Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

21.12.2002 [02]
»  PETROSKOIN KOKOUS 1992

20.12.2002 [02]
»  KARJALA VOISI OLLA EUROOPAN KIINNOSTAVIN INVESTOINTIKOHDE

15.12.2002 [02]
»  OLIKO ENGLANTI OSAVASTUUSSA KARJALAN ETNISESTÄ PUHDISTUKSESTA?

15.12.2002 [02]
»  MIKSI ULKOMINISTERI ESIINTYY SUOMENVASTAISESSA TILAISUUDESSA?

06.12.2002 [02]
»  ITSENÄISYYSPÄIVÄN TERVEHDYS VALITUILLE KANSALAISILLE

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

12.09.2009
Markus Lehtipuu


IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS

- Irakin ja Karjalan vertailu
- Koulut ennallaan
- Kouluja uudistetaan pienellä budjetilla
- Terveydenhoidon asteittainen parantaminen
- Infra on jo, se pitää vain korjata
- Irakin katastrofi ja Karjalan jälleenrakentaminen
- Karjalan palautus ja realismi
- Karjalaisten sukujen omaisuuden palautus
- Palautuksessa koetaan uusia mahdollisuuksia
- Perikunta voi myös myydä tontin
- Karjalan palautus ja markkinatalous
- Palautuksen tulee taata tasapuoliset mahdollisuudet
- Karjalan palautus voi olla menestys
- Karjalan palautus ja win-win-win

Tämä on Markus Lehtipuun mielipideartikkeli:

Irakin ja Karjalan vertailu

Luin Naomi Kleinin kirjasta The Shock Doctrine Irakia käsittelevän osuuden ja järkytyin perinpohjaisesti. USA:n hallinto, joka uskotteli tuovansa Irakiin vapauden ja demokratian, toikin sinne kaaoksen. Se tuhosi maan korkeatasoisen koulutusjärjestelmän ja teollisuuden, loi suurtyöttömyyden ja esti paikallisvaalit.

Niiden sijaan se toi maahan verovaroin rahoitettuja amerikkalaisia ja muita ulkomaalaisia ”jälleenrakentajia”, jotka kuluttivat valtion rahoja (omaan taskuunsa?), mutta eivät saaneet mitään valmista aikaan.

Entä Karjala? Onko joku suunnittelemassa Suomen vuonna 1944 pakkoluovuttaman Viipurin läänin ja muiden alueiden (Karjala, Salla, Kuusamo, Petasmo, eräät ulappasaaret) "jälleenrakennusta"? Mitä pitää välttää, mihin pitää pyrkiä, kun Karjalaa päästään jälleenrakentamaan? Keskustelua tarvitaan, tässä tuorein lisäys.

Koulut ennallaan

Irakin opetus on se, että paikallisten ihmisten perinteitä pitää kunnioittaa kaikessa. Ulkoa ei voi tuoda demokratiaa, eikä toimivaa koulujärjestelmää.

Karjalan palautuksen jälkeen koulut pitää jättää hetkeksi ennalleen. Oppilailla on oltava tunne jatkuvuudesta. Opettajien tulee pitää työpaikkansa. Muutosten tulee olla varovaisia: palkka nousee asteittain joka kuukausi, kunnes se saavuttaa suomalaisen tason.

Opetusohjelma pysyy ennallaan, mutta siihen lisätään suomen kielen opetusta. Luokkahuoneet pysyvät ennallaan. Muutosten tulee tapahtua asteittain, ja pienellä budjetilla.

Kouluja uudistetaan pienellä budjetilla

Avustusjärjestöjen toimin voidaan kerätä lahjoituksia muualta Suomesta, ja kertyneiden kirjojen ja varusteiden jakelu kouluille tapahtuu avustusjärjestöjen kautta.

Kouluja modernisoidaan pienellä budjetilla: ensin katsotaan, mitä kertyy lahjoituksista, sitten aletaan remontit suurimmasta tarpeesta alkaen.

Näin koululaisten koulutus jatkuu keskeytyksettä, jatkuvat parannukset tuovat optimismia, eikä tämä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia julkiselle taloudelle.

Terveydenhoidon asteittainen parantaminen

Shokkihoito on väärä malli, ja siitä Irak on paras esimerkki. Kaikki olemassa oleva terveydenhuollon infrastruktuuri pitää säilyttää aluksi sellaisenaan. Se on paikallisten ihmisten mielestä tuttu ja turvallinen.
Karjalan palautus on humanitäärinen tapahtuma. Se parantaa elävien ihmisten elämän tasoa. Jotta se ei johtaisi muun Suomen konkurssiin, se voidaan tehdä kohtuullisin kustannuksin.

Kohentaminen on aloitettava varovaisesti ja asteittain: ensin normaali päivittäisessä käytössä oleva materiaali tuotetaan muualta Suomesta: Suomessa käytössä oleva hygieniaan ja kertakäyttöön perustuva materiaali parantaa terveydenhuollon tasoa välittömästi, mutta ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Isoja kustannuksia aiheuttavat remontit voidaan tehdä suurimmasta tarpeesta alkaen, jolloin pitkällä aikavälillä terveydenhuolto nousee muun Suomen tasolle ilman shokkivaikutusta, jolla on taipumus vieraannuttaa ihmiset ja aiheuttaa kapinaa, kuten Irakin esimerkki osoittaa.

Infra on jo, se pitää vain korjata

Yleinen harhakäsitys Karjalasta on se, että Karjala olisi roskakasa tai risukkoa. Pieneltä osalta se on sitäkin, mutta hyvin laajana alueena Karjala on kaikkea muutakin. Karjalassa on jo infrastruktuuri. Se on paikoin juuri kunnostettu, paikoin ei. Esimerkiksi osa Karjalan teistä on aivan äskettäin saanut uuden asfalttipinnan.

Viipurissa, Sortavalassa ja muuallakin on korkealuokkaisia, yksityisessä omistuksessa olevia kauppoja, hotelleja, ravintoloita ja asuinkerrostaloja. Ne tulevat pysymään toiminnassa vuosia ja vuosikymmeniä, täysin riippumatta siitä, hallinnoiko aluetta Suomi, Venäjä tai jokin muu valtio.

Karjala ei tarvitse välitöntä shokkihoitoa. Sellainen voisi pahoin järkyttää nykyasukkaiden tasapainon, lietsoa levottomuuksia ja pahimmillaan kasvattaa väkivaltaista vastarintaa.

Maltillinen tie on Irakin esimerkkiin vedoten turvallisin ja se on myös edullinen, eikä aiheuta Suomen konkurssia.

Irakin katastrofi ja Karjalan jälleenrakentaminen

On täysin harhaanjohtavaa kuvitella, että Karjala olisi pakko jälleenrakentaa tyhjästä. Juuri tähän megaluokan erehdykseen perustui Georg W Bushin hallinnon täydellinen katastrofi Irakissa: ensin pommitettiin, sitten irtisanottiin ammattitaitoiset irakilaiset ja sitten tuotiin kaikki muualta.

Karjalan jälleenrakentamisen, kun sellaista joskus päästään toteuttamaan, on toteutettava paikallisesta lähtökohdasta. Demokratiaa ei voi tuoda väkisin alueelle, joka sitä ei halua. Yhtä vähän Karjalaan voidaan viedä 1930-luvun nostalginen Karjala.

Karjalaan voidaan tuoda ihmisoikeudet, suomalaisten sukujen omistusoikeus voidaan palauttaa ja Stalinin anastamille Suomen alueille voidaan tuoda Suomen hallinto, mutta sinne ei voi tuoda mielikuvituksen tuottamaa virtuaalitodellisuutta.

Karjalan palautus ja realismi

Karjalan palautus on toivottavaa kahdesta suuresta syystä: siksi, että se on laittomasti Suomelta viety, ja siksi, että sen palautus palauttaa samalla ihmisoikeudet alueen alkuperäisille asukkaille tai heidän perillisilleen. On paljon muitakin syitä.

Sen sijaan Karjalan palautus ei tarkoita romanttisen virtuaali-Karjalan luomista tälle alueelle. On turha kuvitella, että kylien murteet, perinteet, maalaisidylli tai pienviljelijäperinne koskaan palaavat Karjalaan.

Yhtä vähän on realistista kuvitella, että Karjalasta tulisi pelkkä suojelualue. Sellainen fantasia muistuttaa ruotsalaisten pakonomaista halua peittää hankala Estonia-hylky vedenalaisella betonikerroksella.

Palautuksessa koetaan uusia mahdollisuuksia

Realistinen Karjalan palautus tarkoittaa ainakin kolmen ihmisryhmän kokemaa uutta mahdollisuutta. Ensiksi alueelle jäävät nykyasukkaat näkevät elintasonsa nousun, toiseksi karjalaisten sukujen nuori polvi tarttuu maaomaisuutensa palautuksen myötä mahdollisuuksiin kukin oman intressinsä mukaan.

Ja kolmanneksi muu Suomi, maahanmuuttajineen kaikkineen, tekee omat päätöksensä suhteessa Karjalaa: kuka muuttaa sinne asumaan, kuka investoi, kuka käy vain lomamatkalla.

Karjalaisten sukujen omaisuuden palautus

Karjalan räikein ihmisoikeusrikkomus oli karjalaisten sukujen ikiaikaisten kotien ja kotitilojen riistäminen. Mikään muu ei korvaa tätä rikosta kuin Karjalan palautus, eikä sekään kuin pieneltä osin. Karjalan sukujen oikeudet voi tiivistää yhteen perusoikeuteen: oikeus maapohjaan.

Maapohja käsittää suvusta riippuen kotitalon tontin, peltomaata, metsää ja muita maa-alueita. Näiden maa-alueiden omistus on palautettava suvuille, jotka sitten sopivat keskenään alueiden jaon tai myymisen.

Syntyy tilanteita, joissa suomalainen perikunta omistaa tontin, jossa on venäläisten rakentama talo. Jos talossa on asukkaita, heillä säilyy asumisoikeus toistaiseksi, mutta velvollisuus maksaa vuokraa tontista.

Perikunta voi myös myydä tontin

Suomalainen perikunta voi myös myydä tontin nykyasukkaalle, jolloin se saa rahallisen korvauksen menetyksestään, vihdoinkin todellisen maakaupan muodossa.

Perikunta voi myös odottaa vuosikymmenen, jos asukas on iäkäs, kuten usein on asian laita. Tyhjäksi jäänyt rakennus vapauttaa samalla koko tontin suomalaisen perikunnan käyttöön.

Jos perikunnan maaomaisuus on kokonaan tyhjillään, se voidaan ottaa heti käyttöön. Sen jälkeen se voidaan myydä, jakaa tai käyttää perikunnan oman valinnan mukaan.

Karjalan palautus ja markkinatalous

Irakin esimerkki osoittaa, kuinka ideologinen kapitalismi voi tuhota sekä kokonaisen valtion että alkuperäisen ideologian. Näin ainakin väittää Naomi Klein kirjassaan The Shock Doctrine.

Karjalan palautus on sekä valtion ja siihen liittyvien velvoitteiden asia että yksityisen sektorin mahdollisuus: yksilöille palautetaan ihmisoikeus omaan kotiseutuunsa ja maaomaisuuteen, nykyasukkaat näkevät oman elintasonsa nousun, ja yksityiset yritykset voivat kokeilla liikeideansa menestystä Karjalassa.

Palautuksen tulee taata tasapuoliset mahdollisuudet

Karjalan palautuksen tulee taata kaikille osapuolille tasavertaiset mahdollisuudet yrittää, työllistää ja kilpailla. Tämä tarkoittaa yhtäältä Karjalan nykyisten yritysten oikeutta kilpailla myös palautetussa Karjalassa ja toisaalta Karjalan nykyisten yritysten velvollisuutta maksaa Suomen valtion määräämät verot ja muut maksut. Nämä seikat unohdettiin Irakissa, katastrofaalisin seurauksin.

Markkinatalous Karjalassa voi siis tarkoittaa valtion kasvavia verotuloja, kun nykyiset ja tulevat yritykset laitetaan verovelvollisiksi.

Se tarkoittaa elintason nousua nykyasukkaille ja suomalaisille, kun syntyy lisää työpaikkoja, joista maksetaan palkkaa. Se tarkoittaa maltillisia hintoja, kun kahden kulttuurin yritystoiminta kilpailee hinnoilla ja laadulla.

Karjalan palautus voi olla menestys

Jos Irakin esimerkistä otetaan opiksi, toimitaan maltillisesti, nykyasukkaiden oikeuksia ja perinteitä kunnioittaen, Karjalan palautus voi olla todellinen menestys. Se pelastaa kauniin Karjalan kohti hitaasti kiihtyvää nousua.

Se pelastaa ihmisoikeudet niille, joilta vietiin kotiseutu Stalinin sotaseikkailujen seurauksena. Se nostaa nykyasukkaiden elintasoa.

Se tekee pohjoisen Euroopan strategisimmasta alueesta elinkelpoisen, toimivan ja vauraan alueen, joka sen jälkeen vaurastuttaa sekä muuta Suomea että Venäjää.

Karjalan palautus ja win-win-win

Toimiva, vaurastuva ja houkutteleva Karjala voi vain vaurastuttaa Suomea, joka tarvitsee Venäjää ja Venäjän-kauppaa sekä Venäjää, joka tarvitsee EU:ta ja sen lähintä edustajaa: kokonaista Suomea, jonka alueeseen Karjala on palautettu.

Karjalan palautus on kannatettava hanke, jossa on havaittavissa selkeä win-win-win -sävy. Kaikki voittavat: Suomi, Venäjä ja ennen muuta Karjala.

Lisätiedot: Markus Lehtipuu



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Joko alkoi hinta hirvittää?

Lehtipuu: "Syntyy tilanteita, joissa suomalainen perikunta omistaa tontin, jossa on venäläisten rakentama talo. Jos talossa on asukkaita, heillä säilyy asumisoikeus toistaiseksi, mutta velvollisuus maksaa vuokraa tontista."

Ongelma on vain siinä, ettei suomalainen perikunta omista Karjalassa tonttia palautuksen jälkeenkään, jos se on nykyhallinnon aikana saanut venäläisen omistajan. Venäjään kuulumisen aikana tapahtuneita omistajanmuutoksia ei peruta rajan siirron myötä vaan venäläiset omistavat rajan siirron jälkeenkin sen mitä siellä jo nyt omistavat. Tässä heitä suojelee ihmisoikeussopimukset., jotka eivät valitettavasti suojele samalla tavalla niitä, jotka ennen näiden sopimusten tekoa omaisuutensa siellä menettivät.

Lehtipuu kehottaa nyt siis jättämään palautettavan Karjalan nykyiselleen ja luopumaan lakisääteisistä investoinneista alueen väestön koulutukseen ja terveydenhoitoon. Kalliiksihan se toki tulisi ja varsinkin nykytilanteessa, jossa valtion velka kasvaa hurjaa vauhtia ilman Karjalan palauttamistakin. Valitettavasti Karjalan venäläinen väestö kuitenkin olisi rajan siirron jälkeen samalla viivalla muun Suomen väestön kanssa siinä millaisen peruspalvelujen tason valtion on heille tarjottava. Emme me pysty jättämään Suomen sisälle elintasokuilua, emmekä pysty jättämään Karjalan väestöä eriarvoiseen asemaan peruspalveluiden suhteen. Kuka edes viitsii laskea montaako lakia ja sopimusta rikkoisimme jos näin tekisimme?

Karjalan palautus maksaisi suomalaisille hirveästi, sille ei voi mitään ja ainoa todellinen kysymys tässä on se, että kannattaako siitä maksaa? Pelkkä historia ei tähän nyt yksinkertaisesti riitä syyksi vaan Karjalan palauttamisen tarve pitää löytyä nykyhetkestä ja tulevasta.


mikävaan [2009-09-16 09:08:45]


Pietari Suuri liitti Karjalan pysyvästi Venäjään

Karjalan aseman on perustamisestaan asti määrittänyt Pietarin kaupungin olemassaolo. Pietari Suuren toiminta hitsasi Karjalan kiinni Venäjään. Stalinin toiminta oli tämän suuren linjan jatkoa. Pietarin kaupungin perustamisen jälkeen alueen kehitys on ollut selkeän johdonmukaista eikä ollenkaan poukkoilevaa. 1700-luvulta lähtien Ruotsi työnnettiin pois alueelta.

Autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Karjala oli Venäjän keisarikunnan aluetta. Suomen autonomia ei koskenut ulkopolitiikkaa eikä sotilasasioita. Ne hoiti Suomenkin osalta keisarikunta, jolla oli ehdoton määräysvalta Karjalan alueella. Keisarilla oli veto-oikeus kaikkiin muihinkin Suomen senaatin (puheenjohtajana Venäjän kenraalikuvernööri) päätöksiin. Keisarikunta oli monikansallinen imperiumi, jonka eri alueilla asui monia kansallisuuksia, kuten Karjalassa suomalaisia.

1900-luvun maailmansotien välinen parikymmentä vuotta oli pieni poikkeama suuresta päälinjasta Karjalan alueen hallinnassa johtuen vallankumouksen jälkeisen Venäjän tilapäisestä heikkouden tilasta. Historian suuren linjan korjausliike Karjalan alueella - väistämätön - tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Oikein tai väärin - riippuu näkökulmasta. Oleellista on että näin väistämättömästi ja peruuttamattomasti tapahtui.

On varsin paljon mahdollista että Pietarin alueen ja Venäjän alueellinen tarve Suomen suunnalla on tyydytetty Pariisin rauhansopimuksen jälkeisellä valtakunnanrajalla. Suomen mahdollisuudet välttyä enemmiltä alueluovutuksilta vaikuttavat erittäin hyviltä, varsinkin kun rajojen merkitys on vähenemään päin. Ne ovat madaltumassa vaan eivät poistumassa.

Tietenkin Suomen on oman etunsa tähden tarpeen aina ottaa huomioon Venäjän ja Pietarin kaupungin legitiimi intressi, joka ei järkevästi ja asiallisesti toimivaa Suomea mitenkään uhkaa. Tosiasioiden tunnustaminen ja niistä johdettu suhdanteista riippumaton viisas ulkopolitiikka ja hyväntahtoinen naapuruuspolitiikka tuovat hyvät tulokset.

Tarton rauhan raja oli legaali mutta ei legitiimi. Maailmanhistorian kehitys osoitti sen olevan todellisuutta kestämätön. Sen mursi Pietarin kaupungin olemassaolo. Venäjän ja Pietarin kaupungin olemassaoloa sopiikin rikoksesta, anastuksesta ja laittomuudesta puhuvien syyttää. Se olemassaolo jatkuu ja voi hyvin tästä eteenpäinkin.

Karjala ei voi milloinkaan "palautua" (=vain 20 vuoden hallussapito) Suomelle
Itä-Suomesta [2009-09-15 13:18:08]


Karjala on palautettu...

…jo monta kertaa eri valtiolle vuosisatojen kuluessa milloin Ruotsille, milloin Neuvostoliitolle tai Venäjälle ja milloin Suomelle.

Vielä kuitenkin yhtä puuttuu eli yhden ja vihon viimeisen kerran Karjala vielä pitäsi palauttaa ja tällä kertaa siis Suomelle. Perusteena jo pelkästään se että Karjalan alue on jo vuosisatoja ollut suomensukuisten kansojen asuinaluetta oikeastaan ainoana poikkeuksena II maailmansodan jälkeinen aika jollon NL pakkosiirti muualta maastaan kansalaisiaan sinne. Ei tosin suomensukuisia kansoja vaikka niitäkin Neuvostoliittoon toki sodan jälkeen jäi.

Se, että jos Venäjä ei palauta kaikkia Suomen Neuvostoliitolle pakkoluovuttamia alueita takaisin Suomen yhteyteen antaa signaalin, että Venäjä ei näe siinä mitään väärä tapahtuneen ja antaa ymmärtää että Venäjää saa kohdella myös samoin kuin NL aikoinaan kohteli Suomea. Sama asia myös Kuriilien kohdalla, NL valtasi Japanilta neljä (4) saarta vaikka Japani oli jo antautunut eli lopettanut sotatoimet. Toki sota on sotaa mutta tässä tapauksessa sota oli jo päättynyt ainakin japanilaisten osalta joten todella helppo oli Neuvostojoukkojen vallata saaria kun ei vastapuoli enää pistänyt hanttiin.

Sellittyyköhän tällä myös Venäjän suuri koko eli se on ryöstänyt naapurimaitaan milloin missäkin???

Muistutettakoon vielä että NL:n johtajana toimi Suomen itsenäistyessä V.I Lenin sekä myös Tarton rauhansopimuksen solmimisen aikaan jolloin Suomeen liitettiin lisäksi Petsamo. Tässä sopimuksessa muistaakseni mainitaan että nämä alueet kuuluvat Suomelle “ikuisiksi ajoiksi” mikä siis ilmeisesti Stalinin mielestä oli vajaa 20 vuotta kun Neuvostojoukot marraskuun lopulla 1939 aloittivat sotatoimet Suomea vastaan. Nyt Karjala ja muut alueet ovat olleet /NL/Venäjän hallussa jo “kolme ikuisuutta” eli runsas 65 vuotta.

Lenin oli ja on osittain edelleenkin Venäjällä ja monissa muissakin maissa palvottu henkilö kaikesta ristiriitaisuuksistaan huolimatta, mistä kertoo mm se että hänen patsaitaan on yhä pystyssä monessa entisessä Neuvosto valtioon kuuluvassa paikassa (esim. Viipurissa) sekä se että Lenin mausoleumi on ja voi hyvin kuten myös Vladimir Iljitsin balsamoitu ruumis mitkä tulkitsen olevan selkeitä signaaleja siitä että myös Venäjän nykyinen valtiojohto pitää häntä suuressa arvossaan mutta valitettavasti ei ainakaan vielä ole kunnioittanut Leninin Suomen kanssa “ikuisiksi ajoiksi” tarkoitettua rauhansopimusta ja rajalinjausta.

Se että NL sekä myöhemmin Venäjä ovat jatkaneet Suomelle kuuluneiden alueiden “miehittämistä” sen sijaan että olisi palauttanut ne takaisin Suomelle sotii vahvasti “Leninnin tahtoa” vastaan.


Sodoff [2009-09-15 10:43:22]


Onko näin ?

On jo tunnustettu rajan takana, että Mainilan laukaukset ammuttiin sieltä käsin
toisinsanoen siellä mennään koko ajan sivistysvaltion suuntaan.
Stalinin hirmutyöt on nyt tuomittu Putinin toimesta.
Miksei uusu ,nykyinen ,seuraava hollitsija voi olla rehellinen koko maailman edessä ja oikaista vanhat vääryydet?
Miltä Venäjä näyttää ja tuntuu muille maille on nyt ja tulevaisuudessa aina vain
tärkempää sille itselleen.
Sillä ei ole mitään merkitystä onko satama Viipurissa tai Koivistossa vaiko
Pietarissa. Pikemminkin päinvastoin, sillä Pietari on lähempänä suuria asukas-
määriä kuin syrjäiset pikkukylät.
Varastetun tavaran (maa) hallussapito ei ole nykyään hyvä imagon kannalta.
Ei Japanikaan ole edes jättynyt Kuriilien palautusta pois hallitusohjelmasta.
Lisäksi Usa ei ole allekirjoittanut Karjalan luovutusta Suomelta.
kari viipurin pojanpoika [2009-09-15 08:05:26]


Historia ei itseään toista, mutta osoittaa kyllä asioita

Karjala on osa Venäjän mantereenlaajuista "sisämaavaltiota" ja arvokkaine rannikoineen koko tätä jättiläismannerta palveleva alue.

Karjalan aluetta Venäjä hyödyntää ja käyttää koko valtakunnan tarpeiden mukaisesti. Mitään erillisalueen luonnetta Karjalalla ei ole. Tämä on aivan luonnollista.Tässä ei ole mitään ihmeellistä eikä poikkeuksellista. Näinhän kaikki valtiot toimivat.

Karjalan alueen merkitys Venäjän mannervaltiolle kasvamistaan kasvaa. Se on sisämaan portti merelle ja Eurooppaan juuri niin kuin Pietari Suuri nimikkokaupunkinsa luodessaan ajatteli. Sotimatta ja sodassa häviämättä ei Venäjä Karjalasta luovu. Eikä se ole näillä kulmilla sitten Pietari Suuren hävinnyt. Venäjä ei suostu tulemaan suljetuksi Suomenlahden äärimmäiseen pohjukkaan. Ei mikään valtio suostuisi.

Pietarin-Katariinan-Aleksanterien-Nikolaiden-Vladimirin-Josifin-Nikitan-Leonidin Suomenlahti- ja Karjalapolitiikka ei muutu vuosisatojen, valtiojärjestelmien ja hallitsijanimien vaihtuessa. Vaikka emme vielä tiedä mikä on seuraavan hallitsijan nimi, tiedämme mikä on hänen Karjala-politiikkansa.
Itä-Suomesta [2009-09-14 22:39:55]


Uusi energiateknikka auttaa tässä

Tälläinen Karjan palautus OK!
Raimo [2009-09-14 11:34:36]


Asiaa!

Ehdottomasti kannatettava, poliitikot pää pois pensaasta !
haapa [2009-09-13 19:54:06]


Tuulentupia ja pilvilinnoja - karjalanpalauttajien ydinosaamista

Selittäkää nyt, herra Lehtipuu, niin että tämmöinen tietämättömämpikin ymmärtää, mitä sellaista konkreettista tämä kuvailemanne win-win periaate voisi antaa Venäjälle, että se voisi kiinnostua palauttamaan Karjalan Suomelle oman etunsa nimissä.

Kuvailette Karjalan Venäjälle toisarvoisena ja jokseenkin yhdentekevänä alueena, joka vain odottaa päästä kehittyneemmän naapurimaan haltuun noustakseen kukoistukseen. Kuitenkin kerrotte jo nyt Karjalan kehittyneen ja kehittyvän koko ajan ilman Suomen peruskoulu- ja terveyskeskusjärjestelmääkin.

Ette lainkaan halua ottaa huomioon miten elintärkeäksi Karjalan alue pitkine rannikoineen on Venäjälle muodostunut Baltian menetyksen jälkeen eurooppalaisena satamien ja meriliikenteen paikkana.

Suljette silmänne Venäjän elintärkeiltä energiareiteiltä Länsi-Eurooppaan, jotka kulkevat Karjalan alueen kautta ja ovat hyvää vauhtia teollistamassa, muuttamassa ja kehittämässä Karjalan aluetta Venäjän taloudelliseksi ydinalueeksi.

Miksi ihmeessä Venäjä luovuttaisi tällaisen välttämättä tarvitsemansa alueen vieralle valtiolle? Venäjä tarvitsee EU:a, mutta hoitaa kontaktit sen kanssa ihan muuta kautta kuin syrjäisen ja vähäisen Suomen.

Turha on selittää sitäkään että Venäjän pitäisi luovuttaa Karjala Suomelle saavuttaakseen luottamusta ja arvostusta suurvaltapolitiikassa. ja kauppapolitiikassa. Kyllä se luottamus ja arvostus mikä tarvitaan syntyy siitä kun energiatoimitukset virtaavat ja kauppa käy. Ja se kyllä käy - ilman Suomeakin ja Karjalan Suomelle luovuttamista.
Sanomalehtien lukija [2009-09-13 10:04:03]


"Opetusohjelma pysyy ennallaan, mutta siihen lisätään suomen kielen opetusta. Luokkahuoneet pysyvät ennallaan. Muutosten tulee tapahtua asteittain, ja pienellä budjetilla."

Aika hyvä kirjoitus. Karjalassa ei todellakaan tarvita mitään suomalaista shokkihoitoa. Virallinen palautus tapahtuu ns. ylätasolla, mutta jos ruohonjuuri taso ei ole valmistautunut kaikki voi mennä pieleen.

Eräänä valmistelemattona esimerkkinä voidaan mainita valtiosopimus hautausmaiden hoidosta. Sopimus on tehty valtioiden välillä, mutta ruohonjuuritasolla niitä ei ymmäretä tai edes hyväksytä. Suomalaisilla hautausmailla esiintyy vandalismia. Paikallisten asukkaiden päälle hautaaminen suomalaisille hautausmaille on esimerkki suomalaisten halveksunnasta paikallisella tasolla. Valtiosopimus hautausmaiden hoidosta on siis osittain epäonnistunut, koska paikallista ruohonjuuritaoson väestöä ei ole millään tavalla valmisteltu siihen että alueella on suomalainen menneisyys ja suomalaiset edelleenkin toimivat alueella. Paikallisten kunnioitusta suomalaisesta menneisyydestä on vahvistettava ja valmistauduttava siihen että suomalainen toimeliaisuus lisääntyy alueella ja voi johtaa lopulta palautumiseen Suomen hallintaan.

Suomen kielen opetuksen aloittaminen on erittäin tärkeä toimenpide alueella, jotta kommunikointi on ylipäätään mahdollista. Paikalliset nuoret eivät juuri osaa englantia kuin suomeakaan. Lähialue rahoja olisi syytä käyttää hieman hyödyllisemmin ja lähettää esim. suomenkielen opettajia paikallisiin koululuihin opettamaan Suomen kieltä. Suomenkielen opetuksen tehostaminen suomalaisilla resursseilla ei varmasti ole ylivoimainen tehtävä.
Vilppi [2009-09-13 09:51:04]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].