Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

26.01.2010
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[10] Venäjä
[11] Karjala

KARJALAN KONGRESSI HALUAISI PYYTÄÄ SUOMESTA APUA

- Karjalan kongressin johtaja muistelee 1920-lukua
- Karjalan tasavalta alijäämäinen 1998 lähtien
- Luoteis-Venäjä ei ole kiinnostanut Kremliä
- Federaation alueet vain periaatteessa tasa-arvoisia
- Karjala-käsite on monimuotoinen
- Prof. Jaakkola valaisi Itä-Karjalan kysymystä jo 1941
- Vienan Karjalan maakuntapäivien julistus
- Tarton rauhansopimuksen lupauksia ei pidetty
- Suomen hallitus ajoi heimoveljien asiaa
- Haagin tuomioistuin ei käsitellyt heimoveljien asiaa
- Kokoomus tuki heimoveljien pyrkimyksiä
- Osa puolueista vielä 1930-luvulla tuki heimokansoja
- Naapuruussopimuksessa sitouduttu vähemmistöjen suojeluun
- Aluepalautus tukee Karjalan tasavallan elinmahdollisuuksia

Karjalan kongressin johtaja muistelee 1920-lukua

Karjalan tasavallassa toimivan Karjalan kongressin puheenjohtaja Anatoli Grigorjev on valmis kääntymään Suomen puoleen, jos tasavallan tilanne sen vaatii.

Stolica Onego –lehden haastattelussa 22.01.2010 Grigorjev sanoi: ”Tänään on karjalaisen kansan edessä jälleen sama tilanne kuin kuin vuonna 1920, on kysymys omasta itsemääräämisoikeudestamme. Jos karjalaiset eivät onnistu säilyttämään omaa valtiojärjestelmäänsä, heidän täytyy pyytää apua autonomian luomisessa naapuri-Suomesta.”

Grigorjev kommentoi tällä tavoin Duuman alahuoneen puhemiehen Boris Gruzlovin ehdotusta Venäjän federaation liittovaltiosubjektien lakkauttamisesta.

Karjalan tasavalta alijäämäinen 1998 lähtien

Gruzlov on esittänyt, että ne subjektit, jotka eivät kykene tulemaan tuloillaan toimeen, tulisi lakkauttaa. Stolica Onegon 21.01.2010 mukaan Gruzlov totesi: "Federaation subjekti on korkea arvonimi ja subjektin tulee vastata tätä arvonimeä. Sellaisessa subjektissa on vaihdettava toimintatapaa tai liityttävä yhteen toisen subjektin kanssa, jotta alue kannattaa itsensä."

Vuodesta 1998, Karjalan tasavallan päämiehen Sergei Katanandovin hallinto-ajan alusta lähtien, Karjalan tasavalta ei ole pystynyt turvaamaan budjettimenojensa rahoittamista alueen omilla tuloilla. Tasavallan on pitänyt jatkuvasti pyytää Moskovasta apua.

Vuoden 2010 budjettivajeeksi ennakoidaan noin 1.5 mrd. ruplaa, jolloin tasavallan valtionvelka ylittää 5 mrd. ruplaa.

Luoteis-Venäjä ei ole kiinnostanut Kremliä

Toteamus siitä, ettei joku Venäjän alue tule tuloillaan toimeen, on monitahoinen. Pari esimerkkiä kuvannee tilannetta. Kreml ei ole ollut kiinnostunut Luoteis-Venäjän kehittämisestä kuin hyvin rajatuissa kohteissa, joten alueen mahdollisuudet ovat vähäiset.

Karjalan tasavallassa on paljon puuta, mutta siitä saadut rahat ovat pääasiassa menneet Moskovaan. Puutullipäätökset ja lopulta globaali kriisi lähes lopettivat venäläisen puukaupan, mikä kohteli pahasti erityisesti Karjalan tasavaltaa.

Federaation alueet vain periaatteessa tasa-arvoisia

Vuoden 1993 perustuslain mukaan Venäjän federaatio on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista: 46 aluetta, 21 tasavaltaa, 9 aluepiiriä, 4 autonomista piiriä, 1 autonominen alue ja 2 liittokaupunkia (Moskova eli Moskovan alue ja Pietari eli Leningradin alue).

Grigorjev muistutti, että Venäjän federaation perustuslain mukaan tasavallat piirit ja alueet ovat tasa-arvoisia riippumatta siitä, onko niillä riittävästi omia tuloja vai ei. ”Tasavalta on perustuslain mukaan julkinen kokonaisuus ja tämä ei ole muuta kuin hyökkäys Karjalan tasavaltaa vastaan”.

Autonominen Karjalan tasavalta perustettiin Neuvostoliiton hajottua 24.08.1991. Tasavallalla on noin 700 km raja Suomen kanssa. Alueella on Wikipedian mukaan 27 000 jokea ja 60 000 järveä, joista tunnetuimmat ovat Laatokka ja Ääninen. Väestömäärän ilmoitettiin vuonna 2008 olevan 690 653 henkeä. Venäläisten osuus on noin 76.6 %, karjalaisten 9.2 % ja suomalaisten 2.0 %.

Karjala-käsite on monimuotoinen

Puhuttaessa Karjalasta on tarpeen ymmärtää käsitteen monimuotoisuus. Vanhemman polven suomalaisille Karjala on Karjalan Kannas ja Laatokan Karjala. Venäläisille Karjala on lähinnä Karjalan tasavalta. Yleisesti Karjala käsitetään ikivanhaksi itämerensuomalaiseksi asutusvyöhykkeeksi, joka ulottuu Suomenlahdelta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmerelle.

On ainakin seitsemän eri ”Karjalaa”, jotka sijoittuvat alueellisesti Karjala-luettelon alla olevan kartan mukaisesti:

1. Karjalan Kannas: Suomi luovutti NL:lle 1944, nyt osa Venäjää
2. Laatokan Karjala: Suomi luovutti NL:lle 1944, nyt osa Venäjää
3. Etelä-Karjala: osa Suomea
4. Pohjois-Karjala: osa Suomea
5. Aunuksen Karjala: osa Neuvostoliittoa ja nyt osa Venäjää
6. Vienan Karjala: osa Neuvostoliittoa ja nyt osa Venäjää
7. Tverin Karjala: osa Neuvostoliittoa ja nyt osa Venäjää



Prof. Jaakkola valaisi Itä-Karjalan kysymystä jo 1941

Grigorjevin viittaus 1920-luvun avunpyyntöön liittyy Itä-Karjalan itsenäistymistavoitteisiin. Professori Jalmari Jaakkola kirjoitti kirjassaan Suomen idänkysymys (WSOY 1941) seuraavasti: ”Suomen vapaussodan aikana, maaliskuussa 1918, kääntyivät karjalaiset Suomen hallituksen puoleen ja pyysivät apua maan puhdistamiseksi bolsevikkien rosvojoukkueista”.

”Hädän kasvaessa pyydettiin Suomesta yhä uudelleen ja uudelleen apua. Suomesta lähti pieniä vapaaehtoisjoukkoja karjalaisten avuksi: Pohjoinen joukko, noin 1 200 miestä, Kantalahtea kohti ja Eteläinen retkikunta, joka suuntasi Kemin kaupunkia (ei länsirannikon Kemi) kohti”.

Englantilaiset tukivat bolsevikkeja laskemalla 1918 englantilaisen laivasto-osaston verran ympärysvaltojen joukkoja Muurmanniin. Täältä he venäläisten voimien kanssa etenivät etelää kohti. Englantilaiset ilmoittivat tulevansa vapauttamaan karjalaisia bolseviikeista ja saivat sillä tavoin osan väestöstä puolelleen joksikin aikaa.

Tähän Itä-Karjalan avunpyyntöön ja vapaaehtoisjoukkoihin liittyy Suomen hallituksen joukkojen ylipäällikkön, kenraali C. G. Mannerheimin kuuluisaksi tullut miekantuppipäiväkäsky. Hän lupasi, että hän ei pane miekkaansa tuppeen, ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala ovat vapaat. Tätä vapaussodan aikaista lausumaa on eri tahojen toimesta tulkittu hyvin monella tavalla.

Vienan Karjalan maakuntapäivien julistus

Itä-Karjalan asukkaat eivät halunneet jäädä bolsevikien hallitsemaan maahan. 22.03.1920 tekivät 124 yleisellä kansanäänestyksellä valittua Vienan Karjalan ensimmäisten maakuntapäivien edustajaa yksimielisen päätöksen (Jaakkola):

”Me Vienan Karjalan kansan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella valisemat edustajat, kokoontuneina Uhtualle Vienan Karjalan ensimmäisille maakuntapäiville edustajavelvollisuuttamme täyttämään, ilmoitamme täten omana ja ja kansamme järkähtämättömänä mielipiteenä, vetoamalla pienten kansojen itsemääräämisoikeuteen, kansamme vanhaan kansalliseen erikoissivistykseen ja maantieteelliseen asemaan Venäjän valtakunnassa, että Vienan karjala tahtoo itse vapaasti hoitaa asiansa sekä irtautua Venäjän valtakunnasta”.

Alue oli kuitenkin jo bolsevikien miehittämä. He karkoittivat maakuntapäivien valitseman hallituksen Suomeen. Vähäinen karjalaisjoukko jatkoi taistelua, kunnes senkin oli Tarton rauhan määräysten perusteella siirryttävä Suomeen.

Tarton rauhansopimuksen lupauksia ei pidetty

Tarton rauhansopimukseen 1920 liitettiin Karjalaa koskeva erikoissitoumus, jossa Arkangelin ja Aunuksen kuvernementtien karjalaiselle väestölle Venäjä vakuutti tietyt oikeudet, jotka liittyivät Jakkolan mukaan mm. kansalliseen itsemääräämisoikeuteen, paikalliseen kansankieleen ja taloudellisen elämän järjestämiseen. Tähän juhlalliseen vakuutuksen kuutta lupauskohtaa ei ole miltään osin täytetty.

Varsinaisessa Tarton rauhansopimuksessa annettiin Itä-Karjalaa koskevia lupauksia, joista Jaakkola toteaa mm. seuraavaa:

10. artiklassa luvattu Itä-Karjalan autonomista aluetta ei ole koskaan muodostettu. 11. artiklassa järjestyksenpito on luvattu jättää Repolan ja Porajärven väestön asettaman miliisiin huoleksi. Miliisi kuitenkin riisuttiin aseista ja osittain vangittiin. 11. artiklan 3. momentissa Porajärven ja Repolan väestölle taattiin irtaimistonsa ja kiinteistönsä omistusoikeus. Käytännössä irtain omaisuus suureksi osaksi takavarikoitiin ja tilukset kollektivisoitiin.

11. artiklan 4. momentissa ko. alueiden asukkaille annettiin vuoen vapaa oikeus siirtyä Venäjälle. Raja kuitenkin suljettiin tiukasti, eikä sen ylittäminen ollut mahdollista. 4. momentissa siirtyville luvattiin oikeus viedä irtain omaisuus mukkanaan. Siirtyminen kuitenkin estettiin ja omaisuus yleensä takavarikoitiin. Itä-Karjala jäi siten kaikkia Tarton rauhanteossa Venäjän takaamia erityisiä oikeuksia vaille.

Suomen hallitus ajoi heimoveljien asiaa

Suomen hallitus pyrki ajamaan heimoveljien asiaa ja esitti, että Neuvosto-Venäjä oli Tarton rauhassa tehnyt Karjalaa koskevan kansainvälisen sopimuksen. Neuvostohallitus kielsi sen.

Kansainliitto oli valmis 1922 käsittelemään asiaa, jos Suomi ja Venäjä suostuisivat siihen. Neuvostohallitus kieltäytyi jyrkästi asian ksäittelystä ja syytti ”reunavaltioita” vihamielisyydestä itseään kohtaan. Asia ei edennyt myöskään suomalais-venäläisessä sekakomissiossa.

Eräät suomalaiset oikeusoppineet pyysivät puolueettomien ulkolaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden antamaan asiantuntijalausunnot Suomen vaatimusten oikeudenmukaisuudesta ja sitoumusten kansainvälisyydestä. Kaikki asiantuntijat tukivat olennaisissa kysymyksissä Suomen oikeudellista kantaa.

Haagin tuomioistuin ei käsitellyt heimoveljien asiaa

Suomen hallitus pyysi vielä Haagin pysyvältä kansainväliseltä tuomioistuimelta lausuntoa asiasta. Tuomioistuin ei katsonut voivansa käsitellä asiaa, koska Venäjä ei ollut Kansainliiton jäsen. Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen.

Lopulta Itä-Karjalan asiasta tehtiin yleisluontoinen päätöslauselma Kansainliiton yleiskokouksessa 24.09.1923. Se päätyi toivomukseen, ”... jotta voitaisiin etsiä jokaista tyydyttävää ratkaisua, joka myöhemmät olosuhteet sallivat”.

Kokoomus tuki heimoveljien pyrkimyksiä

Suomen poliittisista puolueista Kansallinen Kokoomus käsitteli selväsanaisesti mm. puolueohjelmassaan 02.02.1919 tätä heimoveljien tilannetta: ”... että hallitus pitää kiinni maamme alueen koskemattomuudesta sekä tekee mitä mahdollista on, jotta Karjalan kysymys tulee ratkaistuksi tavalla, joka tyydyttää sen väestön kansallisia oikeuksia ja Suomen turvallisuutta”.

23-24.04.1922 puoluekokouksessa hyväksyttiin seuraava kohta puolueohjelmaan: ”Samoin kuin maamme on rehellisesti täyttänyt sen, mihin se rauhanteossa Venäjän kanssa on suostunut. Samoin on sen oikeus ja velvollisuus vaatia, että myöskin toinen sopimuspuoli sen tekee. Suomen on tinkimättä pidettävä kiinni siitä, että Venäjän on täytettävä myöskin itäisten heimolaistemme hyväksi Tarton rauhansopimuksen yhteydessä tekemänsä sitoumukset. Maassamme pakolaisina olevia heimolaisiamme on taloudellisesti autettava, kunnes heille saadaan vahvistetuksi täysin turvattu paluu kotiseuduilleen ja häiritsemätön elämä siellä, sekä tehtävä heidän keskuudessaan voimakasta kansallista valistustyötä.

Suomen tulee järkähtämättä toimia niin, että Itä-Karjala saavuttaa kansallisen itsemääräämisoikeuden. Rajantakaisen kansamme osan tätä tarkoittavia pyrintöjä on maamme voimien mukaan tuettava."

Osa puolueista vielä 1930-luvulla tuki heimokansoja

Maalaisliiton ohjelmassa 14.04.1921 asia tuotiin paljon varovaisemmin esille: ”Heimokansojemme pyrkimyksiä elää omaa elämäänsä on käytännöllisten mahdollisuuksien rajoissa tuettava”.

Isänmaallisen kansanliikkeen yleisissä ohjelmaperusteissa 05.06.1932 julistettiin: ”Kaikki Suomen heimot on liitettävä yhdeksi suureksi Suomeksi kansojen itsemääräämisoikeuden perusteella”.

Isänmaallisen Kansanpuolueen ohjelma 1932 toi esille yhteekuuluvaisuutta: ”Suhteissamme ulkomaihin on noudatettava laajanäköisyyttä ja otettava huomioon kuulumisemme pohjoismaiseen ja länsimaiseen sivistysmaailmaan sekä yhteenkuuluvaisuutemme suomalaisten heimojen ja suomensukuisten kansojen kanssa”. Muut puolueet eivät Itä-Karjalan heimoveljien asiaa käsitelleet.

Naapuruussopimuksessa sitouduttu vähemmistöjen suojeluun

Presidentti Tarja Halonen kävi presidentti Vladimir Putinin kutsusta kesällä 2007 tutustumassa suomalais-ugrilaisen heimon elämään Venäjällä. Arviot järjestelyn tarkoituksesta olivat hyvin ristiriitaisia. Eräät näkivät vierailun hyvin ihmisoikeuksia tukevana asiana, eräät vertasivat vierailua Potemkinin kulisseihin.

Suomi ja Venäjä ovat 22.01.1992 solmitun ns. Naapuruussopimuksen 10. artiklassa sitoutuneet vähemmistöjen suojeluun: ”Sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Ne suojelevat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä.”

Aluepalautus tukee Karjalan tasavallan elinmahdollisuuksia

Karjalan Kongressin johtaja Anatoli Grigorjev toi esille heimoveljeyteen liittyvän Suomen vapaussodan aikaisen eli 90 vuotta vanhan asian esille. Itä-Karjalan asukkaat siten yhä muistavat sen, että he pyysivät Suomelta kerta toisensa jälkeen apua ja saivatkin sitä, mutta eivät riittävästi.

1930-luvulla joiden suomalaisten ryhmien mieliä itäisten heimoveljien asema ja ehkä samalla omankin maan laajentamismahdollisuus kiihdytti Suur-Suomi –ajatteluun. Venäjällä oli menossa valtaisa muutos kohti uhkaavaa ja väkivaltaista bolsevismia. Kehitys pelotti Itä-Karjalan asukkaita, eikä lainkaan turhaan.

Vallitsevissa olosuhteissa heimoveljien auttamisen varmastikin moni koki velvollisuudekseen. Tänä päivänä Suomessa ei ole monta Suur-Suomi –tavoittelijaa. Sen sijaan on isänmaallisia kansalaisia, jotka haluavat suomalaisten omat alueet eli pakkoluovutetut alueet takaisin.

Suomen Karjalan, Petsamon ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttaminen antaa erinomaisen mahdollisuuden myös Karjalan tasavallan positiiviselle taloudelliselle kehitykselle, ja sitä kautta tasavallan itsemääräämisoikeuden jatkumiselle.



Lisätiedot: Veikko Saksi


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Suomi-Venäjä Neuvottelu

Asiasta on pystyttävä keskustelemaan,odotan Suomen puolelta aktiivisuutta asiasta.

Petsamo/Karjala
Lasse [2010-02-05 00:49:19]


Suomen karjala ja karjalan tasavalta

Kunpa suomi saisi pakkoluovutetut alueet takaisin ja karjalan tasavalta itsenäistyisi. Tästä voisi alkaa karjalan uusi menestykäs elämäntarina. Haaveitako...no toivon ne toteutuvan.
Suojärvi [2010-01-31 01:40:24]


Karjala

Palautettava kohteet 1-2 ,sekä Kuusamon,Sallan ja oikean käsivarren alueet. Valtiojohdolla on mahdollisuus lopettaa nöyristely ja nähdä innovaatioita kun nykyinen notkahdus taloudessa rupeaa elpymistä osoittamaan. Palautuksen myötä koko Karjalan Venäjän osiakin olisi mielekkäämpää opastaa. Ps. Kaasuputkiasiassa tulisi Isänmaan turvallisuuden olla ennen omia intressejä,toivottavasti " lobbari/t saadaan ymmärtämään ennenkuin on liian myöhäistä.
2 x evakuoitu [2010-01-27 18:10:51]


Karjalan unelma liittyä "valkoliljojen" maahan".

Karjalan tasavallassa taas hytistään pakkasessa, ja kerrostaloissa tehdään reikä ikkunaan, että saadaan kamiinan savutorvi ulos, ja tulipesä lattialle.
Vesijohdot on jäätyneet, ja talon oma lämmitys ei pelaa. palapalttoo päällä istutaan apaattisena ja voimattomana yötäpäivää. Niin ei ole ihme, että anova katse kääntyy Suomeen päin, ja haluttaisiin olla osa "valkoliljojen maata".
Venäjän keskushallinto on aikaa sitten hyljännyt Karjalan tasavallan , kuin huutolaispojan, ja ryöstänyt metsävaroista saadut rahat, raiskannut ja häpäisyt maaäidin.
Tämä kurjuutta ja apua ulvova Karjalanmaa, sen luhistuvat nykyiset asukkaat tarvitsevat muutoksen, sen ainut toivo on liittyä sinne mihin se kuuluu, eli Suomen alaisuuteen.
Kuin hullun ilo, on valloittaa Karjala ja päästää kaikki rappeutumaan, ja nauttia siitä kun entiset omistajat tuntevat tuskaa, kärsimystä ja kaihoa omia kotikontujaan kohtaan.
Venäjä, tuo kansa jolla ei ole mitään ymmärtämisen taitoa, vielä maksaa tästä kovan hinnan, minkä torjumiseen sen omat voimat riitä.


Otso Pehvonen [2010-01-26 21:31:10]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].