat uutisoi 24.07.2009 (Heidi Vaalisto), että valtaushakemus on TEM:ssä (työ- ja elinkeinoministeriössä) käsiteltävänä.

Lehti: Kaasuputki voi joutua etsimään uuden reitin

Lehti arvioi, että ”jos ministeriö hyväksyy hakemuksen, Nord Stream –kaasuputki joutuu suunnittelemaan reittinsä uudelleen tai lykkäämään putken rakentamista usealla vuodella”.

Kun Pro Karelia uutisoi kaivosvaltauksesta 03.10.2008 ja kertoi sen lykkäävän Nord Streamin rakentamista, juuri kukaan ei ottanut uutista vakavasti.

Kaivosalue rajoittaa kulkemista ja ylitystä

Kaivosvaltaus rajoittaa alueella ulkopuolisten kulkemista ja toimintaa. Merenalainen kaivosvaltaus on sangen mielenkiintoinen, sillä kyseessä on ennakkotapaus. Olisiko laivoilla oikeus kulkea valtausalueen ylitse? Entä voisivatko sukellusveneet kulkea vielä lähempänä kaivosalueen pintaa eli meren pohjaa? Entä kuinka korkealla lentokoneet voivat kulkea valtausalueen yläpuolella?

Kysymys ei siten ole vähäisestä asiasta, minkä vuoksi TEM:llä ja valtioneuvostolla on monta pähkinää purtavana. Kaivoslaki (17.09.1965/503 tai Kaivosasetus (17.12.1965/663) määräävät myös merivaltauksen periaatteet.

Miten valtausalueen rajat lasketaan 3D?

Kaivoslaki tai –asetus käsittelevät ensisijaisesti aluetta kaksidimensioisesti eli sen pinta-alaa. Vain lain 5 § 2 momentista löytyy kohta: ”Valtausalueen rajat luetaan syvyyssuuntaan pystysuorasti”.

Ilmaus ei ole täysin yksiselitteinen. Mistä rajojen lukeminen syvyyssuuntaan pystysuorasti aloitetaan? Tapahtuuko se alimmasta maastokohdasta vai ylimmästä? Entä mitä merkitsevät rakennukset, rakennelmat ja esim. kaivauksista syntyvät uudet korkeat maastokohdat? Mitä merkitsee meri?

Lasketaanko valtausalueen rajat pystysuorasti meren pinnasta alkaen vai vasta pohjasta alkaen? Ehkä jonkinlaista vertailukohtaa saadaan siitä, että Suomen raja on syvyys- ja korkeussuuntaan rajaton, teoreettisesti maapallon keskipisteeseen asti. Esim. korkeussuunnassa avaruus ei kuitenkaan enää ole Suomen hallinnon alaista aluetta.

Miten valtausalue merkitään maastoon?

Kaivoslain 34 § vaatii, että ”Alueet on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä myös maastoon”. Jos merkintä tehdään meren pohjaan, sitä ei kukaan näe. Merkinnän lähtökohtahan on se, että jokainen voi havaita alueen olevan kaivosvaltausaluetta, jossa on voimassa oma lainsäädäntö. Alue voi myös olla kaivausten vuoksi vaarallinen.

Alue voitaneen eristää poijuilla tms. tavalla. Tällöin se estää meriliikennettä, mikä puolestaan on ongelmallinen asia YK:n meriyleisoikeuden kannalta, sillä Suomen talousalueesta on osa hyväksytty kansainväliseksi merialueeksi.

TEM:n ja valtioneuvoston päätöksessä joudutaankin miettimään sitä, miten kaivoslakia ja YK:n meriyleisoikeutta tulkitaan tällaisessa tapauksessa. Se kuitenkin on jo selvää, ettei näiden lakien tulkinta anna mahdollisuutta kuljettaa kaasputkea valtausalueen läpi tai yli.

Kaivoslaki on vahva suoja valtaajalle

Suomen lain mukaisella kaivosvaltauksella on vahva oikeudellinen suoja. Lisäksi kaivosvaltaus on Suomenlahdella tehty ensimmäisenä, joten sillä on prioriteetti Nord Streamin hakemuksiin verrattuna.

Taloussanomat on haastatellut TEM:n ylitarkastaja Riikka Aaltosta, joka vahvistaa, että kaivosvaltaushakemus on ministeriön käsiteltävänä ja että päätös tehdään asiasta syksyn aikana. Hän myös toteaa, että hakemus on otettava esille valtioneuvostossa, sillä alue sijaitsee Suomen ja Viron talousvyöhykkeiden rajalla. Täsmällisemmin sanoen valtaus on Suomen taloushyöhykkeen sisäpuolella.

Aaltonen tuo esille, että valtaajan tulisi näyttää, että maaperässä on ”otoksia, joilla on edellytyksiä kaivannaistoimintaan”. Tämä vaatimus näyttäisi menevän kaivoslain vaatimusten yläpuolelle.

Laki lähtee siitä, että valtaajan käsitys riittää, jos hän uskoo, että alueella on kaivoskiveä riittävästi. Muutoinhan valtaaja joutuisi etukäteen, ilman lupaa ja valtuuksia menemään toisen alueelle kaivelemaan ja etsimään todisteita.

Nord Stream haluaa tulla vallatulle alueelle

Ylitarkastaja Aaltonen pitää lehden mukaan asian käsittelyä hankalana, koska Nord Stream on tulossa samalle alueelle. Kaivaus ei lain mukaan saa sijaita liian lähellä esim. asutusta, rautatietä tai sähköjohtoja.

Aaltonen, tuntematta tapausta tarkemmin, katsoo, että hän voisi ehkä verrata kaasuputkea sähkölinjaan. Tosin tähän saakka kaasuputkessa ei ole kuljetettu sähkökaapeleita, eivätkä ilmajohto tai kaasuputki kovin paljon toisiaan muistuta.

Merivaltauksella ajallinen prioriteetti

Ylitarkastajalta on unohtunut se, että merivaltaus on ensimmäinen viranomaistoimenpide tässä asiassa eli siihen liittyvä hakemus on jätetty selvästi ennen Nord Streamin hakemusta. Kaivosvaltaus ei ei siten ole tulemassa Nord Streamin tontille, vaan Nord Stream on tulossa kaivosvaltauksen alueelle.

TEM:n ei siten tule keskittyä etsimään merivaltausta mahdollisesti estäviä tekijöitä, vaan katsoa asiaa normaalisti lain kirjaimen ja soveltamisen pohjalta.

Valtaushakemus voimassa 5 vuotta

Valtaushakemus on voimassa viisi vuotta ja se voidaan uudistaa. Kaivosvaltaajan asiamies, asianajaja Kari Silvennoinen on jo lokakuussa 2008 vastannut kysymykseen, mitä sitten tapahtuu, jos valtausta ei hyväksyttäisi.

- Pidän sellaista mahdollisuuta vähäisenä. Lain mukaan päämieheni voi valittaa päätöksestä. Myöskään valituksen käsittelyaikana valtausalueelle ei ilman päämieheni lupaa voi kukaan muu rakentaa mitään.

Vaikka valtausta ei jostain poliittisesta syystä hyväksyttäisikään, vie valituskäsittely kuitenkin useamman vuoden aikaa. Valitusaikanakaan ei kaasuputken rakentaminen ole mahdollista valtausalueen poikki.

Valtaus voi estää meriputken rakentamisen

Kaivoslain 50 § antaa valtaajalle laajat mahdollisuudet toimia: ”Jos kaivosoikeuden haltija ei ole kaivoskirjassa määrättävän vähintään viiden ja enintään kymmenen vuoden pituisen määräajan kuluessa kaivospiirin määräämisestä lukien ryhtynyt kaivostyöhön tai muuhun sellaiseen esiintymän luonteen edellyttämään työhön, joka osoittaa hänen vakavasti pyrkivän kaivospiirissä varsinaiseen kaivostyöhön, on kauppa- ja teollisuusministeriön, kaivosoikeuden haltijaa kuultuaan, määrättävä, että hän ryhtyy kahden vuoden sisällä kaivostyöhön uhalla, että kaivosoikeus muuten voidaan julistaa menetetyksi.

Yleisen edun pohjalta em. määräaikaa voidaan jatkaa, mutta laissa ei puhuta sen lyhentämisestä. Tältä pohjalta merivaltaus käytännössä estää kaasuputken rakentamisen vuosikausiksi, mahdollisesti kokonaan.

Lex Nord Stream ei mene läpi

Nord Stream –putki on Venäjälle ja Euroopalle tärkeä. Silti sen varjolla ei voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä pidä ryhtyä jälleen rustaamaan uuteen uskoon esim. sotasyyllisyyslain kaltaisella perustuslain vastaisella taannehtivalla tavalla.

Tällainen oikeudenvastainen ja ihmisoikeuksia vahvasti loukkaava menettely ei poistu muutoin kuin asia korjaamalla. Sotasyyllisyystuomiot joudutaan purkamaan, jolloin se asia korjautuu kuntoon.

Mahdollinen Lex Nord Stream puolestaan kokisi jo säätämisvaiheessa niin paljon vastustusta, ettei sitä yksinkertaisesti saataisi eduskunnassa läpi.

Kaasuputken maavaihtoehto tutkittava

Nord Streamin on siten lopulta ryhdyttävä siihen toimintaan, minkä se alunperin on jättänyt tekemättä: erilaisten maavaihtoehtojen selvittämisen sekä/tai LNG-vaihtoehdon aidon selvittämisen.

+

Nord Stream -kaasuputkea on käsitelty mm. seuraavissa artikkeleissa:

15.11.2006 Silvennoinen: Karjala kaasuputken hinnaksi
16.11.2006 Kaasuputken ympäristö- ja oikeudellinen arviointi
05.01.2007 Maakaasuputken ongelmat ratkaisematta
31.01.2007 Pro Karelian lausunto maakaasuputkesta
18.08.1007 Nord-Stream -kongressi Tallinnassa
26.09.2007 "Merimielenilmaus"
28.10.2007 Kaasuputki Pietari-Helsinki -radan linjaukselle
13.05.2008 Halonen unohtaa Nord Streamin turvallisuusuhat
27.08.2008 Halosen Itämeri-palkinto ihmetyttää
01.09.1008 Mikä on Halosen ja Vanhasen motivaatio Nord Streamissa?
03.10.2008 Kaivosvaltaus pysäyttää Nord Stream -meriputken
13.10.2008 "Valtaus on taivaan lahja poliitikoille"
15.10.2008 Kaasuputki, Saimaan kanava ja Karjala
25.11.2008 Nord Stream - missä Saksan uho?
15.03.2009 Miksi kaasuputken todellisista ongelmista vaietaan?
28.05.2009 Suomenlahden merivaltausalue
03.06.2009 Putin ja Vanhanen unohtivat Nord Streamin ongelmia
11.07.2009 Ulkoistaako Nord Stream rajavalvontaa?
21.07.2009 Nord Stream ja merivaltausalue
26.07.2009 Saako merivaltauksen ylittää laivalla?

Lisätiedot: Veikko Saksi