|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |
| |
| |
| |
| | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
13.01.2010 Pertti Rampanen Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin. Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.
 Suomen sotakabinetti ryhtyi hyökkäyssotaan v. 1941Kun lukee Professori Mauno Jokipiin laajan teoksen "Jatkosodan synty", käy kiistämättömästi selväksi että Suomen valtiollinen ja sotilaallinen johto aivan määrätietoisesti ja tarkoituksellisesti hakeutui ja pyrki mukaan Saksan tulevaan Venäjän hyökkäykseen keväällä 1941. Jokipii osoittaa tämän vyöryttämällä kirjan sivuilla esiin valtavan määrän autenttisia asiakirjoja Suomen Saksan tulevaan hyökkäyssotaan sitoutumista koskien. Asiakirjat ovat peräisin Saksan arkistoista. Suomen johtoklikkihän tapahtunutta pimittämään pyrkien barbaarisesti tuhosi nämä asiakirjat Suomen arkistoista, mutta onneksi Saksa sivistyskansan tapaan arkistoi omat kappaleensa silloinkin kun ne sen itsensä kompromettoivat..Eli johtoklikki teki eduskunnan sivuuttaen juuri sen mistä sitä syytettiin ja tuomittiin ns. sotaansyyllisyysoikeudenkäynnissä. Rytin ohella toinen pääsyyllinen Mannerheim vältti istuvana valtionpäämiehenä syytteen. He valmistelivat ja hankkivat hyökkäyssotaa ja ryhtyivät siihen. Tuomiolle saattaminen tapahtui aivan niiden suuntaviivojen mukaan, joita liittoutuneet voittajavallat olivat Lontoon kokouksessaan yksimielisesti sopineet sovellettavan kaikkiin Saksan rinnalla sotineisiin valtioihin. Tuossa vuonna 1945 pidetyssä konferenssissa voittajavallat päättivät, että hyökkäyssotaan ryhtyminen oli ollut tuomittava ja rangaistava teko. Voittajavallat siis päättivät näin takautuvasti vuonna 1945. Kaikkien Saksan kanssa sotineiden oli tämä myös takautuvasti käytäntöön sovellettava. Se oli rauhansopimuksen solmimisen eräs ehto. Suomi ei ollut ajan tapahtumissa yksin eivätkä Suomi ja Neuvostoliitto kaksin. Eivätkä Suomi, Neuvostoliitto ja Saksa kolmisin. Yli kuudenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia on aivan turha yrittää muuttaa muuksi. Ne ovat jo aikaa sitten siirtyneet niin politiikan kuin juridiikankin kannalta vain historiantutkimuksen kiinnostavaksi materiaaliksi. Suomen kansa ei näistä asioista mitään jatkuvaa syyllisyyttä tunne ja kanna. Aikalaiset kestivät kaiken tyynesti. On lapsellista uskotella että nykysuomalaiset sotaansyyllisyystuomioista kärsisivät kun eivät aikalaisetkaan kärsineet vaan ymmärsivät välttämättömyyden. Sitä paitsi Suomi ihan oikeasti valmisteli ja hankki hyökkäyssotaa ja ryhtyi siihen vuonna 1941. Silmiään availeva [2010-01-22 18:45:41] tbEihän Brax uskalla vääryyttä oikaista. Tulee muuten halosta päähän. Ja suomettuminen jatkuu,jatkuu...tarmo [2010-01-16 11:36:33] Sotasyyllisten rehapilointi HETI!!!!!Todella häpeällistä, ettei sotasyyllisten kunniaa ole veilä palautettu!!! Nämä kunnian miehet, jo suurin osa valitettavasti jo vainaita ovat kantaneet tätä taakka vuosikymmeniä.Kometajakapteeni eve. Juha Piitulainen [2010-01-15 15:49:44] Pariisin rauhansopimus auki, kiitos.Tuolla foorumillahan oli muka-sotasyyllisyys perusteena kehnon sopimuksen pyyteille ja vaateille. Siellä oli länsivaltojakin allekirjoittajina. Niitä, jotka ajattelivat jo 1947 selkeän karsaasti Neuvostoliiton Itä- ja Keski-Eurooppaan kohdistuneesta 'vapautusretkestä'. Ei muuta kuin sopimusta tarkistamaan viimeistään 2012 - kun tuon paperin allekirjoituksesta on kulunut 65 vuotta. Mikään ei ole niin huono asia kuin kehno rauhansopimus - lieneekö venäläinen sanonta..Maa_Mykrä [2010-01-14 14:03:43] Tuomioilta puuttuu Suomalaisten"selkänoja"!En ole kuullut kenenkään kanssaihmisen kannattavan po. tuomioita, eikä ihmekään, sillä sen "antajilla" aikoinaan oli "piippu" ohimolla, tai perunakellarin aatemaailma.-Tuomiot saaneita pidetään kansakunnan patriootteina, mutta kyyristelystä juontuva ujous estää arkadianmäkeläisiäottamasta aihetta "agendalle"! Evakko -38 [2010-01-13 18:16:38] ^ Takaisin ylös  Lisää artikkeleita kirjoittajalta
Artikkeli-arkisto
|
|
 Lue Karelia Klubi -nettilehden 20 ilmestynyttä numeroa. Liity klubin jäseneksi 10 eur/v. Join Karelia Club 10 eur/y. Karjalan Kuvalehti korvaa Karelia Klubi -tabloidin. Joitakin vanhoja numeroita on vielä saatavana Karelia Klubi Kaupasta.   Romahtaako ja hajoaako Venäjä vai selviääkö se?     |
|
