Tietoa kirjoittajasta


Pekka Virkki

Pekka Virkki
opiskelija

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

05.02.2011
»  KARJALA-KESKUSTELU HERÄÄMÄSSÄ - KIITOS PUTININ JA WIKILEAKSIN

29.01.2011 [06, 15, 19]
»  NUORISSA ON MAHDOLLISUUS - MUTTA ANNETAANKO SE HEILLE?

17.11.2010 [04, 06]
»  BJARNE KALLIKSEN LAKIALOITE SOTASYYLLISYYDESTÄ 

06.02.2010 [04, 06]
»  JULKILAUSUMA: EI TANSSIVALLE REHABILITAATIOLLE! 

27.01.2010 [02, 06, 16]
»  MUISTITIETO JA HISTORIAN KIPUPISTEET 

09.07.2009 [09, 15, 16]
»  TALLINNAN MAHTAVAT LAULUJUHLAT 

30.05.2009 [02, 06]
»  SUOMALAISTEN HERÄÄMINEN ETENEE 

07.04.2009 [02]
»  SUOMEN VALTIONJOHDON HARHAUTUSTAKTIIKKA 

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

27.01.2010
Pekka Virkki

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[06] Sotasyyllisyys
[16] Historialliset

MUISTITIETO JA HISTORIAN KIPUPISTEET

Elina Makkonen väitteli filosofian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta 23.01.2010 mielenkiintoisesta aiheesta: Muistitiedon etnografiaa tuottamassa. Tukimuskohteina olivat Kaltimon paperitehtaan yhteisön muistitietohanke ja vastaava hanke Joensuun yliopistossa sekä Jakokosken kyläkirjahanke.

Aihe voi kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta tutkimuksen johtopäätöksiä voidaan soveltaa yhtä lailla niin makro- kuin mikrohistorian tasolla, mikä tekee tutkimuksesta merkittävän tässä historiallisessa tilanteessa.

Makkonen tuo esille käsitteen “neuvoteltu muisti”, joka tarkoittaa yksinkertaisesti rajatun sosiaalisen yhteisön “muistia”, käsitystä menneisyydestä sekä em. asioita koskevien yksittäisten tapahtumien ja asioiden prioriteettijärjestystä. Makkonen puhuu ns. esiymmärryksestä, joka kaikilla yksilöillä on ennen neuvottelutilannetta. Tämä kuvastaa hyvin historian ja menneisyydentutkimuksen subjektiivista luonnetta.

Kollektiivisella muistilla tarkoitetaan Makkosen mukaan yhteiskunnan “muistia” laajemmalti. Kollektiivinen muisti syntyy myös neuvottelun tuloksena.

Kollektiivinen muisti voidaan kokea yhteiseksi, mutta sekin on syntynyt tiettyjen henkilöiden, tutkijoiden tai erilaisten lähteiden neuvottelun tuloksena. Suomalaisille on pitkään annettu kanonisoituja selityksiä siitä, miksi Karjalan palautus ei olisi kannattavaa tai Neuvostoliiton rikoksia valtioiden suvereniteettia tai ihmisyyttä vastaan ei tule nostaa esille.

Tässä tulee esiin tilanteen “neuvottelijoiden” (yhteiskunnan sosiaalis-poliittinen eliitti) prioriteettijärjestys: ensin oma valta ja sen turvaaminen, sitten vasta oikeuden toteuttaminen.

Myös mm. kaunokirjallisuus ja media toimivat neuvottelijoina, joten on tärkeää, että nekin esittävät entistä monipuolisempaa näkökulmaa asiaan. Kaunokirjallisuuden puolella suomettuneisuutta on rikkonut ilahduttavalla tavalla muun muassa Sofi Oksanen.

Suomalaiset ovat hyvin valikoivia siinä, mitä he muistavat, ja etenkin tällainen valikoivuus on yleistä Suomen valtionjohdolla. Karjala, Neuvostoliiton rikokset ja aggressiivinen hyökkäys unohdetaan, mutta suomettumisen ajan mantrat muistetaan varsin hyvin.

Muistetaan, kuinka ystävällinen Veli Venäläinen toi Suomeen sananvapauden ja hyvinvoinnin, vaikka esimerkiksi Suomen elintaso oli huomattavasti korkeammalla tasolla 1930-luvun lopulla ennen sotia kuin vielä 1960-luvullakaan.

Yksi Makkosen väitöskirjan johtopäätöksistä on, että neuvottelu asioiden osalta jatkuu ns. virallisen neuvottelun (Makkosen tutkimusaiheessa julkaisun kirjoittaminen) jälkeenkin. Tänä päivänä kyseenalaistetaan niitä käsityksiä, jotka suuret ikäluokat ovat oppineet kouluissa 1960-70-luvuilla.

Mietitään vielä kerran, onko kaikki todella niin mustavalkoista tai hämärää suhteessa Neuvostoliittoon ja sen perijävaltioon Venäjään, vai voisiko tosiasiat tunnustaa ja lähteä rakentamaan yhteistyötä luottamuksen pohjalta.

Lienee myös luonnollista, että kun vanhoja, totuuksina pidettyjä asioita kyseenalaistetaan ja sille on vieläpä pätevät perusteet, joutuvat "edelläkävijät" aggressiivistenkin hyökkäysten ja mustamaalauksen kohteeksi.

Koska menneisyyden tulkinnat muuttuvat koko ajan ja niistä neuvotellaan, mikä on nyttemmin todistettu tieteellisesti, on tärkeää, että suomalaiset heräävät puolustamaan omaa, tieteellisesti todistettavaa, mahdollisimman objektiivista näkemystään totuudesta, joka voidaan historiantutkimuksella ja toimivalla sekä monipuolisella lähdekritiikillä saavuttaa.

Jukka Tarkan tulkinnoista koskien sotasyyllisyyttä neuvotellaan parasta aikaa, mikä on aiheellista, sillä Tarkka käytti ainoastaan silloisen presidentti Urho Kekkosen hyväksymää lähdeaineistoa.

Karjalan palautusta koskevia mantroja tulee kyseenalaistaa entistä asiallisemmin, mutta samalla voimallisemmin, jotta näkökulma otetaan vakavasti keskustelussa, ja jotta sitä ei voida enää kieltää provokaation pelolla.

Historiasta neuvotellaan parasta aikaa - tiedämme olevamme oikealla asialla murtaessamme tabuja ja nostaessamme Karjala-kysymyksen keskusteluun niin historiantutkimuksen, juridiikan kuin talouskannattavuuslaskelmien puolesta. Miksi emme toisi näitä asioita esille?


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Hyvää työtä, tätä jo kaivataan.

Moni maallikko ja "Havukkaanahon ajattelija" on samoija tuonut esiin ja varmasti syystäkin.
Esitystapa on ollut ilman kannatusta ja mitä enemmän kyseiseen tietoon tosiaan satsataan objektista ja reaalia tietoa, sen mielenkiintoisemmaksi asiat tulevat!
Tähän on vain yksi syy ja se on todellisuuden menneet ajat.
Ystävälliset terveiset ja kiitos työstänne.
Mielenkiinnolla odotan omaa "hetkeäni", jolloin samoissa puitteissa tutkin vihakäyttäytymistä Venäjän rajaseudun kunnissa Suomessa!
Tulokset on hirvittävästi samoilla aaltopituuksilla.
jatmo vilponen [2010-01-31 01:44:49]


Teologian tohtorit?

Samasta Hannu Kilpeläisestä on varmaan kyse alla, kuten aiemmin Karjalan Liiton toiminnanjohtajana. Puheet tuntuvat olevan edelleen samanlaiset kuin silloin, jotka johtivat hänen poistumiseensa Liiton toiminnasta. Ihmettelen monen muun kanssa hänen puheitaan teologian tohtorina. Vaikuttaa, kuin sama henki olisi kyseessä kuin surullisessa safkalaisessa järjestössä, jonka edustaja toinen teologi, Juha Molari on.

Kysymys kuuluu, mahtaako kirkossamme olla enemmänkin tällaista henkeä?

Hän on ilmeisesti sekoittanut kommenttini johonkin toiseen, koska en ole puhunut mistään "mandroista". Annetaan hänelle anteeksi!
karjalainen [2010-01-30 11:44:49]


Tohtorin historiantulkinnat ontuvat pahasti

Hannu Kilpeläiselle:

Väitätkö kirkkain silmin, että yksinomaan Hitler aloitti 2.maailmansodan!!? Eiköhän se alkanut Stalinin ja Hitlerin YHTEISESTÄ sopimuksesta 23.8.1939. Tässä ei ole mitään epäselvää!

Jos jälkimmäisellä despootilla oli tarkoituksena Euroopan valloitus, niin Stalin pyrki johdattamaan koko maailmankaikkeuden kommunistiseen paratiisiin. Hänen "jumaluutensa" alle. Siinä "paratiisissa" ei aurinko paljon paistanut!

Kyllä Hitlerin hallinnon aikaansaama uhrimäärä kalpenee " Isä aurinkoisen" saavutusten rinnalla. Vain kolmas hirmuhallitsija " Suuri ruorimies" Mao oli tässä kyseenalaisessa asiassa omassa luokassaan.

Esimerkkisi suomalaisten ammoisesta Karjalan valloituksesta ei liity millään lailla näillä sivuilla keskusteltavana olevaan palautusasiaan.

On käsittämätöntä, että kristillisen kirkon piirissä - tosin kaikki teologian tohtorit eivät edes kuulu kirkkoon - sallitaan moinen historian vääristely tai manipulointi. Pohjan kirkkoherra Molari on toinen esimerkki tällaisesta henkilöstä.

En halua olla kirkon kanssa missään tekemisissä, jos kyseisenlainen ajatusmaailma sen piirissä yleistyy.

Pertti Rampanen [2010-01-30 01:00:18]


Hassu tapaus

Onko 'teol. tri Hannu Kilpeläinen' sama, joka on ollut Karjalan liiton toiminnanjohtajana muutama vuosi takaperin ?
Jos on, niin mää olen kauhian hämmästyny.

Suorastaan hassun huvittava ristiriitahan siitä tulee. Ei kai vaan myyrä?
(korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä henkilössä).

Ainakin alla esiintyvä HK on mm. löytänyt historiasta vain Hitlerin II MS:n
aloittajaksi :
Voi voi, Stalin ja ryövärinsä heräsivät sotimaan sitten kai ihan yhtäkkiä
puolessa välissä syyskuuta 1939 painuen Puolaa pelastamaan.
Ja sitten veivät melkein 1 000 000 miehellä varustetun puna-armeijan
'vain kahdessa viikossa' ilkeän Suomen rajoille muka n. 15.10.1939.
Yleensä tuollaisiin isoihin joukkojen valmisteluun, varusteluun ja siirtoihin
menee 6-12 kk.
Mitenkäs sen nyt sitten selität, eikö Stalin olekin aloittaja myöskin ?

Ja paM! NL hyökkäsi 'ihan rehellisesti' 'fasistiseen' Suomeen työväkeä
vapauttamaan 30.11.1939. Otto-Wille taisi olla kutsunut.

Ai niin, suomensukuiset oli kai tuhonneet karjalaiset 1200-luvulta alkaen
alueilta HK:n mukaan. Kummasti heitä vaan asui ja asuu 'eri Karjaloiden'
alueella. Suurin karjalan kielen eri murteita puhuvien katoaminen on
kylläkin tapahtunut Neuvostoliiton aikana.
Taisivat suomalaiset ja karjalaiset heimot enemmän ja vähemmän sekoittua
jo ennen keskiaikaa. Tullipuomeja ja vartijoita kun ei ollut.

Kukas se kumma toi venäläiset Nevan suistoon kaupunkia rakentamaan?
HK voisi tietysti pyytää Pietaria Suomelle luovutettavaksi.

Yrjö Inkinen [2010-01-28 16:28:34]


Terveisiä Tampereelle

Asioista kaiketikin olisi tarkoitus keskustella, mutta kovin helposti näytämme lipsuvan henkilökohtaisuuksiin. Näin näyttää käyvän olimmepa sitten duunareita tai tohtoreita, olipa keskustelun aiheena Karjala tai kirkolliset asiat!

Yhteiskuntamme pahoinvoinnistako on kysymys? Työttömyydestä, jouten olosta...?

Odottaisin teologian tohtorilta positiivisempaa asennetta niin keskustelupalstoilla kuin toriparlamenteissa.
Ihmettelevä kansalainen [2010-01-28 06:39:40]


Mikä mikä maa ja monta persoonaa

Kirjoittaja on löytänyt tavaraa ja tuntuu olevan sosiaalitiedon peter pan. Niin menevät mikrot ja makrot sekä kollektiiviset muistot kuin lentäen vain. Ihan hyvä,tuulee . Näin lähdemme löytämään persoonallisia tapoja tehdä ja kokea Karjalan, luovutettujen alueiden ja ihmisten puolesta.
Anssi Rapo [2010-01-27 17:47:26]


Mitä mantroja?

Taitaakohan "karjalainen" tietää mitä on mandra. Turhaa on höpöttää oikeutetusta asiasta, jos unohtaa, että suomalaiset karkoittivat 1290-luvulta alkaen Karjalasta sen alkuperäiset asukkaat, karjalaiset. Ja nyt he väittävät maita omikseen. Historiaa ei voi vääntää mieleisekseen, ei Hitlerin aloittamaa 2. maailmansotaakaan voi peruuttaa, vaikka se ideologia tappoikin miljoonia ihmisä ja erikseen juutalaisia. Ja Karjalainen vääntää mandraa, voiko Karjalainen selittää, mikä se mandra on. Ihan d:llä.

Hannu Kilpeläinen
teol.tri
Hannu Kilpeläinen [2010-01-27 14:54:32]


Historian 'olemisesta'

Jos historia olisi vain joukko ajassa roikkuvia irrallisia tapahtumia, tätäkään kommenttia ei tarvitsisi kirjoittaa... Historiaa kuitenkin tavataan tehdä jonkun toimesta. Historia ei ole betonirakennelma, sitä kirjoitetaan ja tulkitaan jatkuvasti.

Oman maamme historian uudelleentulkinnassa ja siitä seuraavissa väistämättömissä toimenpiteissä ollaan hieman myöhässä. 'Kiitos' tästä kuuluu osin itänaapurimme sitkeille yrityksille viivyttää väistämätöntä, osin niille piireillemme, jotka ovat heittäytyneet nukkavieruiksi ovimatoiksi itänaapurimme kyseenalaisille edunvalvojille.

Tässä yhteydessä toivotan vielä menestystä ja kareliaanista vaurautta opiskelija Virkille.
Maa_Mykrä [2010-01-27 13:37:15]


Mielenkiintoista!

Pekka Virkki tuo artikkelissaan todella hyvin esiin aivan keskeistä asiaa uudesta näkökulmasta historian käsittelyssä.
Kollektiivisen muistin rakentuminen on jäänyt Karjala-kysymyksen yhteydessä sivuun, vaikka sehän on yhteisen historian ydintä.

On tärkeää huomata, että kun EU on tähdentänyt totalitarististen hallintojen rikosten tuomitsevilla päätöksillään historian perkaamista, on kyse yleisten faktojen lisäksi muistitiedosta, jonka rakentumisesta tässä puhutaan.

Pekka Virkki tuo esiin Sofi Oksasen. Imbi Paju on omassa tuotannossaan kuvannut erinomaisella tavalla Viron kansalaisten muistin "manipulointia" miehitysten aikana ja jälkeen.

Suuret vääryydet, kuten sodat, synnyttävät kollektiivisia traumoja, varsinkin jos uhrien muistia manipuloidaan valtiolliselta tasolta.


karjalainen [2010-01-27 12:16:33]


Missä neuvotellaan?

Historiasta neuvotellaan parasta aikaa - tiedämme olevamme oikealla asialla murtaessamme tabuja ja nostaessamme Karjala-kysymyksen keskusteluun niin historiantutkimuksen, juridiikan kuin talouskannattavuuslaskelmien puolesta. Miksi emme toisi näitä asioita esille?"

Opiskelija Virkki. Haluaisin tietää missä historiasta neuvotellaan? Miksi siitä neuvotellaan? Eikö histaria vain OLE, neuvotteluista huolimatta. Ei sitä voi vääntää muuksi vaikka kuinka neuvottelisi.

Kuka on sanonut, ett te jotkut tiedätte olevanne oikealla asialla ja mitä tabuja te - ketkä? - murratte? Ja vielä talouskannattavuuslaskelmien? Ainako omistus ja raha kiiltää silmissänne? Ymmärrän kyllä, ettö opiskelija kaipaa rahaa, kun opintotukikin on mitä on. Tuoko Karjalan palauttaminen sitä opiskelijalle?

Hannu Kilpeläinen
Hannu Kilpeläinen [2010-01-27 08:56:43]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].