[03] Taloudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

MEDVEDEVIN SUUNNITELMIIN SUHTAUDUTTIIN NUIVASTI

- Venäjä romahtanut pahimpia odotuksia syvemmälle
- Skenaariot olivat lähinnä toiveita
- Medvedev listasi uudistuspolitiikkaa
- Markkinat skeptisiä Medvedevin teeseille
- Omistamisen käsite on edelleen hyvin hämärä
- Huikeat uusintainvestoinnit modernisoinnin edellytys
- Teknologia-uudistus edellyttää huippu-yhteistyötä
- Innovaatio- ja teknologiapolitiikka välttämättömiä
- Immateriaalioikeuksien suoja rakennettava
- Silovikibyrokratia estää kehitystä
- Kaiken kattava korruptio esteenä
- Ongelmat megaluokkaa, syyt nähtävissä
- Valvonta- ja propagandaverkko ei takaa kehitystä
- Johtamisen kriisi avainongelma
- Etsikkoaika hupenee, kriisi ratkaistava pian

Venäjä romahtanut pahimpia odotuksia syvemmälle

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on 12.10.2009 Newsru.com:n mukaan Pervui-kanavalle antamassaan haastattelussa esitellyt maan talouteen liittyviä tärkeimmän luokan suunnitelmia. Hän on samalla käsitellyt maan taloudellista asemaa ja sen ennakoinnissa tehtyjä virheitä.

Puhuessaan talouden ennakointiin tehdyistä skenaarioista presidentti tunnusti, että maa puhkaisi pahimpienkin odotusten pohjan. Venäjän taloudelliset menetykset olivat merkittävästi suuremmat kuin Maailmanpankki, toiset asiantuntijat ja venäläiset itse osasivat odottaa.

Skenaariot olivat lähinnä toiveita

Nämä tulevaisuuden skenaariot olivat pikemmin toiveita siitä, ettei globaali kriisi vaikuttaisi maan talouteen, eivätkä ennen kaikkea omat virhepäätökset veisi maata kriisiin. Näin kuitenkin on käynyt ja maa on syvemmällä kriisissä kuin koskaan on arvioitu.

Myös pääministeri Vladimir Putinin puheet antoivat ymmärtää, että kriisi tulee ohittamaan Venäjän, vaikka päinvastaiset merkit olivat päivänselviä. Näitä merkkejä on käsitelty mm. vuonna 2008 marraskuussa ilmestyneessä Venäjä kriisissä –kirjassa, joka on Venäjään liittyvä artikkelikokoelma vuoden 2008 ajalta.

Medvedev listasi uudistuspolitiikkaa

Medvedevin mukaan se uudistuspolitiikka (perestroika), jonka pohjalta Venäjä pääsee eroon raaka-aineriippuvuudestaan ja kykenee kilpailemaan maailmanmarkkinoilla maailman johtavien yritysten kanssa, vie vielä 10 – 15 vuotta.

Ohjelman ytimenä ovat modernisointi, uusien teknologien käyttäminen, innovaatioiden hyödyntäminen ja suunnattomista byrokraattisista rakenteista irrottautuminen.

Presidentti näkee, että kun 30 – 40 % tuloista ei enää muodostu energiaraaka-aineen viennistä, Venäjä toimii toisenlaisessa taloudessa ja maassa.

Markkinat skeptisiä Medvedevin teeseille

On hyvä asia, että presidentti tunnustaa maan kriittisen tilan ja etsii siihen ratkaisuja. Ovatko esitetyt korjaustoimenpiteet oikeita? Venäjän markkinoiden mielestä eivät ole, sillä presidentin teeseihin suhtauduttiin skeptisesti.

Skeptismi ei ole ihme, sillä Venäjällä on toteutettu Putinin uutta talousreformia ja –suunnitelmaa kaksi presidenttikautta. Tosin vain harvat taitavat tietää, jos hekään, mitä sillä lopulta tarkoitetaan. Ainakaan ulkopuoliselle se ei ole tullut selväksi. Selvin ja huonoin tuntomerkki näyttäisi olen yhä laajeneva korruptio.

Omistamisen käsite on edelleen hyvin hämärä

Venäjän yhteiskunnan ja talouden ongelmat ovat suunnattomat. Tilanne on tällä hetkellä hyvin noin 10 % kansalaisista. Johtavalla klaanilla eli silovikeilla menee keskimäärin sangen hyvin, koska he hallitsevana klaanina tavallaan ”omistavat” hyödyntämisvallan kaikkeen venäläiseen omaisuuteen, erityisesti valtion omaisuuteen.

Koko omistamisen käsite on edelleen maassa eräänlainen mysteeri. Vaikka osakkeenomistajat omistavat yhtiön, joka omistaa esim. kiinteää omaisuutta, voi johtaja tai yhteiskunnallinen päättäjä silti katsoa ”omistavansa” kiinteistön. Hän voi siitä hyötyä, jos ei muutoin, niin korruptiorahojen muodossa.

Ennen kuin omistuskysymys saadaan yksiselitteiseksi ja sitä kunnioitetaan, ei maan taloudella ole hallitsevaa luokkaa lukuun ottamatta vakaita toimintaedellytyksiä. Tosin heidän oma toimintansa syö myös omat toimintaedellytykset jatkuvasti huonommiksi.

Huikeat uusintainvestoinnit modernisoinnin edellytys

Presidentti Medvedev listaa modernisoinnin yhdeksi tavoitteeksi. Tällä hän tarkoittanee, että Venäjällä ryhdytään toteuttamaan erittäin kipeästi tarvittavia uusintainvestointeja. Yritysten tuotantokoneisto pitäisi lähes täysin uusia. Yhteiskunnan koneisto pitäisi lähes täysin uusia. Kuinka monta tuhatta miljardia dollaria tämä edellyttää, sitä ei tiedä kukaan.

Mutta miksi uusia, jos vanha koneisto jotenkin toimii? Sehän merkitsisi, että yhtiöön tai yhteiskunnan kassaan tulevaa rahaa pitäisi jakaa ulos, ehkä ulkomaille, sen sijaan, että sitä jaettaisiin paremminkin omiin taskuihin.

Uusinta-investinnit on Venäjällä pääsääntöisesti toteutettu suurina kertahumahduksina. 1900-luvulla teknologia saatiin ostettuna, vuokrattuna tai varastettuna lähinnä länsimailta. IBM-sukupolvi saatiin teollisuusvakoilun kautta. 1930-luvun huikea teknologinen edistys saatiin USA:sta ostamalla.

II maailmansodan aikainen valtaisa materiaali- ja teknologia-apu saatiin USA:lta Lend-lease –sopimuksella, jota ei ole maksettu. Öljyteknologiaa, tuotantoa ja markkinoita kahmaistiin esim. Jukosilta, Shelliltä ja BP:ltä.

Teknologia-uudistus edellyttää huippu-yhteistyötä

Uusien teknologioiden käyttäminen edellyttäisi käytännössä pitkälle menevää omistuksellista yhteistyötä läntisten huippuyhtiöiden kanssa. Erityisesti öljy- ja kaasuteollisuudessa tarvittaisiin kipeästi läntisiä pääomia ja teknologiaa, jotta yhä vaikeammin hyödynnettäviä raaka-ainelähteitä kyettäisiin hyödyntämään.

Suurimpana ongelmana tässä asiassa on luottamuksen puute. Venäjällä on kyllä lainsäädäntöä, mutta lakien toimeenpano on toimeenpanijan tulkinnan mukaista. Jopa Venäjän valtionhallinto käyttää erittäin arveluttavia, suorastaan lainvastaisia keinoja toiminnassaan.

Miksi ulkomaiset yritykset luottaisivat Venäjään, kun lähes kaikki kokemukset ovat negatiivisia? Miksi sijoittaisi rahaa tai antaisi teknologiaa, kun todennäköisyys sille, että itse joutuu pian syrjään heitetyksi, on suuri? Uusia teknologioita Venäjä kuitenkin tarvitsee.

Innovaatio- ja teknologiapolitiikka välttämättömiä

Innovaatioiden hyödyntäminen edellyttää innovaatioiden syntymistä, suosiollista innovaatio-ilmapiiriä ja innovaatioiden hyödyntämiseen tarvittavien organisaatioiden ja rahoituksen keräämistä. Haaste on valtava.

Pelkkä innovaatioiden kehittäminen ei auta, maahan on samalla kehitettävä aito teknologiapolitiikka ja immateriaalioikeudet on aidosti suojattava. Patentit, mallisuojat ja pikkupatentit on suojattava siten, että keksiminen, kehittäminen ja uusien liike-ideoiden tuottaminen on kannattavaa.

Tulevaisuudessa pärjäämisen kannalta immateriaalioikeudet ja keksinnöt muodostavat aivan keskeisen tekijän. Venäjän suurena ongelmana on hypätä tälle uudelle alueelle, joka myös edellyttää luottamuksen olemassaoloa. Ellei tätä sektoria saada toimimaan, ei Venäjä sen paremmin kuin Suomikaan tule pärjäämään globaalissa kilpailussa.

Immateriaalioikeuksien suoja rakennettava

Professori Arto Lahden juhlakirjan liitteenä olevassa seikkaperäisessä tutkimuksessa – Yhdysvallat teknologiapolitiikan esimerkkinä – selvitetään havainnollisten taulukoiden avulla immateriaalioikeuksien merkitystä ja esim. patenttien ja patenttihakemusten jakautumista eri maissa.

Venäjä on näissä tilastoissa verraten heikolla sijalla. Venäläiset yritykset eivät myöskään ole yrityskohtaisten patentinhakulistojen kärjessä tai esim. Top 20 –listalla lainkaan. Vain myönnettyjen mallisuojien osalta Venäjä vuonna 2006 oli sijalla viisi. Tosin Kiinassa mallisuojia myönnettiin 107 600 ja Venäjällä 9 500.

Silovikibyrokratia estää kehitystä

Medvedev tuo esille suunnattoman byrokratian aiheuttamat ongelmat. Hän on niitä ollut rakentamassa yhdessä Putinin kanssa. Ehkä presidenttikin on havainnut, ettei valtiolta kyetä sillä nostamaan ja tasapainoisesti johtamaan, että 80 % avainpaikoista täytetään silovikeilla eli vakoojilla ja turvallisuuspalvelun edustajilla.

On hämmästyttävää, että vuodesta toiseen silovikien osuus eri tasojen hallinnossa on vain kasvanut. Se kertoo, että hallinnon sisällä yritetään rakentaa luotettavaa verkkoa. Silovikiverkko perustuu valaan, josta erotaan vain kuoleman kautta. Verkko myös edellyttää täydellistä sitoutumista ja käskyjen noudattamista.

Silovikiverkko on samalla vahva esimerkki vallan vertikaalista. Tällaisessa verkossa horisontaaliset tukisiteet puuttuvat, joten verkon yläpään romahtaminen merkitsee koko verkon luhistumista.

Byrokratia on perinteisesti ollut vahvaa Venäjän hallinnossa. Se kykenee jauhamaan kansalaiset tasapäiseksi, mitättömäksi massaksi. Mutta se myöskin jähmeydellään pysäyttää ylempien kehityssuunnitelmat.

Kaiken kattava korruptio esteenä

Medvedev ei listassaan mainitse kaikkeen toimintaan liittyvää täyssynteettistä voiteluainetta, korruptiota. Kukaan ei kykene laskemaan sen mittavuutta maan tasolla. Korruptio saa lukemattomat päättävissä asemassa olevat ihmiset vastustamaan uudistuksia. Onhan aina pelkona menettää saavuttamansa etuoikeudet.

Tästä seuraa valtionjohdon voimattomuus saada uudistuksia aikaan. On itse luotu järjestelmä, joka estää uudistumisen. Jos se puretaan, menetetään oma valta. Jos sitä ei pureta, maa jossain vaiheessa romahtaa, jolloin myöskin menetetään oma valta.

Ongelmat megaluokkaa, syyt nähtävissä

Venäjän ongelmat ovat megaluokkaa. Ongelmat ja niiden perussyyt ovat olleet silmien edessä nähtävissä jo pitkään. Suuri osa länsimaisista päättäjistä on sulkenut silmänsä näiltä ongelmilta ja toivonut, että asiat hoituisivat heidän haluamaansa suuntaan.

Useimpien silmien sulkemisen syynä on ollut oma asema tai ideologia. On päätetty uskoa vuorenvarmasti Venäjän kykyihin riippumatta todellisuudesta. Tai on vuosikaudet muistettu kehua, uskoa tilastoihin ja toistaa Venäjän hallinnon propagandaa. Vaikea se on yhtä äkkiä muuttaa suuntaa kovin perusteellisesti.

Valvonta- ja propagandaverkko ei takaa kehitystä

Venäläiset päättäjät itse ovat vielä vahvemmin keskittyneet rakentamaan neuvostyylistä valtajärjestelmää, joka massiivisine valvontakoneistoineen ja propagandaverkkoineen on luonut kestämättömän määrän ratkaisemattomia ongelmia.

Tuskin kenelläkään on tiedossa, miten ne ongelmat nyt enää kyettäisiin ratkaisemaan.

Jonkinlaista indikaatiota ongelmien laadusta ja laajuudesta saa siitä, että presidentti niistä puhuu. Kyse voi samalla olla valtapelistä tulevien presidentinvaalien osalta.

Muutamaa asiaa kuitenkin voidaan pitää ilmeisenä. Presidentti ei ole puuttunut kipeimpiin ja kaikkein pahimpiin ongelmiin. Tuomalla esille suuria, mutta ei avainongelmia, hän ehkä toivoo jonkinlaista heräämistä muutoksen tarpeellisuuteen.

Johtamisen kriisi avainongelma

On hyvä kysyä, mikä sitten on Venäjän avainongelma? Mistä nämä ongelmat oikein juontavat ja mihin ne kulminoituvat? Tätä asiaa poliittiset päättäjät eivät halua arvioida. Lukuisat tutkijat myöskin pelkäävät ilmaista mielipidettään.

Venäjän suurin ongelma on johtamisen kriisi. Vaikka katsottaisiin, että nykyinen johto on paras mahdollinen ja ainoa mahdollinen Venäjällä, se ei poista suurinta ongelmaa.

Venäjän nykyinen johto on ajanut maan sekä hurjaan nousuun että hurjaan uhoon ja kohtia tuhoa. Huomiota on kiinnitetty täysin vääriin asioihin ja ehdottomasti korjattavat asiat on unohdettu.

Etsikkoaika hupenee, kriisi ratkaistava pian

Venäjän etsikkoaika on kulumassa loppuun. Erilaisilla tempuilla ja myönteisillä yleismaailmallisilla tapahtumilla, kuten energiahintojen nousulla, saadaan lisäaikaa.

Ilman yhteiskunnan ytimiin käyviä muutoksia todellisia Venäjän ongelmia ei ratkaista, eikä maalla ole mahdollisuuksia välttää todennäköisä romahdusta.

Venäjän selviämisen ensimmäinen ehdoton edellytys on todellisen johdon vaihtaminen.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Venäläisten pelko, musta niittomies odottaa.