[03] Taloudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

HALLITUS KIIREHTII KAASUPUTKILUPAA, ASIA AVOIN

- Vanhanen: hallitus myöntää kaasuputkiluvan
- Kaasu tarpeen, tekijät selvitettävä ennen päätöstä
- Useat asiat selvittämättä tai salattu
- Putkihanketta kritisoitu rankasti Suomen ulkopuolella
- Suomalainen päätös silmät ja korvat suljettuina
- Pimitetäänkö tutkimustietoa ja päätöskriteereitä?
- Putinin lausuntoa ei pidä aliarvioida
- Turvaamiskaluston valmistus on aloitettu
- Potentiaalinen uhkakuva on monipuolinen
- Karjalassa suomalaisten oikeudet unohdetaan
- Politiikka pyrkii jyräämään merivaltauksen oikeudet
- Juridisesta asiasta poliittinen?
- Onko tuotantokenttää vielä olemassa?
- Miten kaasuputken rahoitus hoituu?

Vanhanen: hallitus myöntää kaasuputkiluvan

Pääministeri Matti Vanhanen on Helsingin Sanomien mukaan ilmoittanut 28.08.2009, että ”hallitus on valmis myöntämään Itämeren kaasuputkiyhtiölle luvan käyttää Suomen talousvyöhykettä”. Lupa myönnettäisiin jo syys-lokakuussa.

Samalla pääministeri on ilmoittanut, että ympäristölupa on edelleen viranomaisharkinnassa, ”Se ei ole poliittisesti ohjailtavissa”. Haastattelussa ei mainittu sitä, kenen tai minkä maan poliittisesta ohjailusta on kyse.



Kaasu tarpeen, tekijät selvitettävä ennen päätöstä

Itse Nord Stream –putkihanke on kannatettava ja positiivinen projekti niin Venäjälle kuin Euroopalle. Kaasua tarvitaan ja Venäjä tarvitsee kipeästi, kipeämmin kuin yleisesti ymmärretäänkään, tuloja lisää.

Suomeen liittyviä putkipäätöksiä ei kuitenkaan pidä tehdä silmät ummessa lobbauksen tai painostuksen pohjalta, vaan tarkastelemalla kaikkia asiaan liittyviä näkökulmia ja laskemalla myös riskianalyysiä.

Useat asiat selvittämättä tai salattu

Putken osalta ainakaan seuraavia asioita ei ole käsitelty siten, että päätösvalmius olisi olemassa. Näistä viimeksi mainittu ei varsinaisesti enää kuulu mitenkään Suomelle, mutta on järkevää ottaa se huomioon ennen päätöksentekoa.

- putken valvontaan liittyvät turvallisuuspoliittiset kysymykset
- putken rakentamiseen liittyvät ihmisoikeuskysymykset
- putken ja ns. merivaltauksen keskinäiset vaikutukset
- putken rahoitus
- kaasun tuotantokentän valmius

Putkihanketta kritisoitu rankasti Suomen ulkopuolella

Putkihanketta on kritisoitu rankasti erityisesti Baltian maissa ja Puolassa. Ruotsissa hanketta on tarkasteltu mm. Puolustusvoimien muistiossa, jossa esille tuodaan merkittäviä maan turvallisuuteen liittyviä uhkatekijöitä. Myös Saksan puolustusministeri on kritisoinut hankkeen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Venäjältä ja Suomen sisältä tuleva lobbaus näyttää tuottavan tuloksia. Pääministerin ilmoitus johtaa ajatukseen, että talousvyöhykkeen käytön salliminen on vain poliittisen harkinnan tulos. Mitä faktoja päätöksenteossa on otettu huomioon, jää täysin arvailun varaan.

Tähän saakka presidentin ja pääministerin suulla on vakuutettu, että meriputki on Suomelle vain ja ainoastaan ympäristökysymys. Sitä ei tarkastella muista näkökulmista. Koska kyseessä on vain ympäristökysymys, ei päätöksenteossa tulla luonnollisestikaan käyttämään muita kriteereitä.

Suomalainen päätös silmät ja korvat suljettuina

Tällainen yksisilmäisyys ja kriittisen tarkastelun rajoittaminen on todella hämmästyttävää. Suomen naapurimaat ovat havainneet, että putkeen liittyy ympäristökysymysten lisäksi mm. taloudellisia, kultturellisia ja vahvasti turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.

Muut maat kuin Suomi ottavat päätöksenteossaan myös turvallisuuspoliittiset, sotilaalliset ja maanpuolustukselliset tekijät huomioon. Suomi tiukasti kieltää sen. Miksi?

Tällä ahtaalla rajauksella Suomen valtionjohto on saanut itsensä seinän ja tapetin väliin. Miten putken osalta voisi tehdä laaja-alaisen tarkastelun, kun kerran kaikki muut vaikutukset on dementoitu? On valitettavaa, että tällaisilla rajauksilla valtionjohto antaa itsestään tarpeettoman rajoittuneen, Venäjän toimia ymmärtämättömän ja sinisilmäisen vaikutelman.

Pimitetäänkö tutkimustietoa ja päätöskriteereitä?

Putkeen liittyvissä keskusteluissa on tuotu esille, että valtiovalta on tarkastellut putkihanketta monipuolisesti kaikista näkökulmista. Jos näin on, miksi se tieto pimitetään? Entä miten esim. turvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon tässä pääministerin yksiselitteisen ja ehdottoman myöntämisen ilmoituksessa?

Asia voidaan nähdä toisinkin, itäinen ja kotimainen lobbaus on kohdannut hedelmällisen maaperän. Sellainen kuva ei ole omiaan kirkastamaan itsenäisen Suomen kuvaa maailmalla.

Meriputki ei itsessään ole turvallisuutta vaarantava tekijä. Puolustuksellinen ja turvallisuusaspekti liittyvät presidentti Vladimir Putinin lausuntoon, jossa hän vakuutti, että Venäjä tulee sukellusveneillään, pinta-aluksillaan ja lentokoneillaan eli sotavoimillaan turvaamaan putken rakentamisen ja käytön.

Putinin lausuntoa ei pidä aliarvioida

Viitteitä siitä, mitä Putinin lausumasta voi seurata, on saatu Artic Sea –aluksen kohdalla hyvin havainnollisesti. Samoin siinä, että nyt järjestetäänkin 60 000 miehen sotaharjoitukset näytteeksi.

Vaikka harjoituksissa olisi 70 % virtuaalisotilaita, on kyseessä iso manoveeri. Georgia on läheinen esimerkki. Tsetsenia on vähän kaukaisempi, mutta avoin esimerkki.

Suomen pääministerin ilmoituksella Putinin lausahdus mitätöidään. Suomi myöntää poliittisin perustein luvan ihan siitä riippumatta, mitä Venäjä on luvannut ”vastineeksi”. Vastineeksi on luvattu käytännössä ottaa Itämeri Venäjän sisämereksi ja erilaisten sota-alusten vedeksi.

Turvaamiskaluston valmistus on aloitettu

Tohtori Ilmari Susiluodon Uudessa Karjalakijassa kerrotaan, että Venäjä on jo aloittanut uusien sukellusveneiden rakentamisen. Ne ovat samalla nopeita maihinnousu- ja hyökkäysveneitä. Nämä tiedot yhdessä jo kertovat, että meriputken mukana Suomen meripuolustus heikkenee merkittävästi.

Suomen talousvesialueella voi partioida suuri joukko venäläisiä sotilasaluksia, joilla on 10 – 15 minuutin matka Suomen rannikolle. Suomalaiset kuuntelulaitteet ja seurantajärjestelmät tulevat lähes merkityksettömiksi.

Minkä tahansa syyn perusteella Venäjä voi yhtenä päivänä todeta, että he epäilevät sabotaasia ja vaativat tukikohtia rannikolta tai lisää keinotekoisia saaria putkiväylän varrelle. Entä miten suhtaudutaan ohi kulkevien laivojen mahdolliseen tarkastamiseen?

Potentiaalinen uhkakuva on monipuolinen

Tätä potentiaalisten uhkien kuvailua voidaan jatkaa olennaisesti pitemmälle. Valtionjohto kuitenkin vakuuttaa, että putki on vain ympäristökysymys. Ilmeisesti kaikki muut naapurimaat ovat ymmärtäneet asian väärin ja ovat vain epäluuloisia.

Suomalaisten poliittisten päättäjien olisi aika herätä ja ryhtyä katsomaan Suomen ja suomalasiten legitiimejä oikeuksia.

Poliitikoillamme on tapana ensin katsoa Venäjän (ja aikaisemmin Neuvostoliiton) etuja ja arvioituja oikeuksia lähinnä siitä näkökulmasta, voisimmeko me kestää sellaiset tilanteet. Tämä vaihe näyttää jääneen vallitsevaksi.

Karjalassa suomalaisten oikeudet unohdetaan

Putkeen liittyy myös ihmisoikeudellisia näkökulmia. Putken kuljettaminen Karjalan Kannaksella suomalaisten kiinteistöjen läpi siitä mitenkään sopimatta kertoo, ettei Venäjä kunnioita tältä osin kansainvälisiä ihmisoikeussäännöksiä. Rajan siirto ei ole sama kuin kiinteistön omistusoikeuden siirto.

Putken kulkureitillä asuvat venäläiset puolestaan ovat kertoneet, että heitä kohdellaan hyvin tylysti. Heidän käsketään poistua asunnoistaan, eikä uusia järjestetä tilalle. Menettely tuskin parantaa Venäjän erittän vaikeaa nykytilaa.

On esitetty kysymys siitä, miten mahdollinen Saimaan kanavan alitus neuvotellaan. Suomihan on vuokrannut kanavan ja maksaa siitä suhteettomia kustannuksia, tulevaisuudessa moninkertaisesti. Suomella on siten käyttöoikeus kanavaan ja sen alittavaan maahan.

Politiikka pyrkii jyräämään merivaltauksen oikeudet

Mielenkiintoisimman kysymyksen tuo ns. merivaltaus. Suomalainen liikemiesryhmä on tehnyt Suomenlahdella kaivoslain mukaisen valtauksen merellä. Kaivosvaltaus on tehty selkeästi ennen kaasuputken merenalaisen osan lupahakemusta.

Jos Suomen hallitus antaa kaasuputkelle luvan, se tulee rikkomaan kaivosvaltauksen haltijan oikeuksia.

Suomesta ja Venäjältä annettujen tietojen mukaan kaivosvaltaus ei mitenkään estä kaasuputken luvan myöntämistä.

Juridisesta asiasta poliittinen?

Näyttää siltä, että Suomen hallitus on tekemässä juridisesta asiasta poliittisen päätöksen. Onko hallitus menossa samoille linjoille kuin sotasyyllisyyslakia ja –tuomioita rakennettaessa eli taannehtivasti määrittämään kaivoslain mukaisen valtauksen mitättömäksi?

Vaikka merivaltaukseksi kutsuttu kaivosvaltaus hylättäisiinkin, hakijalla on aina oikeus valittaa. Valitustie voi kestää 2 – 3 vuotta. Tähän saakka valitus on estänyt muun toiminnan.

Aikooko hallitus nyt poliittisella päätöksellään ohittaa oikeudelliset tekijät? Voidaan arvioida, että se puolestaan johtaa lisävalituksiin, jotka entisestään hidastavat toteutusta.

Onko tuotantokenttää vielä olemassa?

Yhtä asiaa Suomessa ei kaasuputken osalta ole käsitelty lainkaan. Putkea rakennetaan kiireellä. Suomi kiirehtii poliittisen luvan myöntämisessä. Venäjä painostaa kaikkia muita osapuolia nopeasti myöntymään lupien myöntämiseen.

Mutta entä kaasun tuotantolaitos ? Onko Stokhmanin kaasukentän tuotantopuoli ja siihen liittyvä välitön logistiikka jo valmiina ja toimivia? Kaasulähde sijaitsee 600 kilometriä rannikolta, erittäin myrskyisissä ja vaikeissa olosuhteissa. Meren pohja on tiettävästi 1 – 2 kilometriä syvällä.

Ei ole olemassa mitään tuotantolaitosta, joka pumppaisi kaasua meren pohjasta. Nyt vasta on kerätty ulkolaista teknologiaa, jonka avulla tuotantokentän rakentaminen olisi mahdollista. Mistä kaasu siten tulee? Anatoli Chubais ja Jegor Gaidar ovat ennakoineet, että Venäjällä voi vuonna 2010 syntyä niin paha kaasupula, että suurkaupunkeja voidaan joutua evakuoimaan.

Miten kaasuputken rahoitus hoituu?

Pelkän 1 200 kilometriä pitkän meriputken hinta-arviot vaihtelevat rajusti 5 mrd. eurosta aina 12 mrd. euroon saakka. Putken rahoitus näyttää olevan avoinna. Taloudellinen tilanne Venäjällä kiristyy koko aika. Luottamus Venäjään partnerina heikkenee. Venäjä on johtamisen kriisissä, joka voi johtaa hyvin turbulenttisiin aikoihin.

Kaasuputken osalta on siten lukuisia avoimia kysymyksiä. Voiko vastuunsa tunteva suomalainen poliittinen päättäjä sulkea silmänsä kaikilta muilta kuin poliittisilta tekijöiltä myöntäessään luvan Suomen talousalueen käyttämiselle?

+

Nord Stream -kaasuputkea on käsitelty mm. seuraavissa artikkeleissa:

15.11.2006 Silvennoinen: Karjala kaasuputken hinnaksi
16.11.2006 Kaasuputken ympäristö- ja oikeudellinen arviointi
05.01.2007 Maakaasuputken ongelmat ratkaisematta
31.01.2007 Pro Karelian lausunto maakaasuputkesta
18.08.1007 Nord-Stream -kongressi Tallinnassa
26.09.2007 "Merimielenilmaus"
28.10.2007 Kaasuputki Pietari-Helsinki -radan linjaukselle
13.05.2008 Halonen unohtaa Nord Streamin turvallisuusuhat
27.08.2008 Halosen Itämeri-palkinto ihmetyttää
01.09.1008 Mikä on Halosen ja Vanhasen motivaatio Nord Streamissa?
03.10.2008 Kaivosvaltaus pysäyttää Nord Stream -meriputken
13.10.2008 "Valtaus on taivaan lahja poliitikoille"
15.10.2008 Kaasuputki, Saimaan kanava ja Karjala
25.11.2008 Nord Stream - missä Saksan uho?
15.03.2009 Miksi kaasuputken todellisista ongelmista vaietaan?
28.05.2009 Suomenlahden merivaltausalue
03.06.2009 Putin ja Vanhanen unohtivat Nord Streamin ongelmia
11.07.2009 Ulkoistaako Nord Stream rajavalvontaa?
21.07.2009 Nord Stream ja merivaltausalue
26.07.2009 Saako merivaltauksen ylittää laivalla?
27.08.2009 Merivaltaus avaa Karjalan palautuksen patoumaa

Lisätiedot: Veikko Saksi

Asiallista tiedotusta

Kommentit

Karjalan teollistuminen lisää Prokarelian epätoivoa

Ja mikä "ProKarelia"...