[04] Oikeudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

NORD STREAM –JÄÄVIYSKYSYMYS EIT-KÄSITTELYYN

- Aluehallintovirasto vaikenee jääviyskysymyksestä
- Virastoa pyydetty odottamaan EIT:n päätöstä
- Hallintolaki käsittelee hallintoon liittyvää oikeusturvaa
- Viranomaisten neuvottava ja vastattava tiedusteluihin
- Virkamies ratkaisee itse esteellisyytensä
- Esteellinen korvattava esteettömällä
- Onko merivaltaajalle varattava kuulemistilaisuus?
- Tuleeko varata yleinen kuulemistilaisuus jääviysasiassakin?

Aluehallintovirasto vaikenee jääviyskysymyksestä

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on ratkaista Nord Stream –kaasuputken osalta vesilain mukainen rakennuslupa-asia. Asianajaja Kari Silvennoinen on päämiehensä eli ns. merivaltaajan puolesta 11.01.2010 esittänyt vaaatimuksen kaasuputkesta päättävien hallintotuomareiden jääviydestä ja heidän korvaamisestaan esteettömillä henkilöillä.

Hallintovirasto ei ole antanut tähän heille esitettyyn vaatimukseen minkäänlaista vastausta. Tuomarin vastuulla toimivat virkamiehet siten vaikenevat samalla tavoin kuin poliittiset päättäjät kohdatessaan epämiellyttävän asian.

Tämän vuoksi asianajaja Silvennoinen ilmoittaa, että ”olen saattanut asian kiireelliseen käsittelyyn Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Olen vaatinut ihmisoikeustuomioistuimelta väliaikaista turvaamistoimenpidettä päämiestäni uhkaavan oikeudenloukkauksen johdosta.”

Virastoa pyydetty odottamaan EIT:n päätöstä

Virastolle toimitetussa lähetteessä pyydetään, että ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto pidättäytyy ratkaisemasta Nord Stream Ag:n kaasuputken lupa-asiaa ennen kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaissut väliaikaista turvaamistoimea koskevan asian”.

Viraston ympäristöneuvokset Hannu Kokko, Tapio Kovanen ja Mika Seppälä sekä esittäjä Johanna Juvonen ovat valittajan mukaan jäävejä käsittelemään rakennusluvan käsittelyä.

Tätä asianajaja perustelee sillä, että hallintotuomareiden on oltava esteettömiä ja sivuvaikutteista vapaita, kun he ratkaisevat käsiteltävänä olevan asian. Jääviyden osalta heihin sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 13. luvun säännöksiä tuomarin esteellisyydestä.

Tämän lisäksi jääviyttä esittävä asianajaja katsoo, että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus lisäpöytäkirjoineen sitoo kaikkia suomalaisia viranomaisia, siten myös hallintovirkamiehiä. Kaasuputkilupaa käsittelevien hallintotuomareiden jääviyskysymystä on selvitetty tässä artikkelissa: Nord Stream –ympäristöpäättäjät jäävejä?

Hallintolaki käsittelee hallintoon liittyvää oikeusturvaa

Aluehallintoviraston vaikenemista jääviyskysymyksen osalta on mielenkiintoista tarkastella maallikon näkökulmasta vuonna 2003 annetun hallintolain pohjalta: “... lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa”. Hallintolain muutossäännökset tulivat voimaan ja lakia on ryhdytty soveltamaan 01.01.2010. Tämä laki korvaa vuonna 1982 annetun hallintomenettelylain.

Hallintolakia sovelletaan mm. valtion viranomaissa. Sen mukaan ”Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia” (6 §).

Viranomaisten neuvottava ja vastattava tiedusteluihin

Viranomaisen vastausvelvollisuutta käsitellään esim. neuvonnan (8 §) yhteydessä: ”Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin”.

23 § koskee käsittelyn viivytyksettömyyttä: ”Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin”.

Virkamies ratkaisee itse esteellisyytensä

Hallintolain 27 § käsittelee virkamiehen esteellisyyttä ja mm. toteaa: ”Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Lain mukaan (29 §) ”Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä”. ”Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin.”

Ottaen huomioon valtioneuvoston jo tekemän periaatepäätöksen Suomen talousvyöhykkeen käyttämisestä meriputken rakentamiseen ja virkamiesten lupauksista päättää rakennusluvasta heti alkuvuodesta, olisi esteellisyyskysymys pitänyt käsitellä pikaisesti.

Esteellinen korvattava esteettömällä

Esteellisen virkamiehen ja esittelijän toimivaltaa on rajoitettu: ”Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen, eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä”.

”Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa (30 §).

Meriputken osalta kyse on merkittävistä valtakunnallisista asioista, joihin hallintovirkamiesten poliittiset esimiehet ovat jo ottaneet vahvasti kantaa – virkamiesten ohella. On siten arvioitavissa, että esteellisyystekijät voivat vaikuttaa päätökseen.

”Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla”. Sen sijaan virkamiehen tekemästä päätöksestä voidaan valittaa tai siihen hakea oikaisua.

Onko merivaltaajalle varattava kuulemistilaisuus?

Hallintolain 34 § edellyttää asianosaisen kuulemista ennen ratkaisua: ”Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun”.

Mikäli ”vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana”, ei kuulemista tarvitse järjestää. Nord Stream –jääviyskantelun osalta ei vaatimusta ole ainakaan jätetty tutkimatta tai hylätty heti perusteettomana, koska asiasta ei ole annettu minkäänlaista vastausta. Lain 43 §:n mukaan ”Hallintopäätös on annettava kirjallisesti”.

Hallintolain 54 §:ssä vielä korostetusti tulee esille viranomaisen tiedoksiantovelvollisuus: ”Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto”.

Tuleeko varata yleinen kuulemistilaisuus jääviysasiassakin?

Hallintolain 41 §:ssä on mielenkiintoinen lisäys vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta: ”Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta”.

Nord Stream kaasuputkeen liittyvä hallintotuomareiden jääviyskysymys on siten mielenkiintoinen ja monitahoinen asia pelkästään hallintolain perusteella.

Jääviysasian ratkaisulla on moneen suuntaan huomattava vaikutus, joten pitäisikö Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestää niin Suomen kansalaisille kuin Nord Stream –yhtiön edustajille mahdollisuus lausua mieleipiteensä asiasta?

Lisätiedot: Veikko Saksi

Kommentoi tätä artikkelia
Nimesi tai nimimerkkisi: Sähköpostiosoitteesi (ei pakollinen): Otsikko: Kommentti: Kommentin saa julkaista Kommentti on vain Pro Karelia -toimitukselle
Kirjoita tämä vahvistuskoodi alla olevaan sarakkeeseen.

Keinotekoiset ja kaavamaiset turhat valitukset syövät arvovaltaa enemmän kuin tuovat myönteistä julkisuutta

tiedoksi