Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

10.06.2013 [04, 10]
»  LAKIALOITE ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖOMISTUKSESTA

04.06.2013 [08, 11, 15]
»  ANNELI ILONEN, 82, VÄITTELEE KANNAKSEN EVAKKOUDESTA

22.05.2013 [02, 10]
»  KKL 14: SA-KUVAN 170 000 VALOKUVAA

12.05.2013
»  TIME TUNSI SUOMEN OIKEAT RAJAT

27.04.2013 [02, 04, 06]
»  "VELJEÄ EI JÄTETÄ, NUORIA EI UNOHDETA"

15.03.2013 [06, 10]
»  PUTIN KAIVAA JUOPAA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLE

06.03.2013 [02, 07]
»  KKL 13: ISÄNMAALLISUUS ON KUNNIA-ASIA

02.03.2013 [03, 10]
»  MIKSI 42 % VENÄLÄISISTÄ IHAILEE STALINIA?

22.02.2013 [02, 03]
»  KURIILIT TAAS JAPANIN JA VENÄJÄN NEUVOTTELUISSA

13.02.2013 [02, 03]
»  NIINISTÖ YLEN MUKAAN: ”SUOMI EI AIO VAATIA KARJALAA TAKAISIN”

27.01.2013 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS ON KAHDEN TASON PELIÄ

05.12.2012 [02, 18]
»  ITSENÄISYYSJUHLA, TASAVALLAN TÄRKEIN JUHLA

04.12.2012
»  KKL 12: JÄÄMERIASENNE MUUTTUNUT, PETSAMO EDELLEEN HUKASSA

19.11.2012 [10, 11]
»  VETOOMUS KARJALAN TASAVALLASSA

25.10.2012 [02, 03]
»  KARJALA MUKANA HELSINGIN KIRJAMESSUILLA LA-SU

20.10.2012 [02, 03]
»  KARJALAN KYSYMYS JA KARJALAN PALAUTUS

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

04.08.2009
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[11] Karjala
[21] Poliittiset

ONKO KUVA KARJALASTA VINOUTUNUT?

- HS-Vieraskynä käsittelee Karjalan matkailua
- Venäjän Karjala –käsite epämääräinen
- Karjalassa vielä paljon suomalaisjälkiä
- Suomalaisjälkien vähetessä matkailu kasvaa
- Suomalaisilla uskomattoman vahva side Karjalaan
- Karjala ei koskaan katoa suomalaisten mielistä
- Kirjoituksessa käsitellään vain 50 % karjalaisuudesta
- Tutkijat käsittelevät sangen rajallista Karjala-kuvaa
- Suomi kävi useita vapaussotia
- Evakkojen muistot hajanaisia ja valikoivia?
- Suomalaiset juurillaan vahvasti kiinni Karjalassa
- Tutkimus ei näe koko Karjalaa
- Tutkijat unohtavat suomalaisiin kohdistetut vääryydet
- Tutkijoiden suomettunut eli novettunut tila yhä vahva
- Karjalan kokonaiskuva sisältää palautuksen
- Tutkijoiden tarkasteltava Karjalaa laaja-alaisesti
- Karjalan kaikki tasot yhdistettävä tutkimuksessa

HS-Vieraskynä käsittelee Karjalan matkailua

Helsingin Sanomien Vieraskynässä professori Maria Lähteenmäki käsitteli 04.08.2009 pakkoluovutettua Karjalaa otsikolla ”Kuva menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen”. Artikkelin painopiste on Karjalaan suuntautuvan matkailun tarkastelussa.

Otsikon pohjalta voisi odottaa, että Karjalaa (jolla tässä ilmeisesti tarkoitetaan Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa) käsiteltäisiin suhteellisen laaja-alaisena kysymyksenä. Niin ei kuitenkaan ole tehty.

On selvää, ettei lyheyssä artikkelissa ole mahdollista käsitellä laajamittaista asiaa syvällisesti. Eräitä lisähuomautuksia on kuitenkin tarpeen tehdä, koska kuva jää nyt kovin kapeaksi.

Venäjän Karjala –käsite epämääräinen

Kirjoituksessa käsitteen ”Venäjän Karjala” käyttäminen johtaa merkittävään epäselvyyteen. Venäjän Karjalalla yleensä tarkoitetaan Karjalan Tasavaltaa. Sillä ei tarkoiteta Suomelta pakkoluovutettua Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa.

Venäjän Karjala –käsitteen käyttäminen herättää samanlaisen asenteellisen kuvan kuin pakkoluovutettu Karjala, mutta vain vastakkaisesta näkökulmasta. Venäjää korostava nimike synnyttää kuvan, että kirjoittaja hyväksyy Karjalan menetyksen ja sen, että alue on nyt ikuisesti Venäjän.

Pakkoluovutetusta alueesta puhuja puolestaan synnyttää kuvaa siitä, ettei hän hyväksy rikollisin perustein toteutettua anastusta ja haluaa Karjalan takaisin. Suomalaisesta näkökulmasta pakkoluovutettu alue vastannee lähinnä oikeaa käsitettä alueen siirtymisestä Neuvostoliitolle ja sen tämänhetken tilasta.

Karjalassa vielä paljon suomalaisjälkiä

Kirjoittajan mukaan Karjalassa on vielä joitakin harvoja suomalaisjälkiä. Jos asia nähdään näin, on näkökyky rajoitettu. Alueella on muistomerkkien ja pääosin tuhottujen hautausmaiden lisäksi edelleen paljon vanhoja suomalaisia rakennuksia, huonosti hoidettuja ja ränsistyneiksi jätettyjä. On myös vanhoja kivirakennuksia esim. Viipurissa. Ne muistuttavat suomalaisuudesta.

Jäljellä ovat myös vanhat suomalaiset tiepohjat. Ennen kaikkea jäljellä on nykyisen käyttäjän piittaamattomuudesta huolimatta paljon ikikaunista karjalaista eli suomalaista luontoa eri muodoissaan.

Vaikka esim. Terijoen kuuluisista hiekkarannoista on viety valtavat määrät hiekkaa Pietarin patoihin, aivan samoin kuin hautakiviä ja rakennusten perustuksia, ei suomalaista luontoa ole kyetty kokonaan tuhoamaan. Suunnattoman paljon on tuhottu, mutta todellista Karjalan suomalaisuutta ei kyetä koskaan tuhoamaan.

Suomalaisjälkien vähetessä matkailu kasvaa

Matkailun vähyyden 1950-luvulta lähtien ymmärtää sangen hyvin, kun ottaa huomioon ne monet rajoitukset, mitä matkustamiseen neuvosto-aikana liittyi. Lisäksi evakkoja ja useimpia suomalaisia järkyttäneet sotatapahtumat olivat kovasti vielä lähellä.

Kirjoittajalla on mielenkiintoinen oivallus: ”Mitä vähäisemmiksi alueen suomalaisjäljet käyvät, sitä suuremmin joukoin sinne mennään”.

On harmittavaa, ettei kirjoittaja tätä oivallusta tarkastele muutoin kuin matkailun yleiseltä kannalta. Aihehan on mitä kiinnostavin. Se pikaisesti kuulostaa kovin ristiriitaiseltakin.

Suomalaisilla uskomattoman vahva side Karjalaan

Miksi Karjalaan mennään yhä suuremmin joukoin? Miksi uudet sukupolvet lähtevät näille matkoille, vaikka kirjoittajan sanoin Karjalassa ei ole mitään suomalaista turistia viehättävää?

Avain löytyy kirjoittajan toteamuksesta: ”Monella on henkilökohtainen, kansallinen tai aatteellinen side rajaseutuun”. Lause on paljon mittavampi ja syvämietteisempi kuin sen jälkeinen teksti osoittaa.

Professori Lähteenmäen arvio siitä, että Karjala muistetaan ja se kiinnostaa vain kesäisin, konkreettisena matkailuaktiviteettina on varmastikin oikea. Kuka haluaisi lähteä heikkoihin majoitusolosuhteisiin, vielä heikommille teille, ankeuden keskelle talvisaikaan? Kokonaisuudessan arvio on pahasti virheellinen.

Karjala ei koskaan katoa suomalaisten mielistä

Karjalaa ei muisteta vain kesäisin. Karjala on syöpynyt niin syvälle suomalaisten mieleen, ettei se tule sieltä koskaan katoamaan. Noin miljoonalla suomalaisella on juuret tai juuria Karjalassa.

Ehkä useimmille ihmisille tulee josaain vaiheessa tarve perehtyä juuriinsa ja konkreettisesti nähdä, mistä he ovat lähtöisin. Sangen useat kaipaavat juurilleen.

Karjala on siten elimellinen ja pysyvä osa suomalaisuutta. Se on meidän geeneissämme ja meemeissämme (eli ”kulttuurigeeneissämme”). Kirjoittajan mainitsemat inhimilliset tragediat, sodan traumat ja lapsuuden muistot vahvistavat Karjalaa meemeissämme.

Kirjoituksessa käsitellään vain 50 % karjalaisuudesta

Kun kirjoitusta lukee, syntyy vääjäämättä sellainen käsitys, että kirjoittaja on perehtynyt karjalaisuuteen ja Karjalan kuvaan vain Karjalan Liiton pitäjäseurojen ja Joensuussa toteutetun Karjala-tutkimuksen kautta. Häneltä on täysin jäänyt mitalin toinen puoli eli vähintään 50 % asiasta havaitsematta.

Karjalaisuuden ja Karjalaan liittyvän ajattelun syvin olemus ei ole vain kotiseuturakkaus ja nostalgiset muistot. Syvin olemus on halu ja missio saada Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet takaisin. Se, mikä meiltä on vääryydellä otettu, on saatava takaisin.

Tätä Karjalan kysymystä eli Karjalan palautusta kirjoittaja ei käsittele lainkaan. Karjala-kuvan muodostuminen ei silloin voi muodostua mitenkään ehjäksi. Tutkitaan vain ilmifunktiosta, sitä osaa Karjalasta, joka kenelle tahansa kulkijalle näkyy hyvin: Karjalassa kesällä matkailevat ihmiset ja kotiseutumuistelot.

Tutkijat käsittelevät sangen rajallista Karjala-kuvaa

Eikö tutkijoita lainkaan kiinnosta se osa Karjalasta, joka käsittelee niitä perusteita, joiden pohjalta alueen vieminen oli suuri vääryys? Ihmisten Karjala-kuvan syntymiselle ja kehittymiselle tällä on suuri merkitys.

Kirjoittaja viittaa poliittiseen muistokarttaan ja epäonnistuneeseen sotaoperaatioon. Onkohan kirjoittaja harkinnut asiaa syvällisemmin? Jos sotaoperaatio oli epäonnistunut, niin mitä mahdollisuuksia Suomella ensinnäkin oli välttää sota? Ei käytännössä mitään muita kuin täydellinen antautuminen.

Oliko pakolla sotaan joutumisen jälkeen operaatio epäonnistunut? Suomen itsenäisyys säilyi, menetettiin kylläkin 45 000 km2 alueita. Koettiin valtavat henkiset, inhimilliset ja taloudelliset tappiot. Silti vapaus säilyi. Sen sijaan hyökkääjävaltio itse tuhosi itsensä myöhemmin.

Suomi kävi useita vapaussotia

Käsitykset muodostuvat pienistä sanoista ja vivahteista. Niiden pohjalta kirjoittaja ei ole oivaltanut sitä, että Suomi taisteli itsenäisyydestään ja vapaudestaan 1918 eli kävi vapaussotaa.

Se kävi uudelleen vapaussotaa talvisodan alettua ja kolmatta vapaussotaansa jatkosodan alettua ja käytännössä neljättä vapaussotaansa karkottaessaan saksalaiset Moskovan määräämien rauhanehtojen mukaisesti.

Olisi suositeltavaa todella miettiä näitä asioita Karjalan yhteydessä laajemminkin.

Evakkojen muistot hajanaisia ja valikoivia?

Kirjoittaja kuvaa evakkojen Karjalamuistoja fragmentaarisiksi, hajanaisiksi ja valikoiviksi. Havainto pitää varmastikin paikkansa, koska jokainen ihminen erityisesti tunteissaan on valikoiva. Jokaisella ihmisellä on hänen omat muistonsa, jotka hän sitten mahdollisesti liittää suurempaan kokonaisuuteen eli kansan historiaan.

Näillä samoilla evakoilla on myös kokonaan toinen puoli sekä havainnoida että luoda kuvaa Karjalasta. Se puoli liittyy Karjalan palautustavoitteeseen. Myös sen osalta ajatukset voivat olla sekaisia, valikoivia ja hajanaisia.

Ajatuksiin voi liittyä toivoa, rakkautta, pelkoa, epätoivoa, mahdollisuuksiin uskomista tai aktiivista hyljeksivää unohtamista. Tunteiden, tietojen ja kokemusten täyttä kirjoa.

Suomalaiset juurillaan vahvasti kiinni Karjalassa

Sitten on vielä oma ryhmänsä ne ihmiset, jotka eivät ole syntyneet Karjalassa, mutta ovat juuriensa kautta kiinteästi sitoutuneet Karjalaan. Tähän ryhmään kuuluu paljon ihmisiä, jotka oivaltavat, ettei Karjalan nykyinen asema ja tila ole oikea, eikä se ole millään tavoin hyvän naapuruuden pohja.

Hyvää naapuruutta, keskinäistä kanssakäymistä ja maitten välisiä suhteita ei voida jatkuvasti rakentaa valheellisen ystävyyden pohjalle. Ystävyyden ja yhteistyön ainoa todellinen ja aito perusta on luottamus.

Uhri ei voi tuntea luottamusta ryöstäjäänsä kohtaan. Sellainen on inhimillisesti mahdotonta.

Tutkimus ei näe koko Karjalaa

Kirjoittaja esittää, että tutkimuksen näkökulmasta kuva Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen. Perusteiksi hän mainitsee menetettyjen yhteisöjen epäkohdat, kuten taloudellisen ahdingon, sisällissodan vastakkainasettelun, venäläisten epäasiallisen kohtelun ja ihmisten eriarvoisuuden.

Asetelma on jollakin tavoin hämärä ja puutteellinen. On ongelmallista ymmärtää, mitä menetetyillä yhteisöillä tässä tarkoitetaan. Puhutaanko tässä suomalaisista vai venäläisistä? Kenen taloudellisesta ahdingosta on siten kyse?

Johtuuko taloudellinen ahdinko siitä, että Suomen Karjala on riistetty sen alkuperäisistä yhteyksistä, rikottu luonnolliset taloudelliset akselit tai että Moskova on jättänyt alueen pääosiltaan periferiaksi?

Tutkijat unohtavat suomalaisiin kohdistetut vääryydet

Miten Karjalan kuva ja sisällis- eli vapaussodan vastakkainasettelu liittyvät toisiinsa? Esim. talvisodassa Suomi taisteli yksituumaisesti, niin oikeiston kuin vasemmiston voimin, vapaussodan vaiheet unohtaen. Ei Karjalan kysymys silloin ollut tärkein.

Vielä hämmästyttävämpi on kysymys venäläisten epäasiallisesta kohtelusta. Ei kai kirjoittaja tarkoita, että suomalaisten olisi talvi- ja jatkosodassa pitänyt toivottaa venäläiset lämpimästi tervetulleiksi viemään koko Suomen?

Eikö kirjoittajan ja tutkijan pitäisi olennaisesti enemmän keskittyä siihen epäasialliseen kohteluun, mitä Neuvostoliitto toteutti suomalaisia kohtaan? Kuva Karjalasta on muotoutunut rakkaudesta Karjalaan ja Suomeen, mutta myös neuvostohyökkäyksistä ja niiden seurauksista.

Tutkijoiden suomettunut eli novettunut tila yhä vahva

Miksi suomalaisten tutkijoiden näkökulma ja suuntaus on niin vinoutunut? Syy varmaankin on siinä, että meillä viime vuosikymmenet traditiona on paljolti ollut suhteettoman vahvasti positiivinen neuvostonäkökulma suurvallan legitiimeine oikeuksineen.

Siitä ajattelusta käytetään nimitystä suomettuminen tai ”novettunut tila” (Kauko Parkkisen uusi termi).

Karjalan kokonaiskuva sisältää palautuksen

Jos halutaan tasapuolista tutkimusta Karjala-kuvan selventämiseksi, siihen on otettava kattavammat elementit kuin kesämatkailu, nostalgia, venäläisten väärä kohtelu tai muut vastaavat asiat.

Mukaan on ehdottomasti otettava sotien syyllisyys ja suomalaisten kokemat vääryydet. Karjalan palautusta ja sen perusteita ja oikeutusta on uskallettava käsitellä, eikä yritettävä ylittää aitaa sieltä, missä se on matalin.

Tutkijoiden on turha puhua vinoutuneista kuvista, kun heistä sangen monet parhaansa mukaan yrittävät itse vinouttaa kuvaa jättämällä aivan olennaisia asioita pois. Ei Karjala-kuvaa voida muodostaa ilman menetyksen korjaamista. Karjalan palautus on suomalainen missio, jota ei voi jättää pois.

Tutkijoiden tarkasteltava Karjalaa laaja-alaisesti

Kirjoittajan mainitsee, että tutkijoiden esille tuoma kuva nyky-Karjalasta ei kaikessa realistisuudessaan ... On harmittavaa, mutta tutkijoiden esittämä nykykuva voi olla realistinen vain maantieteellisten, demokraafisten ja vastaavien tekijöiden osalta. Se on valitettavan kaukana realistisuudesta kokonaisuudessaan.

Historian ja sen aikana tapahtuneiden suomalaisiin kohdistuneiden vääryyksien osalta kuva on usein kapea, vino ja poliittisesti neuvosto-orientoitunut. Tutkijan kannattaa miettiä siltä osin omaa asennettaan.

Nykyisellään moni tutkija tekee poliittista työtä kotimaataan vastaan unohtamalla Karjalan kuvan syvimmän osan, palautustoiminnan ja sen perusteet. Vastaavasti moni kuvittelee olevansa realisti keskittäessään mahdollisimman negatiivisen, kauas ohi tasapuolisen tai objektiivisen, tarkastelun omaan maahansa.

Karjalan kaikki tasot yhdistettävä tutkimuksessa

Kun nämä eri tasot saadaan yhdistettyä, alkaa syntyä oikea kokonaiskuva Karjalasta. Se olisi paljon rikkaampi kokonaisuus kuin ”harhailu rajaseudun suomalaistalojen raunioilla” tai neuvostopoliittisessa, usein yhä pelon sävyttämässä asenneilmastossa.

Karjala on tunteineen, rakkauksineen ja oikeuksineen Suomelle kuuluva rikkaus.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Tietoa kuvina

Kannattaa liittää esim. You Tube palveluun em. kaltaiset videot
Anssi Rapo [2009-08-25 14:43:28]


Vinoutunut on

Suomalaisten käsitys on täysin vinoutunut, tosin jotain kehitystä parempaan suuntaa on tapahtunut.

a) suomalaiset pääosin myöntävät että Karjalassa tapahtui NL miehitys

b) Karjalassa tapahtui etninenpuhdis, jossa suomalaiset poistuivat alueelta ja NL asutti alueen suunnitelmallisesti omilla kansalaisillaan.


Suomaisten on vielä erittäin vaikeaa hyväksyä asemaansa ja omaa toimintaansa 1944-91. Suomettumis kehitys ja omaehtoisuuden osuutta siinä.

Suomalaisten on myös vielä vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, johon Suomen kansainvälinen asema perustui kylmänsodan aikana. Sehän siis puhtaasti perustui NL hyväntahtoisuuteen ja siihen etttä NL tarvitsi itselleen Suomen tyyppisen pikkuvaltion, jota kautta toteuttaa omia pyrkimyksiään kansainvälisessä politiikassa ja kehityksessä.

Videon pätkä pakkoluovuteltu alueelta.
http://vilppi.org/videokansio/heinjoki2009/
Vilppi [2009-08-25 10:24:58]


Oliko Karjala kulttuurisesti köyhä?

Meinaako nimimerkki Linke, että Karjala olisi kulttuurisesti köyhää, jos NL ei olisi ajanut karjalaisia kodeistaan ja alueet kuuluisivat edelleen itsenäiseen Suomeen?

Tosin menetetty Karjala olisi varmasti vähintään yhtä kansainvälinen kuin ennen sotia.
karjalainen [2009-08-12 17:06:20]


Suomalainen alue?

Karjala on multietninen alue aivan kuten vaikka Kosovo. Molemmissa tapauksissa alueet kuitenkin kuuluvat laillisesti kulttuurisille ja etnisille enemmistöille eli Venäläisille ja Serbeille. Kuka tahansa Venäjällä käynyt voi todeta miten valtava rikkaus Slaavilainen elämäntapa on karjalan alueelle. Karjala on nyt Venäläinen alue.
Linke [2009-08-09 18:15:25]


Absurdistan

Monessa paikassa maailmassa olisi vähintäänkin epäilyttävää, jopa vaarallista ilmaista itseään tuolla tavoin samankaltaisiss asioissa.esim. Irlanti,Baskimaa. Tosin me toimimme tyhjiä sanoja vastaan täysillä sanoilla. Arvon prof. ja muut samanmoiset, muuttakaa ihmemaahanne Absurdistaniin, se olkoon luvattu maanne.
Anssi Rapo [2009-08-08 11:08:27]


Suomalaisuus hukassa?

Vt. Suomen historian professorin suomalaisuus näyttää olevan hänen kirjoituksensa perusteella hukassa. Miksi?

Eikä suomalainen saa hakailla edes entisiä asuin- ja kotiseutujaan ja vaalia sen kulttuuria. Kuten PK:n kommentissa oivallettiin, tämä prof. ei edes sanallakaan maininnut huomattavan osan suomalaisista haluavan Karjalan palautusta. Hänhän jo paheksuu jo kotiseutumatkailuakin ja leimaa sen poliittiseksi toiminnaksi.

Oikeastaan suomalaisten tulisi tuntea häpeää tuollaisista Suomen historian proffista. Yksinkertaisesti säälittävää kieltää tai saada epäillyttäväksi oma kulttuurimme suomalaisuus.

Toisaalta ihan siuvhuomiona, että Laukkasen hesarissa Karjalan liiton puolesta esittämän kommenttikirjoitus oli sinällään hyvä. Mutta miksi anastetun Karjalan asia on vain karjalaisten asia. Minusta se on koko Suomen asia, vaikka karjalainen olenkin.
Valkosuomalainen [2009-08-07 22:31:42]


Ihemttelen samaa

Sattumalta huomasin kyseisen professorin kirjan "Maailmoijen rajalla" ja lainasin sen muutama päivä sitten. Luulin saavani siitä omaan tutkimukseeni asiallista uutta tietoa. Kuitenkin alkua lukiessani olen ihmetellyt, mikä kirjassa on tutkimusta. saksin yllä olevasta artikkelista vasta huomasin kirjoittajan olevan jopa priofessori. Näyttääpä professoreissa olevan enemmänkin Bäckmanin kaltaisia asenteellisia ja Venäjää ihannoivia kummajaisia. Suomen valtion raha ja sosiaalietuudet kyllä kelpavat heille, mutta sahaavat oksaa, jolla istuvat.
Anneli Ilonen [2009-08-04 23:06:24]


Mielipide ei ole tiedettä, vaikka sen sanoisi professori

Professori Maria Lähteenmäen kirjoituksen kapea, mutta sitä asenteellisempi ja tarkoitushakuisempi näkökulma herättää kysymyksen yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta.

Karjalan Kannaksella ja muilla Suomen pakkoluovutetuilla alueilla elintaso oli 20- ja 30-luvuilla muun maan kanssa samaa tasoa, kertoo Karjala-lehti Martti Sarvimäen väitöksestä. - Neuvosto-Karjalassa nähtiin kurjuutta, jopa nälkää - aivan kuten nykyisinkin.

Tynkä-Karjalan Antti [2009-08-04 20:43:20]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS






Romahtaako ja hajoaako Venäjä vai selviääkö se?






Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].